Sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto
Yleistä sisäisen turvallisuuden viranomaisten määrärahoista
Eduskunta on viimeisimmän sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä edellyttänyt, että hallitus huolehtii sisäisen turvallisuuden keskeisten viranomaisten (poliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi, Hätäkeskuslaitos, Tulli ja Maahanmuuttovirasto), rikosoikeudenhoidon ketjuun kuuluvien oikeushallinnon viranomaisten (Syyttäjälaitos ja Rikosseuraamuslaitos) sekä tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja turvaa niiden rahoituspohjan vaalikaudet ylittävällä, kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla sisäisen turvallisuuden selonteossa esitettyihin resurssitarpeisiin perustuen (HaVM 19/2021 vp, EK 11/2022 vp — VNS 4/2021 vp). Hallintovaliokunta toteaa, että Suomen turvallisuusympäristö on mainitun kannanoton jälkeen olennaisesti muuttunut, minkä vuoksi sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaaminen on vielä aiempaakin tärkeämpää.
Sisäministeriön hallinnonalan määrärahatilannetta on keväällä 2023 tehdyllä teknisellä kehyspäätöksellä parannettu merkittävästi. Hallintovaliokunta on edellisestä julkisen talouden suunnitelmasta antamassaan lausunnossa (HaVL 17/2023 vp) pitänyt kehystason nostamista perusteltuna ottaen huomioon valiokunnan aiemmat toistuvat kriittiset näkemykset (esim. HaVL 28/2022 vp — HE 154/2022 vp ja HaVL 16/2022 vp — VNS 2/2022 vp) sisäministeriön hallinnonalan virastojen rahoitusvajeesta. Valiokunta toteaa, että panostukset sisäiseen turvallisuuteen ovat välttämättömiä sisäisen turvallisuuden viranomaisten muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa viranomaiset kohtaavat aiempien turvallisuusuhkien lisäksi yhä monimuotoisempia uusia uhkia. Valiokunta tähdentää, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset, etenkin poliisi ja Rajavartiolaitos, ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa hybriditilanteissa. Tämä korostuu entisestään Suomen ollessa NATO:n jäsen.
Hallitus toteuttaa julkisen talouden suunnitelmassa lisäsopeuttamistoimia, jotka alentavat kehysmenojen tasoa edelliseen kehyspäätökseen nähden. Julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi sopeuttamistoimia on kohdistettu laaja-alaisesti kaikille hallinnonaloille. Hallitus toteuttaa esimerkiksi valtionhallinnon tuottavuusohjelman, jolla tavoitellaan yhteensä 390 miljoonan euron säästöä vuodesta 2027 alkaen. Hallitusohjelmassa päätetyn 240 miljoonan euron toimintamenosäästön lisäksi hallitus on päättänyt vähentää toimintamenoja vuosittain noin 150 miljoonalla eurolla sekä aikaistaa aiemmin sovittua säästöä 50 miljoonalla eurolla jo vuodelle 2025.
Sisäministeriön hallinnonalan määrärahakehys laskee kehyskaudella vuoden 2025 noin 2,2 miljardista eurosta vuoden 2028 noin 1,9 miljardiin euroon. Hallitusohjelman toimeenpanoon liittyvät määrärahat sisältyvät vuoden 2024 talousarvioon ja tarkistettuun kehyspäätökseen vuosille 2025—2027. Käsiteltävänä olevaan julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät määrärahapäätökset laskevat sisäministeriön hallinnonalan kehystasoa aiemmista päätöksistä jonkin verran, mikä johtuu aiempien kertaluontoisten lisäysten poistumisesta, turvapaikanhakijoiden vastaanoton menojen pienentymisestä sekä hallinnonalalle kohdennetuista säästöistä.
Valiokunta korostaa julkisen talouden suunnitelman kirjausta, jonka mukaan Suomen turvallisuusympäristön muutos, tilannekuva ja tunnistetut riskit edellyttävät riittäviä resursseja turvallisuusviranomaisille, jotta yllättäviin muutoksiin ja kriiseihin kyetään varautumaan ennakoivasti ja määrätietoisesti. Oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalojen osuus uudesta valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvasta säästöstä on pienempi (0,81 % toimintamenoista) kuin muilla hallinnonaloilla (3,58 % toimintamenoista). Sisäministeriön hallinnonalalla tämä uusi säästöpäätös tarkoittaa 12,5 miljoonan euron pysyvää säästöä vuodesta 2025 alkaen.
Hallintovaliokunta pitää nykyisessä turvallisuustilanteessa välttämättömänä, että turvallisuusviranomaisten keskeinen rooli on säästöpäätöksiä tehtäessä otettu huomioon. Hallitus on esimerkiksi linjannut, ettei poliisien ja rajavartijoiden määrää vähennetä. Valiokunta kiinnittää kuitenkin samalla huomiota siihen, ettei Tullia rinnasteta julkisen talouden suunnitelmassa turvallisuusviranomaisiin, toisin kuin hallitusohjelmassa ja esimerkiksi viimeisimmässä sisäisen turvallisuuden selonteossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Tullin toimintaedellytykset keskeisenä PTR-viranomaisena turvataan. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee vielä arvioida Tulliin kohdistuvia säästövelvoitteita.
Valiokunta tähdentää, että toimintamenosäästöt tulee kohdentaa niin, että kasvaneisiin riskeihin kyetään kaikissa olosuhteissa vastamaan.
Tietojärjestelmä- ja toimitilamenot
Valiokunta kiinnittää huomiota ICT-järjestelmien laatuun, pitkään käyttöikään, toimivuuteen ja käyttökustannusten hallintaan koko niiden elinkaaren ajan sekä varsinkin laajojen tietojärjestelmähankkeiden johtamiseen. Tietojärjestelmähankkeet on kyettävä toteuttamaan niin, että järjestelmistä on tosiasiallista hyötyä toiminnan kehittämisessä. Valiokunta toteaa, että hybridivaikuttamisen lisääntyessä korostuvat myös tietojärjestelmien toimivuus ja tietoturvallisuus.
Tietojärjestelmät ovat nykyisin kiinteä osa viranomaisten suorituskykyä, toimintaa ja lakisääteisten tehtävien hoitamista sekä keino vastata toimintaympäristössä ja viranomaistehtävissä tapahtuviin muutoksiin. Jos hankkeisiin ei varata riittävää rahoitusta, menetetään tavoitellut kustannus-, tehokkuus- ja suorituskykyhyödyt. Ilman erityisesti näihin menoihin myönnettävää lisärahoitusta joudutaan välttämätön kehittäminen ja ylläpito kattamaan kehyksestä, mikä johtaa rahoitusvajeisiin pääsääntöisesti henkilöstösidonnaisissa menoissa ja henkilöstön vähentämiseen. Poliisin lisäksi tällainen tilanne on esimerkiksi suojelupoliisissa, jolle on muutoin viime vuosina kohdennettu merkittävää lisärahoitusta siviilitiedustelulainsäädännön voimaantuloon liittyen. Myös kustannustehokkaiden kansallisten pelastustoimen tietojärjestelmien kehittämiseen tarvitaan pysyvää lisärahoitusta.
Valiokunta tähdentää, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuus voidaan turvata ainoastaan huolehtimalla siitä, että kaikilla turvallisuusviranomaisilla on tarvitsemansa terveet, turvalliset ja toimivat tilat sekä riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Valiokunta toteaa lisäksi, että yleinen kustannustason nousu kiihdyttää menopaineita etenkin ICT- ja toimitilakustannuksissa, mikä voi lisätä viranomaisten rahoitusvajetta nopeastikin. Muiden viranomaisten tavoin esimerkiksi suojelupoliisin toimitilakustannukset tulevat lähivuosina nousemaan. Valiokunta on aiemmin todennut, että poliisin ja Rajavartiolaitoksen määrärahatason kytkemistä puolustusvoimien tavoin kustannustason nousuun on syytä selvittää. Valiokunnan käsityksen mukaan yleinen kustannustason nousu asettaa haasteita kaikille viranomaisille.
Poliisi
Poliisin toimintamenojen määrärahatasoa on nostettu merkittävästi kuluvalla hallituskaudella. Poliisin henkilöstömäärä on ollut tasaisessa nousussa jo vuodesta 2017 alkaen, mutta aiemmat lisäykset ovat olleet pääosin kertaluonteisia. Poliisin operatiivisissa tehtävissä olevan henkilöstön määrä kasvaa kehyskaudella 500 henkilötyövuodella yli 8 000 henkilötyövuoteen. Valiokunta pitää myönteisenä, että vuoden 2023 kehyspäätöksissä tehty määrärahatason nosto varmistaa vihdoin mahdollisuuden poliisin toiminnan pitkäjänteisen suunnitteluun. Poliisin toimintamenojen taso kasvaa kumulatiivisesti kehyskauden loppuun mennessä 1 miljardiin euroon vuonna 2027. Valiokunta pitää välttämättömänä, että poliisin määrärahat säilyvät tehtyjen päätösten mukaisella tasolla.
Valiokunta toteaa, että tavoitetta operatiivisen henkilöstön lisäämisestä ei voida toteuttaa, ellei poliisikoulutukseen hakeudu riittävästi poliisin ammattiin soveltuvia koulutusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Valiokunta pitääkin välttämättömänä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että koulutusvaatimukset täyttäviä hakijoita on riittävästi, jotta poliisikoulutuksen aloituspaikat myös saadaan täytettyä. Poliisikoulutuksen tulee jatkossakin vastata tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan kehityksen tarpeisiin. Tämän vuoksi poliisikoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Samalla on huolehdittava poliisin ammatin veto- ja pitovoimatekijöistä, kuten laadukkaasta henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnin edistämisestä ja riittävästä työnohjauksesta.
Poliisille on aiemmin myönnetty 5 miljoonan euron määräraha nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että nuorisorikollisuuden torjuntaan panostetaan, mutta toteaa samalla, että esimerkiksi moniammatillisessa Ankkuri-toiminnassa tarvitaan poliisin lisäksi myös muiden toimijoiden riittävää resursointia. Poliisille osoitetaan kehyspäätöksessä osana lapsiin ja nuoriin liittyvää toimenpidekokonaisuutta 2 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi poliisi saa lisärahoitusta ICT-modernisointiohjelmaan.
Myös poliisille aiheutuu säästövelvoitteita uusien julkisen talouden sopeuttamistoimien johdosta. Poliisin tuottavuuden lisääminen muodostuu pitkällä aikavälillä rakenteellisista kehittämistoimista, aiemmin päätetyn vakauttamissuunnitelman toimeenpanosta ja pysyvien kustannusten hillinnästä. Valiokunta katsoo, että tuottavuussäästöt tulee toteuttaa niin, etteivät ne vaikuta poliisin operatiiviseen toimintaan. Erityisesti vallitsevassa turvallisuustilanteessa on välttämätöntä, että poliisin operatiivisissa tehtävissä toimivan henkilöstön määrän lisäykset toteutuvat hallitusohjelman ja aiemmin tehtyjen kehyspäätösten mukaisesti.
Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehostaa esimerkiksi esitutkintaa ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä muutoinkin ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Valiokunta kiirehtii näihin kokonaisuuksiin liittyvien lainsäädäntömuutosten valmistelua. Valiokunta toteaa, että aiemmin tehdyt kehittämistoimenpiteet ovat jo alkaneet vaikuttaa käytännön poliisitoimintaan.
Rajavartiolaitos
Suomen turvallisuusympäristön heikentyminen korostuu itärajalla, mutta näkyy myös esimerkiksi Suomenlahdella, jossa merellisten onnettomuuksien riski on kasvanut. Erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisen tärkeys korostuu, kun myös tilanteen ennustettavuus on heikentynyt. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että Suomen rajaturvallisuus, Rajavartiolaitoksen riittävät resurssit, kalusto ja teknologia varmistetaan, kuten hallitusohjelmassakin todetaan. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin on edellisessä kehyspäätöksessä osoitettu lisämäärärahaa operatiivisen toiminnan kasvaviin kuluihin (toimitilat, ICT-menot, uudet laivat ja lentokoneet sekä itärajan este). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan mainittujen määrärahalisäysten taso ei riitä kattamaan kustannustason nousua ja uusien suorituskykyjen käyttöönotosta aiheutuvia kasvavia kustannuksia.
Hallintovaliokunta on jo edellisen kehyspäätöksen yhteydessä kiinnittänyt huolestuneena huomiota siihen, että Rajavartiolaitoksen perusrahoituksessa on merkittäviä vajeita nykyisen tasoisen toiminnan jatkamiseksi, mikä korostuu muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Kevään kehysriihessä päätetyt tuottavuustoimet ja lisäsäästöt vaikeuttavat tilannetta entisestään. Rajavartiolaitos joutuu aloittamaan sopeuttamistoimet vuodesta 2025 alkaen. Sopeuttamistarve on valiokunnan saaman selvityksen mukaan kehyskauden lopussa vuonna 2028 noin 23,5 miljoonaa euroa. Sopeuttamistarpeella on väistämättä myös henkilöstövaikutuksia. Turvallisuustilanteen edellyttämän tavoitetilan (3 100 htv) ja määrärahakehyksen välinen ero on tämän hetkisen arvion mukaan kehyskauden lopulla noin 200 henkilötyövuotta.
Rajavartiolaitoksen arvion mukaan sopeuttamistoimet laskevat suorituskykyä merkittävästi ja toiminnan taso uhkaa laskea turvallisuustilanteeseen nähden kestämättömäksi vuoteen 2026 mennessä. Rajavartiolaitos joutuu määrärahatilanteen vuoksi esimerkiksi supistamaan hankintojaan, vähentämään harjoituksia ja koulutusta sekä laskemaan riskiarvioon perustuen operatiivisen toiminnan tasoa. Valiokunta huomauttaa, että kaluston ja materiaalin elinkaarenhallinnan mukaisten hankintojen lykkäämisen seuraukset saattavat näkyä tulevina vuosina nousevina kustannuksina.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että Rajavartiolaitokselle turvataan sen tarvitsemat resurssit. Rajavartiolaitoksen rooli korostuu etenkin nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa se kohtaa usein ensimmäisenä viranomaisena sekä ulkoisen että sisäisen turvallisuuden uhkia. Rajaturvallisuus, turvallisuus merialueilla sekä alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius on kyettävä varmistamaan kaikissa olosuhteissa. Valiokunta toteaa, että lainsäädäntöön on viime aikoina tehty useita muutoksia, joilla on parannettu erityisesti Rajavartiolaitoksen kykyä torjua erilaisia hybridiuhkia. Valiokunta katsoo, että Rajavartiolaitoksella tulee olla riittävät resurssit myös uusien toimivaltuuksien ja suorituskykyjen täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Hätäkeskuslaitos
Valiokunta toteaa, että tuottavuusohjelman mukaiset säästöt kohdentuvat myös Hätäkeskuslaitokseen. Valiokunta on aiemmin useissa yhteyksissä todennut, että Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ja suorituskykyä ei kyetä turvaamaan ilman riittäviä henkilöstöresursseja. Henkilöstöresurssien vähäisyys on pidemmän aikaa näkynyt korkeana sairauspoissaolojen määränä ja heijastuu suoraan myös viraston palvelutasoon ja kansalaisten avunsaannin sujuvuuteen. Valiokunta korostaa, että hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on suora vaikutus hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten (poliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi) lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja palvelujen saatavuuteen, ja siten ihmisten turvallisuuteen. Tämän vuoksi sinänsä välttämättömiä säästötoimenpiteitä ei tule kohdistaa operatiiviseen päivystyshenkilöstöön.
Pelastustoimi
Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten tehtäviin koulutetaan riittävästi henkilöstöä niin, että koulutetun henkilöstön määrä vastaa mahdollisimman hyvin kunkin toimialan ajantasaisia tarpeita. Hallintovaliokunta on viimeaikaisissa kannanotoissaan kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että Suomeen tarvitaan lähivuosina merkittävästi lisää pelastustoimen henkilöstöä, jotta turvallisuuden kannalta välttämättömät pelastuspalvelut voidaan jatkossakin turvata.
Valiokunta pitää myönteisenä, että akuuttiin pelastajapulaan on pyritty vaikuttamaan kohdentamalla määrärahaa pelastajakoulutuksen lisäämiseen. Kuluvan vuoden talousarvioon sisältyy tähän tarkoitukseen 3,5 miljoonaa euroa. Aiemmin tehtyjen päätösten mukaan pelastajakoulutuksen järjestämiseen osoitetaan vuosina 2025 ja 2026 vuosittain 4,4 miljoonaa euroa ja 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2027. Kevään 2024 kehyspäätöksessä on osoitettu Helsingin pelastuskoululle 1 miljoonan euron lisämääräraha vuodesta 2025 alkaen pelastajakoulutettavien määrän nostamiseksi. Myös Pelastusopistolle osoitetaan määrärahaa aiemman rahoituksen lisäksi 1 miljoonaa euroa vuodelle 2028. Valiokunta toteaa, että valtio huolehtii edelleen pelastustoimen ammatillisesta koulutuksesta, vaikka pelastustoimen järjestäminen on ollut vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden vastuulla.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueet varmistavat, että uudet valmistuvat pelastajat voidaan rekrytoida tarvetta vastaavasti pelastustoiminnallisiin tehtäviin. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että pelastajien määrän lisääminen (yhteensä 1 100 pelastajaa) edellyttää yhteensä lähes 58 miljoonan euron korotusta hyvinvointialueiden pelastustoimen nykyiseen rahoitustasoon vuoteen 2030 mennessä.
Hallintovaliokunta on jo hyvinvointialueuudistusta koskevissa kannanotoissaan (HaVL 28/2021 vp, HaVL 12/2021 vp) nostanut esiin pelastustoimen merkittävän rahoitusvajeen, joka on ollut olemassa jo ennen toteutettua uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on pelastustoimen osalta ollut turvata ja ylläpitää pelastustoimen palvelujen saatavuutta, kattavuutta ja laatua sekä kehittää pelastustoimen palvelujen valtakunnallista yhdenmukaisuutta ja tehostaa toiminnan vaikuttavuutta. Lisäksi suuronnettomuuksiin ja muihin häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja niihin kuuluviin väestönsuojelutilanteisiin varautumista on ollut tarkoitus parantaa. Valiokunta tähdentää, että nämä tavoitteet voidaan toteuttaa ja pelastustoimen palveluiden lakisääteinen taso turvata vain varmistamalla riittävä rahoitus pelastustoimen tehtävien hoitamiseen.
Hyvinvointialueiden vaikea taloudellinen tilanne ja sopeuttamistarpeet vaikuttavat luonnollisesti myös pelastustoimeen. Valiokunta tähdentää, että pelastustoimen lakisääteisen palvelutason tulee perustua ajantasaiseen riskianalyysiin. Laadukkaat pelastustoimen palvelut on kyettävä turvaamaan koko maassa.
Valiokunta toteaa, että julkisen talouden sopeuttamistoimilla ja muillakin ratkaisuilla (esim. kiinteistöverotuksen muutokset) on etenkin hyvinvointialueiden heikossa taloustilanteessa vaikutusta myös sopimuspalokuntiin. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä sopimuspalokuntien keskeistä merkitystä pelastustoimen palvelujärjestelmän kokonaisuudessa ja painottaa, että sopimuspalokuntien asema ja toimintaedellytykset tulee turvata erilaisin toimenpitein.
Valiokunta käsittelee hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä kysymyksiä muilta osin jäljempänä tässä lausunnossa.
Maahanmuuttovirasto
Maahanmuuttoviraston toimintamenojen taso laskee kehyskaudella vuoden 2025 noin 100 miljoonasta eurosta 76 miljoonaan euroon vuonna 2028. Maahanmuuttoviraston toimintamenoista on siirretty pysyvästi 1,25 miljoonaa euroa Rajavartiolaitoksen raskaan alus- ja ilma-aluskaluston sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakaluston ylläpitoon. Lisäksi Maahanmuuttoviraston toimintamenoista on poistettu määräaikainen 10 miljoonan euron lisäys vuodelta 2028. Viraston on näin ollen aloitettava sopeuttamistoimet suunniteltua aikaisemmin.
Hallitusohjelmassa on useita Maahanmuuttoviraston lupajärjestelmän tehostamiseen ja hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseen liittyviä tavoitteita. Hallitusohjelmaan sisältyy myös useita ulkomaalaislainsäädännön kehittämishankkeita, joiden tavoitteena tiukentaa lainsäädäntöä nykyisestä. Osa hallituksen esityksistä on jo annettu eduskunnalle. Valiokunta toteaa, että ehdotetuista lainsäädännön muutoksista aiheutuu kehyskauden alkupuolella lisäresurssitarvetta Maahanmuuttovirastolle lisääntyvien tehtävien muodossa, mutta jos muutosten tavoitteet toteutuvat, etenkin turvapaikkahakemusten määrän arvioidaan pidemmällä aikavälillä vähentyvän. Esimerkiksi EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöönotto ja nopeutetun turvapaikkamenettelyn perusteiden laajentaminen (HE 30/2024 vp) edellyttävät toimiakseen panostuksia hakemusten nopeaan käsittelyyn. Valiokunta toteaa, että jos Maahanmuuttoviraston resursseja kohdennetaan aiempaa enemmän erilaisiin nopeutettuihin menettelyihin, ns. normaalissa menettelyssä käsiteltävien turvapaikkahakemusten käsittelyajat saattavat entisestään pidentyä, ellei viraston riittävää kokonaisresursointia turvata. Suunnitellut lainsäädännön muutokset ja muut hallitusohjelman mukaiset tehostamistoimet edellyttävät näin ollen Maahanmuuttoviraston riittävää resursointia.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon vuodelle 2025 varattua määrärahaa alennetaan 37,3 miljoonaa euroa ja asiakkaiden tukiin varattua määrärahaa vastaavasti 12,9 miljoonaa euroa. Muutokset johtuvat maahanmuuton ennusteisiin tehdyistä muutoksista. Vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan laskevan kehyskaudella 22 000 henkilöstä 7 000 henkilöön. Vastaanottotoiminnan säästöjen toteutuminen edellyttää, että turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon on riittävästi resursseja.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työn ja opiskelun perusteella tehtävien oleskelulupahakemusten määrän arvioidaan edelleen kasvavan. Maahanmuuttovirastossa on viime vuosina panostettu voimakkaasti lupaprosessien sujuvoittamiseen ja etenkin automaatio- ja ICT-kehitykseen, joilla tavoitellaan muun ohella käsittelyaikojen lyhentämistä ja kustannustehokkuuden lisäämistä. Jos Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin kohdistetaan liian suuret säästövelvoitteet, riskinä on, ettei automaatiolla ja muilla kehittämistoimenpiteillä tavoiteltu säästöpotentiaali toteudu suunnitellusti.
Hyvinvointialueet
Hyvinvointialueiden valtionrahoitus vuosina 2025—2028
Hyvinvointialueiden taloutta, valtion toimenpiteiden vaikutuksia sekä hyvinvointialueiden valtion rahoitusta käsitellään julkisen talouden suunnitelmassa kokonaisuutena. Hyvinvointialueiden (ml. hyvinvointiyhtymät) talous kattaa merkittävän osan julkisesta taloudesta ja valtion menobudjetista ja hyvinvointialueiden talouden kehitys vaikuttaa merkittävästi julkisen talouden kokonaistilanteeseen. Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueet ovat uusi organisaatio- ja päätöksentekorakenne, ja lähtötilanteet vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös rahoitusmalli on uusi, itseään ensi sijassa takautuvasti korjaava järjestelmä. Nämä seikat osaltaan vaikuttavat vuosien 2025-2028 talouden ennakoitavuuteen. Hyvinvointialueiden osalta julkisen talouden ennuste sisältää myös selonteossa tunnistettuja riskitekijöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi ennustettua korkeampi hintojen nousu tai alueiden välinen kilpailu osaavasta henkilöstöstä.
Hyvinvointialueiden rahoitus koostuu pääosin valtion rahoituksesta, joka koko maan tasolla on yhteensä noin 26,2 miljardia euroa vuonna 2025. Rahoituksen taso nousee vuonna 2025 edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna noin 1,8 miljardia euroa. Suurta nousua selittää erityisesti vuonna 2025 rahoitukseen ensimmäistä kertaa lisättävä lakisääteinen jälkikäteistarkistus, joka on 1,46 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 10 §:n perusteella rahoituksen taso tarkistetaan vastaamaan koko maan tasolla toteutuneita kustannuksia jälkikäteen kahden vuoden viiveellä. Jälkikäteistarkistuksen mitoitus perustuu siten vuoden 2025 osalta alueiden vuoden 2023 tilinpäätösarviotietoihin ja tarkentuu kesällä 2024. Rahoitukseen vaikuttavat myös kustannustason nousu, ennakoitu palvelutarpeen kasvu sekä tehtävämuutokset.
Vuonna 2026 valtion rahoitus on noin 25,9 miljardia euroa, vuonna 2027 noin 25,5 miljardia euroa ja kehyskauden lopulla vuonna 2028 noin 25,2 miljardia euroa. Rahoitusta vähentää erityisesti jälkikäteistarkistuksen määrän arvioitu väheneminen. Jälkikäteistarkistuksen määrä perustuu alueiden vuoden 2024 talousarviotietojen sekä vuosien 2025—2026 taloussuunnitelmatietojen perusteella tehtyyn laskelmaan. Alueiden yhteenlaskettu tulos paranee talousarvioiden ja -suunnitelmien mukaan vuodesta 2024 alkaen, minkä seurauksena myös jälkikäteistarkistuksen määrä pienenee ollen vuonna 2026 noin 959 miljoonaa euroa, vuonna 2027 noin 392 miljoonaa euroa ja vuonna 2028 noin -131 miljoonaa euroa (vuoden 2025 hintatasossa). Lopullinen jälkikäteistarkistuksen määrä määräytyy vuoden 2026 tilinpäätöstietojen perusteella.
Valiokunta pitää ennakoitavuuteen liittyvät haasteet huomioon ottaen tärkeänä, että arvioitua suurempaan jälkikäteistarkistukseen ja vastaaviin ennakoimattomiin teknisiin muutostarpeisiin on varauduttu ns. kehysvarauksella, joka ei ole käytettävissä muihin menoihin. Hallitusohjelman mukaisesti jälkikäteistarkistukseen on tarkoitus lisätä alueiden portaittain nouseva omavastuu vuodesta 2026 lähtien.
Hyvinvointialueiden tulojen ja menojen kehitysarvio
Julkisen talouden suunnitelmassa on arvioitu hyvinvointialueiden tulojen ja menojen kehitystä vuosina 2025—2028. Ennuste on luonteeltaan painelaskelma, jossa menot kasvavat palvelutarpeen kasvun, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten mukaan. Hyvinvointialueiden ennusteessa on huomioitu myös alueiden omia sopeutustoimia erityisesti kuluvalle vuodelle. Vuosina 2025—2026 sopeutustoimia on arvioitu mukaan vain varovaisesti, sillä niistä ei ole ollut yhtä tarkkaa tietoa. Valtion rahoitus on arvioitu valtion kehyspäätösten ja budjetin mukaisesti.
Ennusteen mukaan vuonna 2023 hyvinvointialueiden menojen kasvu on ollut nopeaa ja alueiden tuloksen arvioidaan jäävän selvästi alijäämäiseksi. Seuraavina vuosina menopaineet jatkuvat muun muassa palkkaratkaisujen vuoksi. Vuonna 2024 menojen kasvun arvioidaan hidastuvan edellisvuodesta. Tähän vaikuttavat erityisesti sopeutustoimet, tehtävämuutokset ja yleisen hintakehityksen laantuminen. Vuonna 2024 palkankorotuksien vaikutus ei ole niin suurta kuin vuonna 2023 tai 2025. Vuonna 2025 alueiden tuloksen arvioidaan paranevan lähelle tasapainoa. Menojen kasvua hillitsevät hallituksen tekemät kevään säästöpäätökset ja alueiden omat sopeutustoimet. Jälkikäteistarkistus kasvattaa valtion rahoitusta edellä kuvatulla tavalla. Ennusteen mukaan tilikauden tulos kääntyy uudelleen negatiiviseksi vuosina 2026—2028 (-1,5 mrd. euroa v. 2028).
Julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt alueiden tehtävien muutokset vaikuttavat yhtä paljon sekä alueiden menojen että valtion rahoituksen määrään, minkä vuoksi tehtävämuutokset eivät muuta alueiden rahoitustasapainoa laskelmassa. Valiokunta toteaa, että julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt tehtävämuutokset helpottavat henkilöstöpulaa ja voivat välillisesti helpottaa alueiden menopaineita. Hallitusohjelman ja käsiteltävänä olevan julkisen talouden suunnitelman sisältämien tehtävämuutosten kustannusvaikutus on nettomääräisesti noin 685 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden menoja vähentävä vuonna 2028.
Rahoituksen riittävyyden seuranta
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 12 §:n mukaan julkisen talouden suunnitelmassa tulee arvioida hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä niiden tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena ja hyvinvointialueittain (rahoitusperiaate). Arviointia edeltää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 31 §:ään perustuva sosiaali- ja terveysministeriön laatima vuosittainen valtakunnallinen selvitys, jossa arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2023 julkaiseman selvityksen mukaan johtopäätösten tekeminen yksittäisen hyvinvointialueen rahoituksen riittävyydestä tai riittämättömyydestä on tällä hetkellä ennenaikaista.
Hallintovaliokunnan saamissa hyvinvointialueiden lausunnoissa alueet ovat olleet huolissaan rahoituksensa riittävyydestä. Julkisen talouden suunnitelmassa esitetyn maltillisen kustannuskehityksen toteutuminen edellyttää mittavia sopeutustoimia ja on epävarmaa lähivuosien kustannuspaineet ja kasvava palvelutarve huomioiden. Kustannuksia kasvattavat erityisesti palkkaratkaisut sekä tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu. Kustannustason nousu on erityisen nopeaa vuonna 2025 ja ylittää vuosina 2024—2026 hyvinvointialueindeksin. Selvityksen mukaan monet hyvinvointialueet suunnittelevat sopeuttavansa talouttaan vähentämällä vuokratyövoiman ja palvelujen ostoja. Loppuvuonna 2023 hyväksytyissä hyvinvointialueiden talousarvioissa muutama alue on ilmaissut mahdollisesti harkitsevansa taloussuunnitelmakaudella lisärahoituksen hakemista. Tähän mennessä yksi hakemus on toimitettu valtiovarainministeriöön. Vuodelle 2024 lainanottovaltuuden muutosta on hakenut tähän mennessä 15 aluetta, joista muutetun valtuuden on saanut yhteensä 11 aluetta. Arviointimenettelyn kriteerien arvioidaan täyttyvän kehyskauden aikana useilla hyvinvointialueilla.
Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia on toteutettu vasta vähän aikaa ja seuranta-aika on ollut lyhyt. Myöskään lisärahoitusmekanismin tuloksista ei ole vielä kokemuksia. Valiokunta viittaa kuitenkin aikaisempiin lausuntoihinsa (esim. HE 17/2023 vp, HE 28/2022 vp) siitä, että valtioneuvoston on huolella seurattava hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä ja tarvittaessa annettava esitys sääntelyn muuttamiseksi, jos lisärahoitusmekanismista huolimatta perustuslailla turvattujen palvelujen toteutus vaarantuu. Eduskunta on myös hyväksynyt hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta lausuman, jossa hallituksen edellytetään huolehtivan siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen tavoitteiden toteutumista seurataan pitkäjänteisesti ja havainnoista raportoidaan säännöllisesti (HE 68/2022 vp — HaVM 15/2022 vp, EV 102/2022 vp).
Valiokunta korostaa tässä yhteydessä lisäksi taloudellisen ja sisällöllisen kansallisen ohjauksen koordinoinnin merkitystä, jolla varmistetaan järjestämisvastuun piiriin kuuluvan palvelun ja riittävän rahoituksen tasapaino. Tähän liittyy eduskunnalle annettu hallituksen esitys laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 2/2024 vp).
Kuntatalous
Kuntatalouden tilannekuva ja kehitysnäkymät
Kuntataloudessa viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen myönteisiä ja kuntatalous on vahvistunut selvästi. Kehitystä selittävät mm. valtion kuntatalouteen kohdistamat koronatuet, työllisyyden ja verotulojen positiivinen kehitys sekä erilaiset kertaluonteiset ja ajoitukselliset tekijät. Tilinpäätösarviotietojen perusteella myös vuosi 2023 on ollut kuntataloudessa vahva. Kuntatalouden tasapainotilaa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta on vahvistunut ja kääntynyt positiiviseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos on ollut vuonna 2023 noin 1,8 miljardia euroa positiivinen.
Vahvan tuloksen taustalla ovat pääosin sote-uudistuksesta johtuvat kertaluonteiset ja ajoitukselliset tekijät. Sote-uudistuksesta johtuvat poikkeuksellisen suuret verotuloerät (ns. verohännät) ovat vahvistaneet kuntataloutta noin 1,3 miljardilla eurolla. Sote-siirron yhteydessä kunnilta on siirtynyt lopulta vuonna 2023 noin 0,5 miljardia euroa enemmän menoja kuin tuloja, mikä huomioidaan jälkikäteen kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilman kertaluonteisia ja ajoituksellisia tekijöitä kuntatalouden tulos olisi kääntynyt jo vuonna 2023 lievästi negatiiviseksi. Sote-uudistuksen myötä myös kuntatalouden yhteenlaskettu lainakanta ja rahavarat ovat pienentyneet, kun sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiiri ovat siirtyneet varoineen ja velkoineen osaksi hyvinvointialueita.
Vaikka kuntatalous kokonaisuutena on vahvistunut, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta huolimatta arviotietojen perusteella 12 kunnalla oli käyttötalouden kehitystä kuvaava vuosikate vuonna 2023 edelleen negatiivinen (14 kunnalla vuonna 2022). Negatiivisen vuosikatteen kunnat olivat yhtä lukuun ottamatta alle 5 000 asukkaan kuntia. Vahvimmat tulokset olivat suurissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että kuntien välillä on eroja myös kuntakokoryhmien sisällä.
Vuosille 2025—2028 tehdyn kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntatalous heikentyy selvästi vuodesta 2024 lähtien. Kuntatalouden tasapainotilaa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta jää painelaskelmassa selvästi negatiiviseksi vuosina 2024—2027. Kuntatalouden kustannuskehitykseen vaikuttaa etenkin kunta-alan ansiokehitys, joka on yleistä ansiokehitystä nopeampaa. Lisäksi kuntien investointipaineet pysyvät mittavina mm. rakennuskannan iän ja suurten kaupunkien kasvupaineiden vuoksi. Lapsi-ikäluokkien pieneminen laskee varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen palvelutarvetta ja haastaa kuntia toiminnan sekä palveluverkon sopeuttamiseen. Työikäisen väestön väheneminen heikentää puolestaan osaavan työvoiman saatavuutta ja samalla kuntien veropohjaa. Kuntien verotulojen kasvun arvioidaan olevan lähivuosina maltillista mm. yleisen talouskehityksen sekä tulo- ja työllisyyskehityksen vuoksi.
Edellä todettu kuntien taloudellinen eriytyminen näkyy yhä enemmän myös kuntakentän näkymien ja tulevaisuudenhaasteiden eriytymisenä. Palvelujen järjestämisessä arvioidaan tarvittavan entistä enemmän kuntien välistä yhteistyötä ja uusia palvelujen järjestämistapoja. Myös investointinäkymissä on huomattavia eroja kuntien välillä. Osassa kunnista investointien ennakoidaan pienenevän lähivuosina, mutta erityisesti suurissa kunnissa ja kaupungeissa on merkittäviä investointitarpeita. Valiokunta pitää kuntien ja valtion yhteistyötä investointien toteuttamiseksi tärkeänä, esimerkkinä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimukset.
Julkisen talouden suunnitelman uudet toimenpiteet
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025—2028 sisältää useita kuntatalouteen vaikuttavia uusia toimenpiteitä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 277 miljoonan euron pysyvä lisäys vuodesta 2025 lähtien lieventämään marraskuun 2023 sote-siirtolaskelmien päivityksestä johtuvaa valtionosuuden vähennystä.
Kunnallisverotuksen efektiivisyyttä lisätään poistamalla tulosta tehtävä ansiotulovähennys ja kasvattamalla vastaavasti ensisijaisesti valtion verosta tehtävää työtulovähennystä. Tämä kaventaa hallitusohjelman mukaisesti kuntien nimellisten ja efektiivisten veroprosenttien välistä eroa. Toimenpide on kustannusneutraali lisäten kuntien verotuloja 340 miljoonalla eurolla ja vähentäen vastaavasti kuntien verotulomenetysten korvauksia.
Kehysriihen päätöksen mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään tai kuntien maksutuloja lisätään siten, että julkinen talous vahvistuu 100 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lähtien. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ministeriöt valmistelevat tarvittavat hallituksen esitykset budjettilakeina vuonna 2024.
Hallituksen toimenpiteistä rahastotalouteen kohdistuvien säästöjen ns. kanavointiratkaisun seurauksena kuntatalouden arvioidaan vahvistuvan 60-70 miljoonalla eurolla. Osana uusia sopeutustoimia ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Tästä noin 65 miljoonaa euroa arvioidaan kohdistuvan kuntiin.
Kokonaisuutena uusien toimenpiteiden on arvioitu vahvistavan kuntataloutta selvästi, mitä valiokunta pitää myönteisenä.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuosina 2025—2028
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on vuonna 2025 noin 3,2 miljardia euroa. Valtionosuus nousee vuoden 2024 talousarvioon verrattuna noin 690 miljoonaa euroa. Nousua selittää erityisesti TE-uudistuksen voimaantulo vuoden 2025 alussa. Vuonna 2026 kunnan peruspalvelujen valtionosuus on 3,172 miljardia euroa ja vuonna 2027 noin 3,141 miljardia euroa. Vuonna 2028 valtionosuus nousee 3,342 miljardiin euroon, kun sote-uudistukseen liittyvät määräaikaiset vähennykset päättyvät vuonna 2027.
TE-palveluiden järjestämisestä muodostuu kunnille uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus kohdennetaan kunnille 100 prosentin valtionosuutena kunnan peruspalveluiden valtionosuuden kautta. Valtionosuuteen tehtävät siirrot ovat yhteensä noin 874 miljoonaa euroa, josta TE-palveluihin liittyvät siirrot ovat noin 658 miljoonaa euroa ja työttömyysetuuksien laajenevaan rahoitusvastuuseen liittyvät siirrot noin 216 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevat TE-palveluihin ja kotoutumispalveluihin liittyvät tehtävälainsäädännön muutokset kuitenkin pienentävät rahoitusta noin 51 miljoonalla eurolla. Kuntien kustannukset vähenevät vastaavalla euromäärällä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty arvioita TE-uudistuksen aliresursoinnista. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty muun muassa siihen, että työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajenemisen kuntakompensaatio perustuu vuoden 2023 työttömyystilanteeseen. Heikentyneiden suhdanteiden vuoksi työttömyyden arvioidaan kuitenkin lisääntyvän vuoden 2024 aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen kustannusvaikutuksia ja rahoituksen riittävyyttä seurataan tarkasti. Hallitusohjelman mukaan valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita.
Varsinaisena päätösperäisenä toimena vuoden 2025 valtionosuuteen vaikuttaa kuntien työllistämisvelvoitteen (57 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat) kumoaminen, joka pienentää valtionosuutta noin 19 miljoonaa euroa vuonna 2025, noin 21 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja noin 23 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Työllistämisvelvoitteesta aiheutuneet kustannukset ovat jakautuneet aiemmin puoliksi valtion ja kuntien kesken. Velvoitteen poistumisen vuoksi valtionosuudesta poistetaan valtion 50 prosentin rahoitusosuus. Kunnat hyötyvät velvoitteen poistamisesta vastaavilla summilla käyttötalouden menojen pienentymisen myötä.
Valtionosuuden tasoon vaikuttaa vuodesta 2025 alkaen uutena toimenpiteenä myös kolmen vuosiviikkotunnin lisääminen perusopetukseen. Vuosiviikkotuntien lisääminen kasvattaa valtionosuutta noin 9 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 20,6 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen.
Osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen kokonaisuutta kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on kohdennettu 25 miljoonan euron tekninen vähennys vuodesta 2025 alkaen. Selvityksen mukaan kokonaisuuteen liittyvien toimenpiteiden sisällön tarkentuessa vähennys voi kohdentua osin muille momenteille.
Yhteenvetoa kuntiin liittyen
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta huolimatta kuntataloudessa vallitsee edelleen tulojen ja menojen välillä rakenteellinen epätasapaino. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen pitkällä aikavälillä on yhä tärkeämpää. Valiokunta tähdentää hallitusohjelman kirjausta siitä, että kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti käynnissä olevaa kiinteistöverouudistusta jatketaan.
Sote-uudistukseen liittyneessä kuntien valtionosuusjärjestelmän muutoksessa säädettiin muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosasta, jolla pyritään kannustamaan kuntia ennalta ehkäiseviin, hyvinvointia ja terveyttä lisääviin toimiin. Valtioneuvoston asetuksella vuosittain säädettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta kerrotaan kunnan asukasmäärällä sekä kunnalle määritellyllä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimella (jäljempänä hyte-kerroin). Kerroin määräytyy useiden peruskoulutukseen, liikuntaan ja kunnan johtamiseen liittyvien, kunnan toimintaa kuvaavien toiminnallisten indikaattorien sekä toiminnan tulosta ja aikaansaatua muutosta osoittavien tulosindikaattoreiden perusteella. Hyte-kertoimen kuten muidenkin kertoimien, toimivuutta arvioidaan ja kertoimien sisältöä kehitetään huomioiden tietopohjien kehittyminen. Valiokunnan mielestä tulisi selvittää, miten hyte-kerrointa voisi kehittää kannustavammaksi ja huomioida paremmin ennalta ehkäisevän työn painoarvo.
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat ja paljon palveluiden toteuttamisen kannalta tärkeitä yhdyspintoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävä. Hyvinvointialueesta annetussa laissa säädetään lisäksi hyvinvointialueen ja alueen kuntien neuvotteluvelvoitteesta. Valiokunta toteaa, että kunnan ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö ja vuoropuhelu ovat oleellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Vastaavia yhteistyötarpeita on myös sivistys- ja sote-palveluiden yhdyspinnoilla, lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, vammaisten ja ikäihmisten palveluissa, kotoutumisessa sekä turvallisuuden ja varautumisen tehtävissä. Merkittävä yhdyspintakokonaisuus on myös työllisyyden edistäminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä kehitetään ja tuetaan eri tavoin sekä jaetaan kunnista ja hyvinvointialueilta koottuja hyviä yhteistyökäytänteitä työn tueksi muillekin.