Korjausrakentaminen on työvoimaintensiivisempää kuin uudisrakentaminen, ja korjaushankkeiden vauhdittaminen on siten tehokas tapa tukea rakennusalaa nykyisessä suhdannetilanteessa. Korkojen nousun myötä korjaushankkeet ovat kallistuneet merkittävästi, mikä on lykännyt korjausrakentamista. 

Avustusten kanavoimisella korjaushankkeisiin on merkittävä taloudellinen vipuvoima: peruskorjausavustuksella voidaan saada liikkeelle merkittävä määrä korjaushankkeita, jotka puolestaan työllistävät ihmisiä ja tuovat verotuloja. Jokaisesta korjausrakentamiseen käytetystä eurosta palautuu yhteiskunnalle veroina ja veronluonteisina maksuina noin 47 senttiä. Peruskorjausavustuksilla on merkittävä kerroinvaikutus: esimerkiksi 10 prosentin hankekohtaisen avustuksen myöntäminen 100 miljoonan euron edestä voisi tuottaa 1 miljardin edestä korjausrakentamista. Tällä on huomattavat työllisyys- ja kansantaloudelliset vaikutukset.