​Suomi ja Kansainliitto

​Suomen liittyminen Kansainliiton jäseneksi

Suomessa ryhdyttiin valmistelemaan liittymistä Kansainliiton jäseneksi vuonna 1920. Asiaan liittyvä hallituksen esitys HE 17/1920 esiteltiin eduskunnalle 4.5.1920 (PTK 25/1920). Asia päätettiin lähettää ulkoasiainvaliokuntaan (PTK 26/1920), joka antoi jo 7.5. mietintönsä UaVM 2/1920.

Mietinnössä todetaan, että ”Suomen valtiollisen itsenäisyytensä ja alueellisen koskemattomuutensa turvaamiseksi, työväen lainsäädännön kehittämiseksi ja yhtenäistyttämiseksi sekä muiden elinehtojensa vuoksi olisi koetettava hankkia itselleen sitä suojaa ja mahdollista apua, minkä kansainliitto voi tarjota.”

Mietinnöstä keskusteltiin täysistunnossa samana päivänä (PTK 29/1920). Jotkut edustajat toivoivat pidempää valmistautumisaikaa asian käsittelyyn. Lisäksi kritisoitiin mietinnön laajuutta, joka oli vastalauseineen kaksi sivua. Esimerkiksi Ruotsissa asiaa koskevan valiokuntamietinnön todettiin olleen 70 sivuinen. Asian ainoa käsittely alkoi 8.5. (PTK 32/1920) ja sitä jatkettiin 28.5. (PTK 34/1920). 

Lopputuloksena eduskunta antoi suostumuksensa sille, että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin Suomen liittymiseksi Kansainliiton jäseneksi. Eduskunnan vastauksessa (EV-HE17-1920) todetaan mm. seuraavaa: ”Tulemalla liiton jäseneksi meidänkin maamme voi osaltaan koettaa vaikuttaa siihen suuntaan, että liiton kokoonpanossa ja rakenteessa havaittava yksipuolisuus vähenisi ja liitto kehittyisi kaikkia kansoja käsittäväksi yleismaailmalliseksi liitoksi.” 

Kansainliiton yleiskokous hyväksyi Suomen Kansainliiton jäseneksi 16.12.1920, äänestystulos The admission of Finland.