Yleistä
Hallituksen esityksessä aserikoksia koskeva rikoslain 41 luku ehdotetaan korvattavaksi uudella 41 luvulla. Lisäksi ehdotetaan eräisiin muihin lakeihin luvun muuttamiseen liittyviä muutoksia.
Esityksessä ehdotetaan, että ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman oikeutta sellaisen aseen hallussapitoon lisättäisiin törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin samalla kahdeksi vuodeksi vankeutta. Uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavan rikoksen tekemistä varten, josta tuomittaisiin enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Ampuma-aseen lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle katsottaisiin jatkossa sellaiseksi rikokseksi. Eräitä lähinnä hallinnollisten velvoitteiden rikkomisiksi luonnehdittavia tekotapoja ehdotetaan siirrettäväksi ampuma-aserikoksen puolelta lievän ampuma-aserikoksen puolelle. Samalla lievään ampuma-aserikokseen liitettäisiin vankeusuhka. Lisäksi vaarallisen esineen hallussapidon enimmäisrangaistus ehdotetaan korotettavaksi kahdeksi vuodeksi vankeutta ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidon enimmäisrangaistus yhteen vuoteen vankeutta. Ehdotetulla sääntelyllä toimeenpannaan hallitusohjelman aserikoksia koskevat kirjaukset.
Hallintovaliokunta toteaa, että aserikoksia koskevat rangaistussäännökset eivät ole pitkään aikaan olleet laajemman tarkastelun kohteena. Ampuma-aserikoksia koskevia rangaistussäännöksiä on uudistettu vuonna 1997 ampuma-aselain (1/1998) säätämisen yhteydessä, minkä jälkeen niihin säännöksiin tehdyt muutokset ovat olleet vähäisiä. Vaarallisia esineitä ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvia esineitä ja aineita koskevat rangaistussäännökset ovat 2000-luvun alkuvuosilta.
Esityksen perusteluissa aserikollisuuden yleiskuvaa ja kehitysnäkymiä on kuvattu varsin kattavasti. Valiokunta katsoo, että aserikollisuuden tilannekuva ja kehitysnäkymät sekä niihin liittyvä tarve puuttua tuntuvasti aserikollisuuteen ja estää sitä perustelevat lainsäädännön muuttamista. Huomioon otettavia seikkoja ovat esimerkiksi aserikollisuuden liittyminen aikaisempaa enemmän vakavaan ja ryhmissä tapahtuvaan toimintaan ja muutenkin järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan vahvistuminen, ampuma-aserikollisuuden kansainvälistyminen ja ampuma-aseiden pimeä verkkokauppa.
Pimeä verkkokauppa on ollut jo pitkään laittoman ampuma-asekaupan yleisin harjoittamispaikka Euroopan unionissa. Enenevässä määrin myynnissä on myös 3D-tulostettuja ampuma-aseita sekä luvanvaraisia aseen osia ja lippaita. Esityksen perusteluista ilmenee, että Suomessa lainvalvontaviranomaisten takavarikoimista 3D-tulostetuista ampuma-aseista lähes kaikki ovat olleet erityisen vaarallisen ampuma-aseen määritelmän täyttäviä. Valiokunta katsoo, että yksi merkittävistä lähitulevaisuuden uhkista tulee olemaan 3D-tulostetut ampuma-aseet ja niiden nopea laadullinen kehittyminen entistä toimintavarmemmiksi ja tulivoimaisemmiksi. Rikollisilla toimijoilla on kiinnostusta myös valmistaa niitä itse.
Huomionarvoinen toimintaympäristön muutos on myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ukrainan sotaan liittyvä keskeinen uhkakuva erityisesti sodan pitkittyessä ja myös sen päättyessä on sotatoimialueelta peräisin olevien luvattomien sotilaskäsiaseiden, erityisesti sotilaspistoolien ja rynnäkkökiväärien, sekä käsikranaattien ja muiden sotilasräjähteiden leviäminen rikollisverkostojen keskuudessa Euroopassa. Myös Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) on kiinnittänyt tähän huomiota juuri julkaistussa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviossaan (EU-SOCTA 2025). Todennäköisesti ampuma-aseita pyritään tuomaan Ukrainasta myös Suomeen.
Ampuma-aseisiin liittyvän varautumisen arvioidaan lisääntyneen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden keskuudessa. Tämä koskee myös ampuma-aseiden mukana pitämistä. Keskusrikospoliisin vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan noin neljännes ampuma-aserikoksista ja sen törkeistä tekomuodoista liittyi vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen tarkasteluvuosina 2020—2022. Ampuma-aseet kuuluvat järjestäytyneen rikollisuuden perusvälineistöön, mihin liittyen niitä voidaan käyttää erilaisten rikosten tekemiseen, välienselvittelyihin ja myös täysin ulkopuolisiin kohdistuviin rikoksiin. Järjestäytyneen rikollisuuden puitteissa ampuma-aserikollisuuden kytkentä huumausainerikollisuuteen on merkittävä. Ampuma-aserikollisuus on pääosin piilorikollisuutta, joka paljastuu usein muiden poliisitehtävien yhteydessä erityisesti väkivalta- ja huumausainerikosten tutkinnan yhteydessä. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten ja ryöstörikosten tekovälineinä merkityksellisiä ovat myös vaaralliset esineet ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvat esineet, erityisesti teräaseet. Keskusrikospoliisin poliisilaitoksille tekemän kyselyn tulosten perusteella teräaseiden mukana pitäminen on lisääntynyt etenkin nuorten ja nuorten muodostamien ryhmien keskuudessa. Nuorten ryöstörikoksissa teräase mainitaan yli kolmasosassa rikosilmoituksista.
Hallintovaliokunta katsoo, että aserikoksia koskevan sääntelyn ajanmukaistamiselle on selvä tarve. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia esityksessä todetuista syistä tarpeellisina ja kannatettavina. Ehdotuksilla pyritään siihen, että säännökset ovat kattavia niiden oikeushyvien suojaamisen kannalta, joiden loukkaamiseen ampua-aseen käyttö voi liittyä. Tavoitteena on myös, että aserikosten rangaistusasteikot ja sitä kautta myös rikoksista tuomittavat rangaistukset hallitusohjelmassa edellytetyin tavoin ankaroituvat. Rangaistusjärjestelmän muutoksilla katsotaan lähtökohtaisesti olevan sekä yleisestäviä että erityisestäviä vaikutuksia. Rangaistusjärjestelmään tehtävät muutokset kertovat myös laajemmin yhteiskunnan suhtautumisesta lainvastaiseen menettelyyn.
Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin vielä räjähteiden käytön. Räjähteiden luvatonta hallussapitoa voidaan pitää vähintäänkin yhtä vaarallisena kuin luvattoman aseen hallussapitoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ruotsissa räjähteiden käyttäminen väkivallantekoihin on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana, ja tähän erittäin vaaralliseksi katsottavaan kehitykseen on aiheellista varautua myös Suomessa.
Törkeä ampuma-aserikos
Rikoslain uuden 41 luvun 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi (kvalifiointiperusteeksi) ehdotetaan, että rikoksentekijä pitää mukanaan ampuma-aselain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua ampuma-asetta järjestyslain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman oikeutta sellaisen aseen hallussapitoon. Törkeille rikoksille ja myös törkeälle ampuma-aserikokselle ominaisesti teon katsominen törkeäksi edellyttää vähintään yhden kvalifiointiperusteen toteutumisen ohella sitä, että rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus ehdotetaan korotettavaksi neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomittavat vankeusrangaistukset muodostuvat pääsääntöisesti ehdottomiksi.
Hallintovaliokunta pitää perusteltuna, että ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman oikeutta sellaisen aseen hallussapitoon lisätään yhdeksi törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi. Aseita voidaan käyttää henkirikosten ja muiden väkivaltarikosten tekovälineinä. Myös henkilöiden vapautta voidaan loukata esimerkiksi aseella uhkaamalla. Väkivallan käyttöön soveltuvien välineiden hallussapito yleisellä paikalla on myös omiaan herättämään turvattomuuden tunnetta. Valiokunta katsoo, että ilman oikeutta mukana pidetty ampuma-ase vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja mahdollistaa sen käyttämisen tahallisen rikoksen tekemiseen. Ampuma-asetta oikeudettomasti tahallaan mukanaan pitävän voidaan katsoa varautuvan käyttämään asetta ja käyttäminen voi jossakin tilanteessa olla jopa hänen tarkoituksenaan, vaikka käytön tarkoitus ei olisikaan vielä tarkasti selvillä.
Poliisin toimenpiteiden ja esitutkinnan toimittamisen näkökulmasta ehdotettu uusi kvalifiointiperuste tarkoittaa sitä, että tunnusmerkistötekijöiden ollessa käsillä poliisilla olisi syytä epäillä tekijää törkeästä ampuma-aserikoksesta.
Esityksen perustelujen mukaan (s. 94) uutta kvalifiointiperustetta ei sovelleta tapauksissa, joissa henkilöllä on lupa kysymyksessä olevaan ampuma-aseeseen, mutta hän pitää sitä hallussaan luvan tai ampuma-aselain 106 a §:n vastaisesti. Tuollaisessa tilanteessa asetta hallussa pitävä henkilö voi syyllistyä 1 §:n mukaiseen ampuma-aserikokseen tai 3 §:n jonkin muun kvalifiointiperusteen täyttyessä ja kokonaisarvostelun perusteella törkeään ampuma-aserikokseen. Luvallista ampuma-asetta hallussa pitävä voisi syyllistyä myös 2 §:ssä rangaistavaksi säädettävään ampuma-aseen käsittelyyn vakavan rikoksen tekemistä varten. Esityksen perustelujen mukaan uuden kvalifiointiperusteen soveltaminen ei edellytä sitä, että mukana pidettävää ampuma-asetta on tarkoitus käyttää rikollisiin tarkoituksiin tai että sellaisen käytön vaara on olemassa.
Koska teon katsominen törkeäksi edellyttää myös ehdotetun kvalifiointiperusteen osalta sitä, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä, tapauskohtaista harkintaa jää jonkin verran sen suhteen, katsotaanko uuden kohdan mukainen ampuma-aseen mukana pitäminen rikoslain uuden 41 luvun 1 §:n mukaiseksi ampuma-aserikokseksi vai 3 §:n mukaiseksi törkeäksi ampuma-aserikokseksi.
Perustelujen mukaan (s. 95) joissakin tapauksissa voi olla lieventäviä seikkoja, jotka puhuvat sen puolesta, että 1 momentin 4 kohdan mukainen rikos kokonaisarvioinnissa kuitenkin katsotaan perusmuotoiseksi ampuma-aserikokseksi. Huomiota on erityisesti kiinnitettävä ampuma-aseen mukana pitämisen tarkoitukseen, esimerkiksi sen hyväksyttävyyteen ampuma-aselain 106 a §:n 1 momentin näkökulmasta.
Hyväksyttävän syyn tilanteisiin voi perustelujen mukaan liittyä esimerkiksi se, että henkilön aseluvan voimassaolo on äskettäin päättynyt. Tältä osin valiokunta toteaa, että aseluvan haltijoilla on huolellisuusvelvoite. Poliisin nykyinen asetietojärjestelmä ei kuitenkaan tue asiakasta esimerkiksi muistuttamalla aseluvan vanhenemisesta. Poliisin asetietojärjestelmässä on noin 1,3 miljoonaa asetta ja 700 000 aseluvan haltijaa. Suurin joukko aseluvista perustuu metsästykseen. Määräaikaisia aselupia ja rinnakkaislupia myönnetään esimerkiksi nuorille metsästysharrastuksen alussa. Poliisin myöntämiin ampuma-aselupiin liittyvän lupaohjauksen mukaan törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomitulle henkilölle ei voida myöntää uutta lupaa 8—12 vuoteen.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on viitattu myös eräisiin muihin mahdollisiin tilanteisiin liittyen esimerkiksi ampumaurheilua harrastaviin lapsiin ja heidän tukihenkilöihinsä. Alle 15-vuotiaalle lapselle ei voida myöntää aselupaa tai rinnakkaislupaa hänen harrastuksessa käyttämäänsä aseeseen, vaan lupa myönnetään aikuiselle. Kohtuuton tilanne voi syntyä puhtaasti tietämättömyydestä, jos tilapäisesti joku muu kuin se henkilö, jolla on lupa lapsen harrastuksessaan käyttämään aseeseen, on vienyt lasta harjoituksiin tai kilpailuihin.
Ehdotetussa kvalifiointiperusteessa on kyse uudesta sääntelystä. Valiokunta katsoo, että lain soveltajan kannalta olisi vielä tarpeen selventää lain tulkintaa ja antaa lisäeväitä teon törkeysar-viointiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan törkeyden kokonaisarvostelulausekkeen soveltamisen kannalta merkityksellisistä seikoista törkeää ampuma-aserikosta koskevin osin ei rikoslainkäytössä ole välttämättä sellaista vakiintunutta käsitystä, joka mahdollistaisi riittävän yhtenäisen soveltamiskäytännön.
Valiokunta katsoo, että törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön soveltamista koskevassa kokonaisarvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota hallussapidon tarkoitukseen ja olosuhteisiin sekä siihen, ilmeneekö hallussapidosta riski vakavan rikoksen tekemiseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että törkeä ampuma-aserikos koetaan kohtuuttomaksi seuraukseksi esimerkiksi silloin, kun luvaton hallussapito on johtunut varsinaisen luvanhaltijan harrastukseen välittömästi liittyvästä inhimillisestä unohduksesta tai huolimattomuudesta. Valiokunta katsoo, että törkeänä on lähtökohtaisesti pidettävä etenkin sellaisia tapauksia, joissa ampuma-ase on hankittu haltuun rikollisin keinoin tai joissa hallussapidolla on selkeä rikollinen käyttötarkoitus tai hallussapitoon liittyy perustellusti riski siitä, että asetta tultaisiin käyttämään vakavan rikoksen tekemisessä.