Viimeksi julkaistu 24.10.2024 14.54

Valiokunnan lausunto TyVL 13/2024 vp HE 130/2024 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta

Lakivaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta (HE 130/2024 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava lakivaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamies Laura Terho 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • asiantuntija Julia Kinnunen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • kehittämisneuvos Aarne Kinnunen 
    oikeusministeriö
  • yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman 
    yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
  • juristi Merike Helander 
    Lapsiasiavaltuutetun toimisto
  • kehittämispäällikkö Elisa Niklander 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • kehittämispäällikkö Ilona Rimpilä 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • pääsihteeri Taina Riski 
    tasa-arvoasiain neuvottelukunta
  • pääsihteeri Silla Kakkola 
    Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • tasa-arvovaltuutetun toimisto
  • Ensi- ja turvakotien liitto
  • Ihmisoikeusliitto
  • Vammaisfoorumi ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettua lakia (1015/2005, jäljempänä sovittelulaki). Esityksessä ehdotetaan, että soviteltavaksi ei saisi ottaa väkivaltaa sisältäviä rikoksia eikä eräitä muita rikoksia, jotka ovat kohdistuneet rikoksesta epäillyn läheiseen. Sovittelun kielto ei kuitenkaan koskisi asianomistajarikoksia. 

Esityksen tavoitteena on, että soviteltavaksi ei enää oteta rikoksia, joissa rikoksesta epäillyllä on tyypillisesti valta-asema uhriin nähden ja joissa on vaikeaa selvittää, onko uhri suostunut sovitteluun vapaaehtoisesti. Samalla pyritään varmistamaan, ettei lähisuhteessa tapahtunutta rikosta koskeva rikosprosessi voi päättyä sen vuoksi, että asiassa on saavutettu sovittelulain mukainen sovinto. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa esityksen tavoitteita. Valiokunta on valtioneuvoston tuoreimmasta tasa-arvopoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä todennut, ettei sovittelu sovi lähisuhdeväkivallan tai kunniaan liittyvän väkivallan sovitteluun (TyVM 22/2022 vp).  

Lähisuhdeväkivalta

Hallituksen esityksessä lähisuhdeväkivalta määritellään väkivallaksi, jonka tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet läheisessä suhteessa keskenään. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua esimerkiksi nykyiseen tai entiseen parisuhdekumppaniin, lapseen, vanhempaan tai muuhun läheiseen. 

Kuten hallituksen esityksessä todetaan, lähisuhdeväkivaltaa voidaan pitää erityisen moitittavana, koska se on yleensä toistuvaa ja uhri on usein tekijästä jollain tapaa riippuvaisessa asemassa. Lisäksi lähisuhdeväkivalta tapahtuu tyypillisesti kotona, jonka pitäisi olla jokaiselle turvallinen ympäristö. Lähisuhteessa lieväkin väkivalta voi aiheuttaa uhrissa ahdistuneisuutta. Näin on etenkin, jos väkivalta jatkuu pitkään. 

Tilastokeskuksen vuonna 2023 julkaiseman väestötutkimuksen mukaan 16—74-vuotiaista suomalaisista naisista 34 % ja miehistä 18 % oli joskus elämänsä aikana kokenut parisuhteessa kumppaninsa tekemää fyysistä väkivaltaa. Tämä tarkoittaa, että noin 625 000 naista ja 309 000 miestä on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa parisuhteessa. Vain noin puolet naisista oli kertonut väkivallasta jollekin, ja vain noin joka kymmenes naisista oli ilmoittanut väkivallasta viranomaiselle. 

Suomi on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (SopS 53/2015, Istanbulin sopimus) ja Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (SopS 67/1986, CEDAW-sopimus)) osapuolena velvoitettu ehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa. Suomi on saanut ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyviä suosituksia, joita kuvataan hallituksen esityksessä. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan saamien asiantuntijalausuntojen ja niissä viitattujen selvitysten perusteella sovitteluun ohjautuu edelleen myös toistuvaa väkivaltaa siitä huolimatta, että sovittelua ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitetty. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vuosikertomuksissaan todennut viranomaisilla olevan vaikeuksia tunnistaa ja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa korostetaan, miten vaikea lähisuhteen ulkopuolisten henkilöiden on tunnistaa väkivallan toistuvuutta ja uhrin vapaaehtoisuuden puuttumista. Tämä johtuu lähisuhdeväkivallan dynamiikasta, johon kuuluu vallan käyttö ja jossa väkivalta alkaa tyypillisesti vähitellen. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen on selkeä viesti lähisuhteissa tapahtuvan ja naisiin kohdistuvan väkivallan moitittavuudesta. Valiokunta katsoo, että sovittelusta luopuminen parantaa naisten asemaa ja edistää sukupuolten tasa-arvoa. Lisäksi valiokunta toteaa, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen vahvistaa Suomen toimimista sitä sitovien ihmisoikeussopimusten velvoitteiden mukaisesti. 

Ohjaaminen tukipalveluihin

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin huoli esityksen vaikutuksista lähisuhdeväkivallan osapuolten tukipalveluihin. Sovittelusta kerätty asiakaspalaute on myös ollut pääosin positiivista. Palvelunohjaus tukipalveluihin on ollut heikkoa, ja sovittelua on pidetty myös keinona ohjata väkivallan uhri ja tekijä tarvittavien palvelujen piiriin. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on valtioneuvoston tasa-arvopoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä tähdentänyt, että tehokas väkivaltaa ennalta ehkäisevä työ ja uhrien suojelu edellyttävät toimivia, poikkihallinnollisia palvelupolkuja ja moniammatillista yhteistyötä ja riittävästi resursseja kaikilla hallinnon tasoilla (TyVM 22/2022 vp). Valiokunta toistaa tämän näkemyksensä ja korostaa, että sovittelu ei ole väkivallan tekijälle tai uhrille suunnattu tukipalvelu, vaan konfliktinratkaisumenetelmä. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että tukipalveluita ja niihin ohjaamista on kehitettävä määrätietoisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu Ohjeet kunnille ja hyvinvointialeille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi tarjoaa tähän välineitä ja esimerkkejä. 

Vaikutukset lapsiin

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin myös huoli esityksen vaikutuksista lapsiin. Huoli liittyy pääasiassa hallituksen esityksessä tunnistettuihin mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, kuten siihen, että esityksellä luovuttaisiin yhdestä keinosta ryhtyä muihin kuin oikeudellisiin toimenpiteisiin tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty tai syytetty on lapsi. Erityisesti on noussut esiin, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen tilanteissa, joissa lapsi on väkivallan tekijä, voisi olla ongelmallinen YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen kanssa (SopS 59/1991). 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy huoleen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista lapsiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lakivaliokunta kiinnittää huomiota hallituksen esityksessä tunnistettuihin kielteisiin lapsivaikutuksiin ja arvioi esityksen suhdetta YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen, kun on kyse lapsesta rikoksen tekijänä. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,

että lakivaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 24.10.2024 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
varapuheenjohtaja 
Lauri Lyly sd 
 
jäsen 
Miko Bergbom ps 
 
jäsen 
Jessi Jokelainen vas 
 
jäsen 
Mikko Lundén ps 
 
jäsen 
Karoliina Partanen kok 
 
jäsen 
Jorma Piisinen ps 
 
jäsen 
Mikko Polvinen ps 
 
jäsen 
Piritta Rantanen sd 
 
jäsen 
Tere Sammallahti kok 
 
jäsen 
Timo Suhonen sd 
 
varajäsen 
Sara Seppänen ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Meri Pensamo