Viimeksi julkaistu 18.6.2024 14.42

Valiokunnan lausunto HaVL 13/2024 vp HE 66/2024 vp Hallintovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain 32 ja 48 §:n muuttamisesta

Puolustusvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain 32 ja 48 §:n muuttamisesta (HE 66/2024 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava puolustusvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström 
    puolustusministeriö
  • hallitussihteeri Elina Kokkonen 
    puolustusministeriö
  • hallitussihteeri Alberto Guidastri 
    puolustusministeriö
  • eversti Urpo Riissanen 
    Rajavartiolaitos edustaen myös sisäministeriötä
  • pääluottamusmies Jouni Kurttila 
    Rajaturvallisuusunioni ry
  • toiminnanjohtaja Minna Nenonen 
    Reserviläisliitto ry
  • toiminnanjohtaja Janne Kosonen 
    Suomen Reserviupseeriliitto ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Puolustusvoimat
  • Päällystöliitto ry
  • Upseeriliitto ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asevelvollisuuslakia (1438/2007). Esityksen tavoitteena on mahdollistaa Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä Rajavartiolaitoksen alaisuuteen sijoitettujen asevelvollisten kertausharjoitukseen määrääminen rajaturvallisuuden välttämättömäksi ylläpitämiseksi voimassa olevassa laissa säädettyä kolmea kuukautta nopeammin.  

Hallituksen esityksessä kuvataan Suomen turvallisuustilanteen muutosta ja monimuotoisia uhkia kuten maahantulon välineellistämistä hybridivaikuttamisen keinona (s. 4). Hallintovaliokunta toteaa, että tapahtumat Suomen turvallisuusympäristössä ovat osoittaneet, että viranomaisten oikea-aikaisen ja riittävästi resursoidun toimintakyvyn turvaaminen on kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeää. Lakia ja sen välttämättömyyttä on tarkasteltava yleisen turvallisuustilanteen ja erityisesti Venäjän Suomeen kohdistaman välineellistetyn maahantulon näkökulmasta. Valiokunta tuo tässä yhteydessä myös esiin lausunnossaan HaVL 6/2024 vp todetun asian siitä, että Suomella on EU:n ja NATO:n ulkorajavaltiona korostettu vastuu ulkorajoista ja Schengen-valtiona myös Schengenin toimivuudesta ja kestävyydestä.  

Voimassa olevan asevelvollisuuslain 32 §:ssä säädetään kertausharjoitukseen määräämisestä. Kertausharjoitukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa. Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä voidaan reserviin kuuluvia asevelvollisia määrätä lain 48 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun kertausharjoitukseen 2 momentissa säädetystä määräajasta poiketen. Välttämättömänä tarpeena on pidetty lain 32 §:n 3 momenttia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 44/2016 vp) esimerkiksi Suomen lähialueella tapahtuva luonteeltaan sotilaallista uhkaavaa tilannetta, johon on pystyttävä reagoimaan riittävän nopeasti.  

Esityksessä ehdotetaan nyt lain 32 §:ää muutettavaksi siten, että myös rajaturvallisuuden välttämättömän ylläpitämisen perusteella pidettäviin kertausharjoituksiin on mahdollista määrätä Rajavartiolaitoksen alaisuuteen sijoitettuja reserviläisiä laissa säädettyä määräaikaa nopeammin, kun Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve sitä edellyttää. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että 48 §:ään lisätään uusi Rajavartiolaitoksen alaisuuteen sijoitettuja reserviläisiä koskeva kertausharjoitusperuste.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetyillä muutoksilla ei ole tarkoitus laajentaa tai luoda uusia toimivaltuuksia esityksen mukaisiin kertausharjoituksiin määrätyille. Nämä toimivat Rajavartiolaitoksen henkilöstön tukena ja valvonnassa niillä toimivaltuuksilla, joista on säädetty voimassa olevassa laissa.  

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että rajajoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä käytetään rajavartiomiehen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa sellaisiin tehtäviin, joihin he ovat saaneet riittävän koulutuksen varusmiesaikana tai kertausharjoituksissa. Rajavartiomiehen välitön ohjaus ja valvonta varmistaa toiminnan oikeudellisen perustan sekä mahdollistaa myös tarvittavan lisäkoulutuksen antamisen. 

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että reserviläisillä on käytössään tehtävien edellyttämä varustus, johon he ovat saaneet tarvittavan käyttökoulutuksen. Osa lausunnonantajista esittää asevelvollisille oikeutta ampuma-aseen kantamiseen, jota voidaan tulevissa lainsäädäntömuutoksissa arvioida. Valiokunta pitää kannatettavana nopeampaa kutsumista kertausharjoituksiin turvallisuustilanteen niin vaatiessa, mutta kiinnittää samalla huomiota myös siihen, että reserviläisellä on tällöin mahdollisuus järjestää tarvittavat siviilielämänsä asiat ennen kertausharjoitukseen tuloa.  

Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä huolehtia viranomaisten riittävästä toimintakyvystä ja resursseista Suomen täysivaltaisuuden, kansallisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä valiokunta pitää esitystä tavoitteiltaan kannatettavana sekä nykyisessä turvallisuustilanteessa tarpeellisena. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Hallintovaliokunta esittää,

että puolustusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 18.6.2024 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Mauri Peltokangas ps 
 
varapuheenjohtaja 
Pihla Keto-Huovinen kok 
 
jäsen 
Otto Andersson 
 
jäsen 
Eveliina Heinäluoma sd 
 
jäsen 
Juha Hänninen kok 
 
jäsen 
Mari Kaunistola kok 
 
jäsen 
Rami Lehtinen ps 
 
jäsen 
Laura Meriluoto vas 
 
jäsen 
Mira Nieminen ps 
 
jäsen 
Saku Nikkanen sd 
 
jäsen 
Eemeli Peltonen sd 
 
jäsen 
Paula Werning sd 
 
jäsen 
Joakim Vigelius ps 
 
jäsen 
Sofia Virta vihr 
 
jäsen 
Ben Zyskowicz kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos 
Sanna Helopuro