Käsiteltävänä on valtioneuvoston toinen jatkokirjelmä, jonka tarkoituksena on informoida eduskuntaa osittaisen yleisnäkemyksen sisällöstä ja täydentää tarpeellisilta osin valtioneuvoston kantaa. Saadun selvityksen mukaan direktiiviehdotus on monilta osin kehittynyt Suomen neuvottelutavoitteiden mukaiseen suuntaan.
Lakivaliokunta keskittyy lausunnossaan johdon velvollisuuteen hakea yritys maksukyvyttömyysmenettelyyn (V osasto).
Komission direktiiviehdotuksesta antamassaan lausunnossa lakivaliokunta suhtautui valtioneuvoston tavoin kielteisesti ehdotettuun johdon velvollisuuteen hakea yritys maksukyvyttömyysmenettelyyn (ks. LaVL 35/2022 vp). Valiokunta katsoi, ettei ehdotettu kaavamainen johdon velvollisuus hakea yritys maksukyvyttömyysmenettelyyn sovi Suomen maksukyvyttömyys- ja yhtiöoikeuden kokonaisuuteen, minkä vuoksi kansallisen maksukyvyttömyys- ja yhtiöoikeuden rajapinnan arviointiin ja kehittämiseen tuli jättää riittävästi liikkumavaraa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puheenjohtajan viimeisin kompromissiehdotus edellyttää komission ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön johdolle asetetaan velvollisuus hakea maksukyvyttömäksi tullut yhtiö maksukyvyttömyysmenettelyyn kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiön johto tuli tai olisi pitänyt tulla tietoiseksi yhtiön maksukyvyttömyydestä. Lisäksi yhtiön johto on ehdotuksen mukaan henkilökohtaisesti vastuussa vahingosta, joka yhtiön velkojille aiheutuu hakemuksen jättämistä koskevan velvollisuuden laiminlyönnistä. Kompromissiehdotus sisältää kuitenkin poikkeusmahdollisuuden, jonka mukaan hakemusta maksukyvyttömyysmenettelyyn ei tarvitse tehdä, jos on tehnyt taloudellisista vaikeuksista ilmoituksen julkiseen rekisteriin.
Jatkokirjelmässä valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti puheenjohtajan viimeisimpään ehdotukseen osittaiseksi yleisnäkemykseksi. Viimeisin kompromissiehdotus sisältää poikkeusmahdollisuuden johdon velvollisuuteen hakea yritys maksukyvyttömyysmenettelyyn, minkä vuoksi valtioneuvosto katsoo, että kompromissiehdotus voidaan hyväksyä.
Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on valtioneuvoston kannasta poiketen katsottu, ettei ehdotusta tulisi hyväksyä edes puheenjohtajan kompromissiesityksen muodossa.
Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että komission kaavamaiseen artiklaehdotukseen on neuvottelujen aikana saatu joustavuutta. Poikkeusmahdollisuus, jonka mukaan hakemusta maksukyvyttömyysmenettelyyn ei tarvitse tehdä, jos on tehnyt taloudellisista vaikeuksista ilmoituksen julkiseen rekisteriin, on Suomen kannalta tärkeä, sillä osakeyhtiölaissa säädetään tällaisesta ilmoitusvelvollisuudesta julkiseen rekisteriin (osakeyhtiölain 20 luvun 23 §).
Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että vahingonkorvausvastuun yksityiskohdat sekä käsitteet "johto" ja "maksukyvyttömyys" jäävät kansallisesti määriteltäviksi. Maksukyvyttömyyden ja sen alkamisen arvioiminen voi erityisesti pienyrittäjälle olla haastavaa.
Puheenjohtajan viimeisimpään kompromissiehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus poiketa poikkeustilanteissa direktiivin säännöksistä. Kyseinen poikkeusmahdollisuus koskee myös direktiivin säännöksiä johdon velvollisuudesta hakea yritys maksukyvyttömyysmenettelyyn, joten sekin tuo kyseiseen sääntelyyn joustavuutta kriisitilanteiden varalta.
Edellä esitettyä ja neuvottelutilannetta kokonaisuutena arvioituaan lakivaliokunta katsoo, puheenjohtajan viimeisimpään kompromissiehdotukseen voidaan suhtautua myönteisesti.