Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
1950-luvun lopulle tultaessa oli päätettävä, ruvetaanko järjestämään työeläkettä yksityisen sektorin työntekijöille. Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa ei toteutettu lakisääteistä työeläkettä vaan pitäydyttiin kansaneläkkeessä. Ansiosidonnaisuutta toteutettiin työmarkkinalähtöisillä lisäeläkkeillä.
Fagerholmin II hallituksen (3.3.1956 - 27.5.1957) ministeri Tyyne Leivo-Larsson kokosi komitean tutkimaan työsuhteessa olevien eläkekysymystä ja tekemään ehdotuksia. Valtioneuvosto asetti komitean 5. joulukuuta 1956 ja komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin sosiaaliministeriön vakuutusosaston osastopäällikkö, filosofian tohtori Teivo Pentikäinen.
Komiteassa olivat mukana sekä työmarkkinajärjestöjen, keskeisten poliittisten puolueiden että Kansaneläkelaitoksen edustajat. Komitea keskusteli neljästä erilaisesta mallista. Työ pysähtyi kuitenkin pariksi vuodeksi riitelyihin. Työeläkejärjestelmän kehittämisen katsottiin kuitenkin olevan välttämätöntä, ja tauon jälkeen komitea jatkoi työtään.
Komitea sai mietintönsä valmiiksi 30. elokuuta 1960. Esityksen mukaan:
Esityksen mukaan rahoituksesta vastaisivat työnantajat ja kerätyt rahat olisivat työnantajien käytössä luottovakuutusta vastaan. Tämä oli keskeinen edellytys työnantajien hyväksynnän saamiseksi. Ajatuksena oli maan teollisen tuotantopohjan vahvistaminen ja tällä tavoin varmistaa eläkkeiden maksukyky myös tulevaisuudessa.
Komitean ehdotus oli suhteellisen yksimielinen. Maalaisliiton edustaja Nestori Kaasalaisen ja Maataloustuottajain Keskusliiton (MTK) edustaja Torsten Murén jättivät kuitenkin vastalauseen.
Komiteanmietinnön valmistuessa vallassa oli Sukselaisen maalaisliittolainen vähemmistöhallitus (13.1.1959-14.7.1961). Se ei mitä todennäköisimmin antaisi eduskunnalle MTK:n vastustamaa esitystä työeläkkeistä. Työeläkelainsäädäntöä ajavat pelkäsivät lisäksi, että hallitus toisi käsittelyyn sairausvakuutuslain, mikä saattaisi lykätä työeläkkeiden käsittelyä.
Keskeiset työmarkkinajärjestöt olivat kuitenkin päässeet alustavaan sopimukseen. Järjestöjä lähellä olevat poliittiset tahot olivat valmiita viemään asiaa eteenpäin yksittäisten eduskunta-aloitteiden pohjalta. Eduskunnan tuen lakihankkeelle voisi mittauttaa sillä tavoin.
Eduskunta toteuttaa työeläkkeen 1961 -tietopaketti | Eläketurva ennen uudistusta | Työeläkeasiaa aletaan valmistella | Eduskunta tarttuu toimeen | Yhteistyön tuloksena TEL ja LEL | Lähteet ja oheismateriaalia