Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Valtiovarainvaliokunta: Nato-jäsenyys ensisijaisesti puolustuspoliittisesti arvioitava vaihtoehto

Julkaistu 6.5.2022 15.10

Valtiovarainvaliokunta: Nato-jäsenyys ensisijaisesti puolustuspoliittisesti arvioitava vaihtoehto

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta (VNS 1/2022 vp) valmistui perjantaina 6. toukokuuta. Lausunto on yksimielinen.

Valtiovarainvaliokunta käsittelee selontekoa oman toimialansa näkökulmasta ja keskittyy talouskehitykseen, julkisen talouden menomuutoksiin sekä puolustuksen ja sisäisen turvallisuuden toimijoiden lisäresurssitarpeisiin.

Valiokunta toteaa lausunnossaan, että muuttunut turvallisuusympäristö hidastaa merkittävästi Suomen talouskehitystä ja lisää julkisen talouden menoja. Valtioneuvoston selonteossa on valiokunnan mielestä otettu kattavasti huomioon muuttuneen tilanteen vaatimia toimenpiteitä, joihin on osoitettava riittävät määrärahat.

Panostukset uskottavaan maanpuolustukseen, myös puolustusliittoon, ovat pieniä, jos ne pitävät Suomen sodan ulkopuolella, arvioi valiokunta. Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa myös turvallisuuteen liittyviä toimia on kuitenkin edelleen kehitettävä kustannusten minimoimiseksi. Myös toimet talouskasvun lisäämiseksi ovat välttämättömiä.

Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella Nato-jäsenyyden välittömiä pakollisia kustannuksia Suomelle suhteellisen pieninä. Nato-jäsenyys on valiokunnan mielestä siten ensisijaisesti puolustuspoliittisesti arvioitava vaihtoehto. Valiokunta toteaa, ettei selonteossa ole juurikaan käsitelty jäsenyyden aiheuttamia välillisiä ja pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia, eikä myöskään liittoutumattomuuden kustannusvaikutuksia. Valiokunta muistuttaa, että mahdollinen Nato-jäsenyys ei saa puolustusmenojen osalta muuttaa Suomen budjettiprosessiin kuuluvia demokratian ja läpinäkyvyyden vaatimuksia.

Valiokunta toteaa, että tuki Ukrainalle on jo siirtänyt Suomen niin sanotulle Venäjän epäystävällisten valtioiden listalle. Suomen on näin ollen joka tapauksessa välttämätöntä varautua koko yhteiskuntaa koskevaan vihamieliseen vaikuttamiseen, jonka tarkkaa muotoa ja kustannuksia on vaikea ennakoida. Valiokunta kiinnittääkin lausunnossaan huomiota myös rajaturvallisuuden, kyberturvallisuuden, poliisin, pelastustoimen ja väestönsuojelun sekä henkisen kriisinkestävyyden resursseihin.

Valiokunta korostaa, että talouskasvua ja investointeja edistää mahdollisimman vakaa ja turvallinen toimintaympäristö. Tilanteen edelleen eskaloituminen aiheuttaisi valtavat taloudelliset kustannukset, joiden suuruutta on mahdoton ennakoida.

Valiokunta pitää välttämättömänä puuttua konfliktien juurisyihin, edistää niiden ennaltaehkäisyä ja huolehtia humanitääris​estä avusta. On tärkeää, että varautumisen ohella Suomi pyrkii osaltaan edistämään riittävin resurssein myös vuoropuhelua, diplomatiaa, asevalvontaa, aseriisuntaa sekä konfliktien ratkaisua ja rauhan rakentamista.

Valtiovarainvaliokunnan lisäksi yhdeksän muuta valiokuntaa antaa lausuntonsa ajankohtaisselonteosta ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii asiasta mietinnön.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto VaVL 8/2022 vp
Lisätietoa ajankohtaisselonteon käsittelystä verkkosivuillamme

Aihealueet
Valtiovarainvaliokunta; Valiokunnat