Talousvaliokunta on tarkastellut valtioneuvoston selontekoa Agenda 2030:n toimeenpanosta oman toimialansa kannalta keskittyen erityisesti tavoitteisiin 7, 8, 9 ja 12. 

Suomi on panostanut laajasti puhtaaseen energiaan. Talousvaliokunta tukee selonteon tavoitetta puhtaan sähkön tuotannon kasvattamisesta. Puhdas siirtymä ja energiasektorin murros ovat moninkertaistaneet mahdollisuudet kestäville investoinneille Suomeen, ja samalla lisänneet suomalaisten yritysten kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia. Talousvaliokunta katsoo, että selonteon tavoite vahvistaa edelleen Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta uusiutuvan teollisuuden investointeihin sekä turvaa energiasektorin huoltovarmuutta. Lisäksi talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sähkömarkkinoiden kehittämisessä ja energiatukien kohdistamisessa huomioidaan myös kotitalouksien oikeudenmukainen kohtelu. 

Asiantuntijakuulemisessa nostettiin vahvasti esille selonteon huoli kiertotalouden haasteista Suomessa. Kiertotalouden EU-sisämarkkinat eivät toimi vielä toivotulla tavalla, mikä heikentää EU:n hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Olemassa olevan sääntelyn täytäntöönpanoa tulee tehostaa, ja samalla uutta sääntelyä tulisi järkevöittää kiertotalouden toiminnan tehostamiseksi. EU-sääntelyn toimeenpano ja jätelainsäädännön uudistaminen tulevat edesauttamaan kiertotaloustavoitteiden toteuttamista Suomessa. Talousvaliokunta pitää erittäin hyvänä, että EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen, RFF -rahoituksen kautta on pystytty tukemaan bio- ja kiertotalouden innovaatioita ja skaalaamaan niitä konkreettisiksi investoinneiksi, joilla voidaan edistää kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä. Suomen tulee tehostaa kansainvälistä edelläkävijyyttä kiertotaloudessa. Asiantuntijakuulemisessa korostettiin myös kiertotalouden korkeampien muotojen kuten ylläpidon ja korjaamisen tukemisen merkitystä muun muassa infrastruktuurin, koneiden ja laitteiden osalta. Sillä vahvistetaan myös huoltovarmuutta ja turvallisuutta, kun riippuvuus globaaleista toimitusketjuista vähenee. 

Taloudellinen kestävyys saavutetaan pitkäjänteisellä ja ennustettavalla politiikalla, joka turvaa vakaan toimintaympäristön ja kannustaa investointeihin. Keskeinen rooli on myös tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä osaamisen kehittämisellä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että TKI-panostusten kohdentamisessa painotetaan tuotosten tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Suomi on vahva monilla teollisuudenaloilla, joilla suomalaiset yritykset voivat hyödyntää osaamistaan ja innovaatioitaan selonteon tavoitteiden tukemisessa. Se voi avata myös uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Talousvaliokunta näkee TKI-panostukset sekä hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön keskeisinä keinoina edistää myös kestävää talouden kehitystä. 

Talousvaliokunta tukee selonteon tavoitteita kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän sekä ruokaturvan ja ruuan huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Kotimaisella ruuantuotannolla on tärkeä merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta. Yhtenä elementtinä on kotimaisen kasviproteiinin tuotannon lisääminen, joka luo kasvumahdollisuuksia yrityksille niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Ruuantuotannon kestävyyttä voidaan vahvistaa myös lähiruokaan panostamalla.