Mustavalkoinen piirros, jossa edustajat ovat kokoontuneet istuntoon.

Kuva: Porvarisäädyn täysistuntosali Säätytalossa vuonna 1894.

​Demokratian polku 8

Säätytalo

C. G. Nyströmin suunnittelema Säätytalo vastapäätä Suomen Pankkia valmistui vuonna 1891 säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen kokoontumispaikaksi, kun Ritarihuone oli käynyt ahtaaksi kaikille säädyille. Päätykolmiossa on Emil Wikströmin pronssiveistossarja, jossa keisari Aleksanteri I vahvistaa Suomen lait ja oikeudet. Sisällä porrastasanteen yläpuolella kohoaa toisinto Senaatintorilla olevasta Walter Runebergin Aleksanteri II:n patsaan jalustaveistoksesta, joka esittää lakia.

Yksikamarisen eduskunnan aloitettua työnsä vuonna 1907 Säätytalo ei enää riittänyt 200 kansanedustajan tarpeisiin. Siellä pidettiin kuitenkin valiokuntien kokouksia. Säätytalo toimi sen jälkeen pitkään Tieteellisten Seurain Talona, mutta vuonna 1978 se siirtyi valtioneuvoston kanslian hallintaan ja toimii nykyään edustustiloina ja valtioneuvoston kokoustiloina. Säätytalossa on vahvistettu laki Suomen lipusta, valmisteltu vuoden 1919 hallitusmuotoa ja pidetty sotasyyllisyysoikeudenkäynnit talvella 1945–1946.

Nykyään hallitusneuvottelut ja vuotuiset budjettiriihet pidetään Säätytalon lukuisissa kokoushuoneissa.