Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto on kesäkuussa 2019 hyväksynyt päätöksen, jolla on annettu komissiolle mandaatti aloittaa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvottelut, joiden tavoitteena on sopimus oikeudelliseen yhteistyöhön rikosasioissa liittyvästä rajat ylittävästä pääsystä sähköiseen todistusaineistoon. Hallintovaliokunta on antanut neuvottelumandaattiehdotuksesta lausunnon (HaVL 1/2019 vp). Neuvottelut ovat alkaneet syyskuussa 2019, ja niitä on jatkettu EU:n sisäisten sääntöjen hyväksymisen jälkeen maaliskuussa 2023. 

Hallintovaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin kannatettavana, että kahdenvälisten sopimusten sijasta EU pyrkii neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa sopimuksen sähköisen todistusaineiston saatavuuteen liittyen. Näin voidaan paremmin ehkäistä keskenään ristiriitaisia velvoitteita ja varmistua siitä, että neuvoteltava sopimus on yhteensopiva EU-sääntelyn kanssa ja ottaa huomioon EU-sääntelyssä vahvistetun tietosuoja- ja muun perusoikeussääntelyn tason.  

EU:n hiljattain uudistetut sisäiset säännöt oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa rajat ylittävästä pääsystä sähköiseen todistusaineistoon koostuvat ns. e-evidence-asetuksestaEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1543 eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisten menettelyjen perusteella annettujen vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa varten ja -direktiivistäEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/1544 nimettyjen toimipaikkojen nimeämistä ja laillisten edustajien nimittämistä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä sähköisten todisteiden keräämiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Asetuksen soveltaminen alkaa elokuussa 2026 ja direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään helmikuussa 2026. Säädösten kansallinen täytäntöönpano on parhaillaan käynnissä.  

Kuten valiokunta on neuvottelumandaattiehdotuksesta antamassaan lausunnossa (HaVL 1/2019 vp) todennut, EU:n asiakokonaisuutta koskevalla sääntelyllä on merkitystä myös EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytävissä sopimusneuvotteluissa. Valiokunta viittaa tämän vuoksi tässäkin yhteydessä e-evidence-asetusehdotuksesta antamiinsa lausuntoihin (HaVL 18/2018 vp, HaVL 33/2018 vp, HaVL 44/2018 vp ja HaVL 7/2021 vp). Valiokunta pitää tärkeänä, että neuvotteluissa komission neuvottelumandaatin mukaisesti varmistetaan, että neuvottelutulos sopii mahdollisimman hyvin yhteen asiaa koskevan EU-sääntelyn kanssa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan merkittävä osa poliisin ulkomaisille palveluntarjojille tekemistä tietopyynnöistä tehdään Yhdysvaltoihin sijoittautuneille palveluntarjoajille. Neuvottelujen tavoitteena on, että sopimus mahdollistaisi pääosin suoran vastavuoroisen yhteydenpidon osapuolten toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä sähköisen todistusaineiston hankkimiseksi rajat ylittävästi. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan sopimuksen on määrä sisältää määräyksiä muun muassa toimivaltaisista tahoista ja viranomaisista, sopimuksen tarkoituksesta ja soveltamisalasta, tietosuojaan liittyvistä suojatakeista, määräysten antamisesta, tietojen luovuttamisesta sekä yleisesti tietojen hankkimiseen liittyvästä menettelystä osapuolten toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisten palveluntarjoajien osalta. Sopimus koskisi pääasiassa ainoastaan tallennettua sisältötietoa. Valiokunta korostaa käytännön soveltamisen näkökulmasta sitä, että eri elementeistä koostuvan sääntelykokonaisuuden tulee olla mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen. 

Hallintovaliokunta toteaa, että teknologinen kehitys on muuttanut rikollisuuden muotoja ja vaikuttanut merkittävästi rikosten selvittämismahdollisuuksiin. Kansainvälisiä sopimuksia tarvitaan nopeuttamaan ja parantamaan sähköisen todistusaineiston saatavuutta. Hallintovaliokunta pitää sähköisen todistusaineiston saatavuuden tehostamista erityisesti rajat ylittävissä tiedonhankintatilanteissa tärkeänä. Rikostorjunnan tehostamisessa on kuitenkin samalla huolehdittava myös henkilötietojen suojan ja muiden perusoikeuksien asianmukaisesta turvaamisesta sekä valtioiden täysivaltaisuuden huomioon ottamisesta.  

Valiokunta on pitänyt e-evidence-asetusehdotusta koskevissa lausunnoissaan tärkeänä huolehtia siitä, ettei ehdotettu sääntely johda siihen, että toisen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisella olisi mahdollisuus saada suomalaisten yksityiselämän ja viestinnän luottamuksellisuuden piiriin kuuluvia tietoja palveluntarjoajalta tehokkaammin kuin kansallisella viranomaisella valtion sisällä tapahtuvassa rikostutkinnassa. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös nyt käsiteltävänä olevan asian asiantuntijakuulemisessa.