Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kuva: Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi (R.W. Ekman, 1863-1865).
Suomen edustuksellinen kansanvalta täytti tasavuosia vuonna 2013. Vuonna 2013 on kulunut täsmälleen 150 vuotta siitä, kun Suomen neljän säädyn edustajat kokoontuivat pitkän tauon jälkeen säätyvaltiopäiville. Suomi oli vuodesta 1809 kuulunut Venäjän keisarikuntaan erillisenä suuriruhtinaskuntana, jota sen oma senaatti hallinnoi Ruotsin ajalta periytyneitten lakien avulla. Laajempiin uudistuksiin ja niiden rahoitukseen tarvittiin kuitenkin niin keisarin kuin maan säätyjen hyväksyntä. Tästä syystä Venäjän keisari Aleksanteri II avasi syyskuun 18. päivänä 1863 valtiopäivät Helsingissä ja antoi niille tehtäväksi aloittaa monipuolisen uudistusohjelman, jonka tuloksena syntyneiden lukuisten lakien ja asetusten myötä maa alkoi nopeasti kehittyä omaan suuntaansa kansakuntana.
Vuonna 1907 Suomi sai ensimmäisenä maana Euroopassa yleisellä äänioikeudella valitun eduskuntansa. Syystalvella 1917 eduskunta julisti maalleen valtiollisen itsenäisyyden ja sääti pari vuotta myöhemmin sille perustuslain, jonka mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta”. Kansanvallan edustuksellisuus varmistuu säännöllisesti toteutettujen eduskuntavaalien avulla, jossa kansalaiset äänestävät mielensä mukaisia poliittisten puolueiden asettamia ehdokkaita. Kansa valitsee siis itselleen 200 kansanedustajaa. Vaalien välillä kansanedustajien tehtäviin kuuluu pitää yhteyttä äänestäjiinsä sekä erilaisiin sidosryhmiin.
Näin eduskuntamme on ollut keskeisesti mukana kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa lainsäädäntönsä kautta. Lakien toimeenpanoa toteuttaa maan hallitus, jonka tulee perustuslain mukaan nauttia eduskunnan luottamusta. Vuodesta 2000 lähtien eduskunnalla on ollut myös keskeinen asema hallituksen muodostamisessa. Eduskunta valvoo niin ikään, että Euroopan unionin säätämät lait ovat sovitettavissa yhteen Suomen lainsäädännön kanssa.
Säädyt kokoontuivat alkuun Ritarihuoneella ja myöhemmin Säätytalossa. Yksikamarinen eduskunta ei mahtunut Säätytaloon ja kokoontuikin ensimmäiset parikymmentä vuotta vuokratiloissa. Vasta maaliskuussa 1931 vihittiin käyttöön eduskunnalle varta vasten rakennettu Eduskuntatalo Helsingin Arkadianmäellä.