Mistä tulee sana eduskunta?

Kansanedustuslaitosta merkitsevä nykysuomen sana eduskunta on uudissana 1800-luvun puolivälin tienoilta. Suomen kansan tahtoa edustivat tuolloin vielä säätyvaltiopäivät.

Eduskunta-sanan ensimmäinen kirjallinen esiintymä mainitaan Daniel Europaeuksen ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa. Sana vastasi sanakirjassa ruotsin sanaa representation ja tarkoitti jonkin kansakunnan valittujen edustajien kokousta (församling af en nations representanter).

Eduskunta-sanan alkuosa on ikivanhasta esi-sanasta johdettu edus ja se liittyy teonsanaan edustaa: eduskunta on edustajien joukko, edustajisto. Sanan jälkiosa kunta on arveltu sekä ikivanhaksi omaperäiseksi sanaksi että lainaksi. Sanan eduskunta yhtenä kantana on ollut myös sana edusmies.

Eduskuntasanasto​​ssa sana Eduskunta määritellään Suomen kansanedustuslaitokseksi. Suomessa eduskunta kokoontuu valtiopä​iville, joilla tarkoitetaan eduskunnan vuotuista työskentelykautta. Valtiopäivät-sana voi kuitenkin merkitä myös itse kansanedustuslaitosta eli valtiovaltaa käyttävää valtion ylintä toimielintä, joka edustaa kansaa. Näin oli Suomessakin laita säätyvaltiopäivien aikaan. 

Eduskunta-sana otettiin käytäntöön eduskunnanuudistamiskomitean mietinnössä vuonna 1906: VJ 1 § "Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiville kokoontunut eduskunta neuvottelee ja päättää Suomen kansan nimessä ja sen puolesta". Komitean enemmistö piti tarpeellisena, että suomalaisessa tekstissä jo 1 §:ssä esiintyy sana eduskunta. Suomen kielessä ei mietinnön mukaan mielellään voi ruotsin kielen tapaan käyttää sanaa valtiopäivät eduskunnan merkityksessä, koska sana valtiopäivät suomessa on säilyttänyt alkuperäisen merkityksen osoittaen vieläkin varsinaisesti eduskunnan koossaoloaikaa. Eduskunnanuudistamiskomitea hyväksyi siis eduskunta-sanan, mutta ei sen sijaan sen ruotsinkielistä vastinetta representationen.

Lopullinen muoto vuoden 1906 Valtiopäiväjärjestyksen 1 §:ssä kuului: "Suomen
Suuriruhtinaanmaan valtiopäiville kokoontunut eduskunta edustaa Suomen kansaa".

Lisätietoa ja kirjallisuutta

Eduskunnanuudistamiskomitea. Helsinki, 1906. Komiteanmietintö 1906: 12.
Komiteanmietintö 1906:12 saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Suomen kansanedustuslaitoksen historia : 5 : Edustuslaitoksen uudistus 1906 / Eduskunnan historiakomitea. ks. s. 123. Helsinki, 1958.
Suomen kansanedustuslaitoksen historia 5 -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Käsitteet liikkeessä: Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Tampere, 2003.
Käsitteet liikkeessä -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. Helsinki, 2004.
Häkkisen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kotimaisten kielten keskus

Julkaistu 2.6.2017 14.15
Muokattu 14.9.2021 11.51