Lapsen alistamisen, ruumiillisen kurittamisen ja loukkaavan kohtelun kielto kirjoitettiin lain (361/1983) 1 §:n 3 momenttiin. Lapsen huoltoa määrittelevä 1 § kuuluu kokonaisuudessaan:

”Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä.Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.”

Ruumiillisen kurituksen kieltoa perusteltiin lain hallituksen esityksessä HE 224/1982 sivulla 12:

”Voimassa olevan oikeuden kannalta on pidettävä jossakin määrin riidanalaisena, onko lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla katsottava olevan lapseen niin sanottu kuritusvalta, mitkä ovat tämän kuritusvallan rajat ja voiko vanhempi tai muu huoltaja lasta kurittaessaan syyllistyä lapseen kohdistuvaa pahoinpitelyyn. Pykälän 3 momentissa on nimenomaisesti kielletty lapseen kohdistuva ruumiillinen kuritus. Lakiehdotusta laadittaessa on nimenomaisena tarkoituksena ollut myös samalla vahvistaa se, että lapsen huoltajalla ei säännöksen tultua voimaan enää ole lapseen nähden kuritusvaltaa sekä että myös rikoslain 21 luvun 7 §:n lievää pahoinpitelyä koskevaa säännöstä voidaan soveltaa myös silloin, kun vanhempi tai muu lapsen huoltaja syyllistyy säännöksessä tarkoitettuun pahoinpitelyyn, vaikkakin tämä tapahtuisi kasvattamisen tarkoituksessa.”

Lakia säädettäessä muutettaviksi tulivat tuolloin voimassa olleen holhouslain (34/1898) säännökset, jotka koskivat lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta. Niitä koskevat säännökset erotettiin holhouslaista ja otettiin uuteen lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Historiaan jäi vanhassa holhouslaissa ollut lapsen kasvatusta koskeva 33 § 2 momentti: ”Lapsi on kasvatettava jumalanpelkoon, hyviin avuihin ja siveyteen, niin myös taivutettava sellaisiin toimiin kuin sen sääty, tila ja taipumukset vaativat.”

Kuritusvallan käyttämistä koskevan lainkohdan poistaminen rikoslaista

Rikoslain 21 luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvia säännöksiä uudistettiin lailla rikoslain muuttamisesta (491/1969), joka tuli voimaan 1.1.1970. Tässä uudistuksessa poistettiin kuritusvallan käyttämistä koskeva säännös. 

Ennen uudistusta rikoslain 21-luvun 12 § oli kuulunut:

”Jos joku tahallansa pitelee toista pahoin, niin että siitä tulee vähäinen vamma tahi ei mitään vammaa, olkoon rangaistus enintään sata päiväsakkoa tahi vankeutta enintään neljä kuukautta taikka, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, vankeutta vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi vuosi.

Jos joku kuritusvaltaansa käyttäessään on kuritetulle saattanut sellaisen vähäisen vamman, kuin tässä pykälässä mainitaan, älköön häntä siitä rangaistukseen tuomittako.”

Pykälän toinen momentti oli ennen lakiuudistusta pysynyt sisällöltään samanlaisena kuin annettaessa Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslaki 19. joulukuuta 1889.

Kuritusvaltaa koskevan säännöksen poisjättämistä tarpeettomana perusteltiin rikoslain muuttamisesta annetun lain (491/1969) hallituksen esityksessä HE 68/1966 sivulla 7:

"Mikäli kasvattaja ei ylitä laillista kuritusvaltaansa, hänen puuttumisensa kasvatettavan ruumiilliseen koskemattomuuteen on oikeudenmukaista eikä hänen menettelynsä rankaiseminen pahoinpitelyrikoksena sen vuoksi voi tulla kysymykseen. Erityisen, kasvatettavan vahingoittamiseen oikeuttavan säännöksen olemassaolo rikoslaissa voi olla omiaan rohkaisemaan kovakouraista kasvattajaa terveyttä vahingoittavien ojennuskeinojen käyttämiseen tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä."

HE 68/1966 
Rikoslain henkeen ja terveyteen kohdistuvien säännösten uudistuksessa 21-luvun 12 § tuli koskemaan vaaran aiheuttamista. 7 § koski lievää pahoinpitelyä: ”Joka tahallaan aiheuttaa toiselle kipua tai muuten pahoinpitelle toista, tuomittakoon, jollei teko ole 5 tai 6 §:n mukaan rangaistava, lievästä pahoinpitelystä sakkoon.”

Tuohon säännökseen viitattiin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain hallituksen esityksessä (HE 224/1982, s.12) kun nimenomaan haluttiin vahvistaa se, että lapsen huoltajalla ei ole lapseen nähden kuritusvaltaa vaan että lievän pahoinpitelyn säännöstä voitiin soveltaa vanhempaan ja muuhun huoltajaan, vaikka pahoinpitely olisi tapahtunut niin sanotusti kasvatustarkoituksessa.

Lähteet ja lisätietoa

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) ajantasaisena

Rikoslaki (39/1889) alkuperäisenä

Rikoslaki (39/1889) ajantasaisena

Valtiopäiväasiakirjat

Hallituksen esitys HE 224/1982 eduskunnalle laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja holhouslain muuttamisesta sekä niihin liittyvien lakien muuttamisesta – Käsittelytiedot ja linkit valtiopäiväasiakirjoihin

Hallituksen esitys HE 68/1966 eduskunnalle henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rankaisemista koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lapsen oikeuksiin liittyvää kirjallisuutta Eduskunnan kirjastossa

Lapsen oikeudet perheessä / Suvianna Hakalehto et al. Helsinki, Kauppakamari, 2021. 357 s. 
– Hakalehdon ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Lapsiasiavaltuutetun kertomus edusk​unnalle 2018, ​K 5/2018​
– Kertomuksen saatavuus Eduskunnan kirjastossa

The United Nations Convention on the Rights of the Child : taking stock after 25 years and looking ahead / edited by Ton Liefaard, Julia Sloth-Nielsen. Leiden,  Boston, Brill/Nijhoff, 2017. 938 s.
– Liefaardin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Lapsen oikeudet lastensuojelussa / Suvianna Hakalehto & Virve Toivonen (toim.) Helsinki, Kauppakamari, 2016. 368 s.
– Hakalehdon & Toivosen​ julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Lapsioikeus murroksessa / Suvianna Hakalehto-Wainio ja Liisa Nieminen (toim.). Helsinki, Lakimiesliiton Kustannus, 2013. 347 s.
– Hakalehto-Wainion ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Älä lyö lasta! : kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010–2015. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2010. Helsinki, Yliopistopaino. 118 s.
– Älä lyö lasta! -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa