Miten ulkomaalaisten kiinteistönomistusta on rajoitettu lainsäädännöllä Suomessa?

Ulkomaalaisten kiinteistönomistusta on rajoitettu lainsäädännöllä Suomessa yli sadan vuoden ajan. Tämä teksti käy aikajärjestyksessä läpi, miten kiinteistöjen ulkomaalaisomistusta on säädelty.

Ulkomaalaisomistusta koskevia rajoituksia on ollut myös kaivoslainsäädännössä ja yritystoiminnassa, mutta niitä ei käsitellä tässä. Tässä ei myöskään käsitellä Ahvenanmaan maakuntaa koskevia maanhankinnan rajoituksia.

Sääntely ennen itsenäisyyttä

Suomessa on jo ennen itsenäisyyden aikaa rajoitettu muiden kuin Suomen kansalaisten oikeutta omistaa ja hallita maa- ja vesialueita. Vuonna 1851 annetun asetuksen (25.2.1851; vuoden 1851 rajoitusasetus) mukaan muilla kuin niillä, joilla on Suomen kansalaisoikeus, ei ole oikeutta hankkia ja hallita kiinteää omaisuutta ilman hallitsijan erityistä lupaa. Rajoituksiin oli asetuksessa tiettyjä poikkeuksia, esimerkiksi Venäjän aatelismiehiä lupamenettely ei koskenut. 

Vuoden 1851 rajoitusasetusta tarkentava asetus annettiin vuonna 1879 (11.3.1879). Vuonna 1891 annettiin asetus Venäjän alamaisen oikeudesta hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa (16.2.1891/5, asetuksen muutosasetus 7.12.1903/53). Tämän asetuksen mukaan niillä, joilla on keisarikunnan lain mukaan oikeus hankkia ja hallita kiinteää omaisuutta, on sama oikeus myös Suomessa.

Sääntely itsenäistymisen jälkeen

Suomen itsenäistymisen jälkeen senaatti antoi asetuksen (22.10.1918/142), jolla lakkautettiin Venäjän alamaisten ja laitosten saamat edut kiinteistöjen hankintaan ja hallintaan Suomessa. Melko pian tämän jälkeen vuoden 1851 rajoitusasetukseen tehtiin muutos, jonka mukaan ulkomaalaiselle ei saanut antaa lupaa hankkia kiinteistöä Viipurin läänissä, ellei vieraiden valtioiden kanssa solmituissa sopimuksissa toisin määrätty. Tämä niin sanottu Viipurin läänin rajoitusasetus (13.2.1920/27) koski henkilöiden lisäksi myös ulkomaalaista laitosta, säätiötä, yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä ja muuta sellaista yhtymää, jonka kotipaikka ei ollut Suomessa. 

Suomessa on ollut voimassa myös toinen laki, jolla rajoitettiin ulkomaalaisten kiinteistönomistusta tietyllä alueella. Vuonna 1938 annetulla niin sanotulla Petsamon rajoituslailla (11.3.1938/118) rajoitettiin ulkomaalaisten ja eräiden yhteisöjen oikeutta omistaa ja hallita kiinteistöä Petsamon kunnassa. 

Vuonna 1939 säädettiin itsenäisyyden ajan ensimmäinen valtakunnallinen laki, jolla rajoitettiin ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeutta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita (28.7.1939/219). Jo vuonna 1928 oli valmisteltu hallituksen esitys, jolla oli tarkoitus rajoittaa ulkomaalaisten oikeutta kiinteistöjen omistukseen, mutta eduskunta ei hyväksynyt tätä lakiesitystä (Hallituksen esitys HE 45​​​/1928 Eduskunnalle lainsäädännöksi ulkomaalaisten oikeudesta kiinteistöjen ja kivennäislöydösten hankkimiseen)​​. Vuoden 1939 rajoituslain mukaan ulkomaalainen henkilö tai yhteisö ei saanut hankkia tai viittä vuotta pidempään vuokrata Suomesta kiinteistöjä ilman valtioneuvoston antamaa lupaa. Kyseisellä lailla rajoitettiin – ei pelkästään kiinteistön – vaan myös osakkeiden luovutusta ulkomaalaisille. Rajoituslain aikana oli mahdollista, että ulkomaalaisten oikeus ostaa asunto-osakeyhtiön osakkeita kiellettiin yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Vuoden 1939 rajoituslakia muutettiin lukuisia kertoja sen voimassaoloaikana.

Rajoitusten vähentämisestä…

Vuonna 1992 tehdyn ETA-sopimuksen (sopimus Euroopan talousalueesta) myötä nousi esille tarve lieventää vuoden 1939 laissa säädettyjä kiinteistönomistuksen rajoituksia. Vuoden 1939 rajoituslaki kumottiin lailla ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (1612/1992). Vuonna 1993 tuli voimaan laki ​(1613/1992), jolla ulkomaalaisten kiinteistönhankintojen luvanvaraisuus pääsääntöisesti poistettiin. Lupamenettelyllä kuitenkin valvottiin edelleen rajavyöhykkeellä tai suoja-alueella sijaitsevien kiinteistöjen kuten myös vapaa-ajan asunnoksi tai virkistyskäyttöön tarkoitettujen kiinteistöjen siirtymistä ulkomailla asuvien omistukseen tai hallintaan. Laki antoi mahdollisuuden rajoittaa myös muiden kiinteistöjen siirtymistä ulkomailla asuville.

Euroopan unioniin liittyessä Suomelta edellytettiin, että ulkomailla asuvien ja ulkomaalaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonta lopetetaan ylimenokauden jälkeen. Euroopan unionin kansalaisten oikeutta kiinteistönomistukseen ei saisi jatkossa rajoittaa. Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta kumottiin lailla (1299/1999), joka tuli voimaan 1.1.2000, eikä ulkomailla asuvien omistusoikeus ollut vuoden 2000 alun jälkeen enää lupamenettelyn piirissä.

…takaisin tiukempaan valvontaan

Viime vuosina ulkomaalaisten kiinteistönomistusta Suomessa on turvallisuussyistä rajoitettu lainsäädännössä. Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella säädetiin laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019)​. Lailla rajoitetaan muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisten oikeutta hankkia kiinteää omaisuutta Suomessa. Samassa yhteydessä säädettiin muitakin lakeja, joiden tavoitteena oli parantaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä. 

Joulukuussa 2022 eduskunta hyväksyi lain eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta (1098/2022)​, jossa todetaan, että kiinteistön hankinta ei saa uhata kansallista turvallisuutta. Niin ikään eduskunta hyväksyi lain (1099/​2022)​ valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain muuttamisesta. Siinä todetaan, että valtiolla on etuosto-oikeus kiinteistön kaupassa, jos se on tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. 

Ulkomaisen kiinteistönomistuksen rajoittamista koskevat tärkeimmät säädökset ja niiden hallituksen esitykset​​

Asetus 25.2.1851 koskien ehtoja kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suomessa (angående vilkoren för besittning af fast egendom i Finland, vuoden 1851 rajoitusasetus)

Asetus 16.2.1891/5​ ​Venäjän alamaisen oikeudesta hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa 

Asetus Venäjän alamaisen oikeudesta hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa ​7.12.1903/53

Asetus ​ 142/1918 Venäjän alamaisille ja laitoksille kiinteimistöjen hankintaan ja hallintaan nähden Suomessa suotujen etuuksien lakkauttamisesta.

Laki 27/1920 muutoksista helmikuun 25 päivänä 1851 annettuun asetukseen, joka koskee ehtoja kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suomessa 

Ed. Hultinin ym. eduskuntaesitys n:o 18 (1919 vp) laiksi sisältävä muutoksia helmikuun 25 päivänä 1851 annettuun asetukseen oikeudesta Suomessa hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta.

Hallituksen esitys HE 45/1928 Eduskunnalle lainsäädännöksi ulkomaalaisten oikeudesta kiinteistöjen ja kivennäislöydösten hankkimiseen.

Laki 118/1938 ulkomaalaisten ja eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteistöä Petsamon kunnassa.

Hallituksen esitys HE 90/1937 vp ​laiksi ulkomaalaisten ja eräiden yhtymien oikeudesta omistaa ja hallita kiinteistöä Petsamon kunnassa.

Ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetussa laissa (219/1939), ns. vuoden 1939 Rajoituslaki.

Hallituksen esitys HE 102/1938 vp ​eduskunnalle laiksi Ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita

Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta 1612/1992

Hallituksen esitys HE 1​20/1992 vp eduskunnalle ulkomaalaisten yritysostoja ja kiinteistönhankintaa koskevaksi lainsäädännöksi

Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta 1613/1992

Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta 1299/1999

Hallituksen esitys HE 171/1999 vp eduskunnalle laiksi ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta 

Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta 172/2012 

Hallituksen esitys HE 42/2011 vp eduskunnalle laiksi ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta.

Valtioneuvoston asetus valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta 242/2015

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 467/2019​ 4a§ Kansallinen turvallisuus alueidenkäytössä

Hallituksen esitys HE 253/2018 vp eduskunnalle kansallisen turvallisuuden huomioon ottamista alueiden käytössä ja kiinteistönomistuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (s. 5–12 katsaus lainsäädännön kehitykseen)

Laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta 470/2019

Laki 1098/2022 ​eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle HE 222/20​22 vp laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta.

Eduskunnan kirjaston tietopaketit

Kiinteistönomistuksen valvonta. Eduskunnan kirjaston tietopaketti, 2022.

Kansallinen turvallisuus maa- ja kiinteistökaupoissa. Eduskunnan kirjaston tietopaketti, 2018.​​

Muuta aineistoa eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Huoltovarmuuden turvaaminen osana kiinteistöomaisuuden valvontaa / Kirsikka Riekkinen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:8.

Ehdotus valtion kiinteistöstrategiaksi 2030 / Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:9.

Valtion etuosto-oikeus sekä luvanvaraiset kiinteistökaupat / Janne Murtoniemi. Maanmittauslaitos, 2019.

Kansallinen turvallisuus alueidenkäytössä ja kiinteän omaisuuden siirroissa : työryhmän mietintö / Helsinki, Valtioneuvoston kanslia, 2018.

Ulkomaalaisten maanhankinnan rajoittamisen tarpeellisuuden perusteleminen rajoituksista säädettäessä / Urpo, Jukka. Edilex, 2007.  –     Julkaistu aiemmin teoksessa Oikeus- ja vakuutustiedettä 2006, toim. Jukka Kultalahti ja Seppo Penttilä. Tampereen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, 2006
– Oikeus- ja vakuutustiedettä 2006 -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa​​

Maankäytön ohjausjärjestelmä ja kiinteistöjen ulkomaalaisomistuksen vapautuminen / Jukka-Pekka Tolvanen. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, 1992. 
– Tolvasen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ulkomainen kiinteistönomistus / Mika Saarinen. Julkaisussa: Valittuja kohtia Suomessa sovellettavasta EY-oikeudesta / toim. Zacharias Sundström, Timo Huttunen (1992), 413–455. 
– Valittuja kohtia Suomessa sovellettavasta EY-oikeudesta​ -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

EY ja Suomen kiinteistönomistus / Helena Janhonen. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, 1992.
– Janhosen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ulkomaalaisomistus vapautuu / Timonen, Pekka. Julkaisussa: Lakimies 90, 2(1992), 302–307.
–​ Lakimies-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ulkomaalaisomistuskomitean mietintö = Betänkande av Kommittén för utlänningars äganderätt / Ulkomaalaisomistuskomitea. Kauppa- ja teollisuusministeriö, 1991.
– ​Komiteanmietinnön​ saatavuus Eduskunnan kirjastossa       


Julkaistu 6.6.2023 12.40
Muokattu 6.6.2023 18.31