Valtion talousarvio

Valtion talousarviossa arvioidaan valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Talousarvion menopuoli jakaantuu hallinnonaloittain pääluokkiin ja pääluokkien sisällä edelleen lukuihin ja momentteihin. Ensisijaisesti veroista koostuvalla tulopuolella puhutaan pääluokkien sijasta osastoista.

Valtion talousarvioesitys käsitellään pitkälti samalla tavoin kuin muutkin hallituksen esitykset, mutta sen valiokunta- ja täysistuntokäsittelyssä on myös eräitä erityispiirteitä.

Eduskunnan täysistunnossa käydään jokaisesta pääluokasta yleiskeskustelu ja kaikista kansanedustajien tekemistä muutosehdotuksista äänestetään. Sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt talousarvion, se painetaan ja julkaistaan osana säädöskokoelmaa. Tämän jälkeen talousarvio on valmis sovellettavaksi.

​Eduskunta päättää budjetista

Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella toinen eduskunnan perustehtävistä. Eduskunta käyttää budjettivaltaansa ennen muuta käsittelemällä valtion talousarvion.

Talousarvioesitys annetaan eduskunnalle syyskuun puolivälissä. Käytännössä talousarvion eduskuntakäsittely kestää noin 3 kuukautta. Eduskuntakäsittely alkaa täysistunnossa pidettävällä lähetekeskustelulla, joka on vuoden tärkeimpiä eduskuntakeskusteluja. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää yleensä valtiovarainministeri, joka esittelee talousarvion päälinjat. Lähetekeskustelun päätteeksi talousarvioesitys lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.

Valiokuntakäsittelyn jälkeen talousarvioesitys palaa täysistuntoon. Talousarvion täysistuntokäsittely kestää useita päiviä ja sisältää jopa satoja äänestyksiä.

​Budjetti ei kata kaikkea

Valtion talousarvio ei kata läheskään kaikkia julkisen sektorin tuloja ja menoja. Kunnat maksavat valtaosan kansalaisten peruspalveluista ja niillä on myös verotusoikeus.

Talousarvion ulkopuolella ovat muun muassa valtion rahastot. Myöskään erilaiset valtion liikelaitokset eivät sisälly valtion talousarvioon. Niin ikään Kansaneläkelaitos, jonka kautta jaetaan merkittävä määrä etuuksia kansalaisille, ei sisälly rahoituksensa osalta talousarvion lukuihin.

​Talousarvioesitykseen liittyvät budjettilait

Talousarvioesityksen yhteydessä hallitus antaa eduskunnalle esitykseen liittyviä budjettilakeja. Budjettilakia voi kuvata laiksi, jonka sisältö määrittelee jonkin talousarvion momentin, kenties useammankin momentin, määrärahatason. Esimerkiksi lapsilisälaissa määritellään, paljonko lapsilisää maksetaan lasta kohden kalenterikuukaudessa ja miten pitkään sitä maksetaan.

Budjettilait lähetetään niiden aihealueen mukaan asianomaisiin erikoisvaliokuntiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu lapsilisälaki menee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Huomattava osa budjetin menoista lyödään lukkoon jo silloin, kun nämä budjettilait valiokuntakäsittelyn jälkeen hyväksytään eduskunnan täysistunnossa.

Erikoisvaliokunnat voivat budjettilakien lisäksi vaikuttaa talousarvioon antamalla oman toimialansa osalta valtiovarainvaliokunnalle lausunnon talousarvioesityksestä 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan.

Kansanedustajien talousarvioaloitteet

Jos kansanedustaja haluaa ehdottaa muutosta hallituksen antamaan talousarvioesitykseen, hän voi tehdä talousarvioaloitteen. Talousarvioaloitteessa kansanedustaja voi esittää mm. määrärahan lisäämistä tai vähentämistä tai kokonaan uuden määrärahan ottamista valtion talousarvioon.

Kansanedustaja voi jättää talousarvioaloitteita 10 päivän kuluessa siitä, kun talousarvioesitys on ilmoitettu saapuneeksi eduskunnan täysistunnossa. Lisätalousarvioaloitteiden jättöaika on neljä päivää.

Talousarvioaloitteet lähetetään eduskunnan täysistunnosta käsiteltäväksi valtionvarainvaliokuntaan yhdessä talousarvioesityksen kanssa. Talousarvioaloitteet hyväksytään tai hylätään lopullisesti eduskunnan täysistunnossa talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.