Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on antanut mietintönsä Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta hallituksen esityksestä (UaVM 16/2022 vp – HE 315/2022 vp). Valiokunta otti kantaa Nato-jäsenyyden puolesta jo keväällä ajankohtaisselontekojen yhteydessä.
Valiokunta toteaa, että Natoon liittyminen on EU-jäsenyyden jälkeen Suomen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan. Jäsenyyden tärkein seuraus on, että Suomi pääsee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Vastaavasti Suomella on velvollisuus tukea muita hyökkäyksen kohteeksi joutuneita liittolaisia.
Nato-jäsenyys ennaltaehkäisee Suomeen kohdistuvaa uhkaa, kun Suomen tukena ovat koko liittokunnan suorituskyvyt. Jos Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisen puolustuksen järjestelyjen mukaisesti.
Globaali vakaus ja ennakoiva diplomatia tärkeitä
Hallituksen esityksessä on todettu Naton jäsenvaltioiden harjoittavan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa siitä lähtökohdasta, että ne ovat Naton jäseniä. Ulkoasiainvaliokunta pitää selvänä, että Nato-jäsenyys kaventaa siten myös Suomen poliittista liikkumavaraa.
Siksi pidetään tärkeänä, että Suomi jatkaa Naton jäsenenä aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ja laajaan turvallisuuskäsitykseen perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Valiokunta korostaa mietinnössään eduskunnan tiedonsaanti- ja osallistumisoikeutta Nato-päätöksentekoon sekä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoimintaa. Valiokunta painottaa myös Nato- ja EU-asioiden välistä yhteyttä ja pitää tärkeänä niiden kansallista yhteensovittamista.
Kun Nato-jäsenyys on alkanut, valtioneuvoston toivotaan arvioivan perustuslain näkökulmasta, miten jäsenyys vaikuttaa valtioelinten välisiin valta-asetelmiin ja onko hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä tarpeen vahvistaa. Samoin on arvioitava, saako eduskunta riittävästi vaikuttaa keskeisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
Ensisijainen tavoite Suomen ja Ruotsin liittyminen yhdessä ja nopeasti
Eduskunnan keväisen Nato-päätöksen jälkeen Suomi kävi Naton kanssa liittymiskeskustelut, joiden tuloksena liittokunnan kolmekymmentä jäsenmaata allekirjoittivat liittymispöytäkirjan 5. heinäkuuta. Pöytäkirja tulee voimaan, kun kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sen. Jäsenyys alkaa sinä päivänä, kun Suomi tallettaa liittymisasiakirjan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan.
Ruotsin liittymispöytäkirja allekirjoitettiin samana päivänä. Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliitto Natoon yhdessä ja mahdollisimman nopeasti.
Valiokunnan mietintö on luettavissa Valiokuntien mietinnöt -sivulta
Lue lisää Natoon liittymistä koskevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelystä