Johdanto

(1) Ulkoministeriön pääluokkaan 24 esitetään vuoden 2025 talousarvioesityksessä määrärahoja yhteensä 1,200 miljardia euroa. Vuoden 2024 talousarvioon verrattuna esityksessä on vähennystä 89,75 milj. euroa (-7%). Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 23%, kriisinhallinnan 7%, kansainvälisen kehitysyhteistyön 56% ja muiden menojen 14%. 

(2) Osana hallituksen lisätoimia valtiontalouden sopeuttamiseksi hallinnonalalle on kohdistettu yhteensä 115 miljoonan euron lisäsäästöt vuodelle 2025. Saadun selvityksen mukaan valtioneuvoston kevään 2024 kehyspäätöksessä ulkoasiainhallinnonalalle osoitetut säästöt on kohdennettu toimintamenoihin, talonrakennuksiin, kehitysyhteistyöhön, siviilikriisihallintaan, Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä hallinnonalan vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin kansainvälisille organisaatioille. 

(3) Budjettiesityksen perusteluissa todetun mukaisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen alueelliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana mainitaan oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton todetaan muodostavan Suomen ulkopolitiikan yhteistyövaraisen ytimen. 

Toimintaympäristön muutos

(4) Ulkoasiainvaliokunta korostaa Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtunutta perustavanlaatuista muutosta Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Muutoksen myötä käynnistynyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusi aikakausi näkyy ulkoministeriössä muun muassa ulkoasiainhallinnon uudistuksena, joka toimeenpannaan hallituskauden aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen valmistelussa on huomioitu Suomen Nato-jäsenyyden mukaan tuomat lisävelvoitteet. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa valiokunta kiinnittää huomiota myös arktisen alueen yhteistyön tärkeyteen ja korostaa osaamisen ja resurssien turvaamisen tärkeyttä sektorille. 

(5) Valiokunta yhtyy talousarvioesityksen sisältyviin kirjauksiin EU:sta, Natosta ja YK:sta Suomen ulkosuhteiden tärkeimpänä viitekehyksenä ja vaikutuskanavana. Valiokunta korostaa olevan Suomen etujen mukaista vahvistaa suomalaisten osaamista ja osallistumista näiden monenkeskisten yhteisöjen toimintaan. Valiokunta korostaa järjestökentässä tehtyä Suomen sitoumuksiin ja velvoitteisiin liittyvää pitkäjänteistä ja tärkeää tiedotustyötä, joka tukee Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. Valiokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta selvittää mahdollisuudet järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi. 

Toimintamenot

(6) Ulkoministeriön toimintamenoiksi vuodelle 2025 esitetään 250,2 milj. euroa. Summa on 5,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 talousarvioesityksessä. Saadun selvityksen mukaan toimintamenoihin kohdennettu säästövelvoite kohdennetaan pääasiassa ministeriön Suomen toimintoihin eikä säästövelvoite nykyarvioiden mukaan johda irtisanomisiin tai lomautuksiin. 

(7) Edustustoverkon osalta ulkoasiainvaliokunta korostaa kattavan ja toimivan verkon tärkeyttä Suomen ja suomalaisten etujen ajamiseksi laajalti valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Suomen nykyinen edustustoverkko kattaa 92 edustustoa, joista lähetettyä henkilökuntaa on 89 toimipisteessä. Talousarviossa edustustojen menoihin on vuonna 2025 varattu yhteensä 151,8 milj. euroa, ml. edustustojen henkilöstön palkkaus- ja muut henkilöstömenot. 

(8) Valiokunta korostaa, että muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä ja joustavaa resurssien käyttöä. Edustustoverkon osalta tulee miettiä kustannustehokkaita sekä kansantaloutta tukevia edustautumistapoja, hakien mallia myös muun muassa muista Pohjoismaista. 

(9) Valiokunta kiinnittää huomiota asiantuntijakuulemisissa saamiinsa tietoihin siitä, että ulkomailla sijaitsevien edustustokiinteistöjen korjaukset ovat hidastuneet ja korjausvelka on kasvanut. Tätä taustaa vasten valiokunta pitää huolestuttavana talonrakennus -momentille kohdennettua 2 milj. euron vuotuista lisäsopeutusta (määrärahan laskeminen esitetylle 6 milj. euron vuositasolle merkitsisi 25%:n leikkausta momentilta). Valtion edustuskiinteistöistä tulee huolehtia oikea-aikaisesti. 

(10) Saadun selvityksen mukaan lisätarpeita edustustoissa aiheuttavat lähitulevaisuudessa myös turvallisuusuhat sekä tietoturvatarpeet. Valiokunta pitää näistä tarpeista huolehtimista keskeisenä niin henkilökunnan turvallisuuden kuin luottamuksellisen tiedonvaihdon turvaamiseksi. 

(11) Suomi toimii vuonna 2025 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajana ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä Pohjoismaiden N5-yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Lisäksi Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2029-2030. Valiokunta pitää tärkeänä näiden kausien hyvää valmistelua ja hoitamista sekä riittävää resursointia niiden tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien maksimoimiseksi. 

Vienninedistäminen

(12) Hallitusohjelman mukaisesti Team Finland -verkoston toimintaa ja johtamista uudistetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tukemaan Suomen strategisia intressejä. Tässä yhteydessä Business Finlandin ulkomaantoiminnot yhdistetään ulkoasiainhallintoon. Päätöksen taustalla on kaupan ja vienninedistämisen merkityksen kasvu, sekä kaupan ja geopolitiikan kytkeytyminen toisiinsa yhä tiukemmin. Saadun selvityksen mukaan Business Finlandin ulkomaanverkoston siirto ulkoasiainhallintoon on päätetty tehdä jo vuoden 2025 alussa. Siirtoa koskeva määrärahaesitys on tarkoitus sisällyttää hallituksen täydentävään talousarvioesitykseen. 

(13) Ulkoasiainvaliokunta yhtyy Suomen julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan tehostamisen tärkeyteen. Keskiössä tulee olla entistä syvällisempi yhteistyö, jossa eri toimijoita sitovat yhteen yhteiset ja mittaroitavat tavoitteet. Business Finlandin ulkomaanverkoston integroimisessa ulkoministeriöön on keskeistä varmistaa vienninedistämisen palveluiden entistä parempi kyky vastata asiakkaiden - erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten - tarpeisiin sekä palveluiden ja saatavuuden häiriötön saatavuus. On myös syytä selvittää uusien maksullisten lisäpalveluiden ja tarvittaessa myös ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet, huomioiden myös verrokkimaiden käytännöt. Vienninedistämiseen käytettyjen resurssien tason ja toiminnan vaikuttavuuden seuranta tulee olla selkeää myös uudistuksen jälkeen. Uudistusta tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon myös siirtyvän henkilökunnan näkemykset. 

(14) Valiokunta jatkaa vienninedistämistoimintaan liittyvän uudistustyön tarkkaa seuraamista. 

Kriisinhallinta

(15) Ulkoasiainvaliokunta korostaa kriisinhallintaa yhtenä tärkeänä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alana osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Valiokunta painottaa kokonaisvaltaisuutta kriisinhallinnassa sekä niin siviili- kuin sotilaallisen kriisinhallinnan resurssien turvaamisen tärkeyttä. 

(15 a) Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvien henkilöiden määrä on viime vuodet vähentynyt ja vähenee edelleen. Valiokunta painottaa sotilaallisen kriisinhallinnan tärkeyttä ja kannustaa ylläpitämään ja lisäämään sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvien henkilöiden määrää esimerkiksi osallistumalla uusiin operaatioihin, mukaan lukien pienet ja kustannustehokkaat operaatiot, kuten YK:n sotilastarkkailijaoperaatiot. 

(15 b) Osallistuminen kansainväliseen siviilikriisinhallintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Samalla Suomi osallistuu kansainväliseen vastuunkantoon ja tukee konfliktien ennaltaehkäisyä, ratkaisemista ja rauhanrakentamista. Sille on siis myös varmistettava riittävät resurssit. Siviilihenkilöstön osallistumisen lisäämistä kriisinhallintaan ei jatketa enää. Vuoden 2025 määrärahalla voidaan lähettää operaatioihin noin 130 asiantuntijaa, mikä on 10 asiantuntijaa vähemmän kuin vuonna 2024. Valiokunta painottaa, että kansallisen siviilikriisinhallintastrategian mukaan tavoite on 150 asiantuntijaa ja tähän tulisi pitkällä tähtäimellä jatkossakin pyrkiä. 

(16) Nopeat muutokset Euroopan turvallisuustilanteessa edellyttävät varautumista muutoksiin myös kriisinhallinnan osalta. On tärkeää, että Suomella on valmius riittävään nopeaan kriisinhallintaa koskevaan päätöksentekoon turvallisuusympäristön niin vaatiessa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kriisinhallinnan momentilla on varalla olo -rahaa 179 000 euroa vuonna 2025 kehyskaudella. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa mahdollisten uusien operaatioiden rahoitus tai nykyisten operaatioiden kasvattaminen on pystyttävä hoitamaan lisätalousarviomenettelyn kautta. Valmistelussa ja päätöksenteossa on huomioitava lisätalousarviomenettelyn vaatima aika.  

Kehitysyhteistyö

(17) Ulkoasiainvaliokunta korostaa kehityspolitiikan merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Talousarvioeristyksessä todetaan, että Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Tuki Ukrainalle -momentille ohjataan yhteensä 47 milj. euroa vuonna 2025. Momentilta on siirretty 10,1 milj. euroa valtiovarainministeriön pääluokkaan Ukrainaan kohdistuvaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rahoitusta varten. Talousarvioesityksen mukaan kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta. Ukrainaan kohdennetaan myös merkittävästi humanitaarista apua, lähtökohtaisesti noin 20 milj. euroa vuodessa. 

(18) Kehitysyhteistyön päämäärät perustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden toteutumista Suomi edistää. Valiokunta pitää tärkeänä jatkuvuutta kehityspolitiikassa ja pitää myönteisenä, että talousarvioesitykseen kirjatun mukaisesti Suomen painopisteet säilyvät ennallaan. Painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen sekä koulutus ja ilmastotoimet. 

(19) Valiokunta painottaa, että on tärkeää pitää kiinni Suomen sitoutumisesta EU-linjausten mukaisesti siihen, että 85% uusista kehitysyhteistyöhankkeista sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Talousarvioesitykseen on sisällytettävä tähän tavoitteeseen liittyvät vuosittaiset tunnusluvut ja on tärkeää seurata tavoitteen toteutumista. 

(20) Osana julkisen talouden sopeutustoimia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään vuoden 2025 talousarvioon 105 milj. euron vähennystä niin että kokonaistaso olisi noin 534 milj. euroa pohjautuen hallitusohjelmaan sekä keväällä 2024 päätettyihin lisäsäästöihin. Lisäksi jatketaan kehittyvien maiden tukemista laina- ja sijoitusmuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella noin 70 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön tasoksi esitetään yhteensä 1,064 miljardia euroa. Summa sisältää varsinaisen kehitysyhteistyömomentin ja laina- ja sijoitusmuotoisen momentin lisäksi muita kehitysyhteistyöksi raportoitavia eriä eri ministeriöiden hallinonaloilta.  

(21) Edellä mainittu määrärahataso merkitsee sitä, että Suomi kohdistaa kehitysyhteistyöhön vuonna 2025 noin 0,36 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi on historiallisesti ollut sitoutunut YK-suositusten mukaiseen kehitysrahoituksen 0,7 prosentin BKTL-tasoon, vaikka tavoitteeseen ei ole päästy. Vallitsevassa taloustilanteessa kehitysyhteistyöhön kuitenkin kohdistuu hallituskaudella säästöjä, jotka toteutetaan asteittain ottaen huomioon tehdyt sitoumukset. Valiokunta toteaa, että on tärkeää linjata osana kansainvälisen talous- ja kehitysyhteistyön selontekoa kehityspolitiikan painopisteistä ja laatia kehitysyhteistyörahoitukselle useamman vaalikauden mittainen suunnitelma. 

(22) Rahoituksen tavoitetasoon liittyen valiokunta kiinnittää huomiota myös kansainvälisten suositusten mukaista tavoitehaarukkaa suunnata 0,15-0,2 prosenttia BKTL:sta vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille (LDC-maat, Least Developed Countries). 

(23) Valiokunnan käsittelyssä parhaillaan olevan kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen. Taloussuhteiden tiivistäminen ja kauppavaihdon lisääminen tukee kokonaisvaltaista kehityspolitiikkaa, jonka tavoitteena on rakentaa kehittyvien maiden kanssa molemminpuoliseen hyötyyn ja kunnioitukseen perustuvia kumppanuuksia. Lisäksi Suomen kehitysyhteistyön painopiste tulee siirtymään kahdenvälisistä hallitusten välisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että maaohjelmia tulee olemaan vähemmän kuin aiemmin. Suomen kehitysyhteistyö sanotaan myös ehdollistettavan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Selonteon mukaan ja talousarvioesityksessä toistetun mukaan Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kaupan ja kehityksen välistä suhdetta on tarkoitus entisestään tiivistää kehityspolitiikassa. 

(24) Valiokunta käsittelee edellä mainittuja kysymyksiä tarkemmin selonteon käsittelyn yhteydessä mutta talousarvioon liittyen kiinnittää huomiota seuraavaan: Vähenevien määrärahojen tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomi tehostaa ja ajaa kehityspolitiikan tavoitteitaan myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä, hyödyntäen myös johtokuntapaikkojen tarjoamat vaikutusmahdollisuudet eri järjestöissä. 

(25) Monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta valiokunta korostaa erityisesti YK:n ja sen alaisten järjestöjen merkitystä Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Esityksen mukaan määrärahasta leikataan 11,5 milj. euroa vuonna 2025. Valiokunta pitää myönteisenä, että talousarvioesityksessä korostetaan edelleen YK:n väestörahasto UNFPA:n, tasa-arvo-järjestö UN Womenin ja lastenrahasto UNICEF:in tärkeyttä, vaikka leikkauksia kohdistuu valiokunnan saaman tiedon mukaan myös niiden toimintaan. 

(26) Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tuki puolestaan nousee varsinaisen kehitysyhteistyön momentilla entisestään, ollen vuonna 2025 yhteensä 98 milj. euroa. Ulkoasiainvaliokunta pitää esitystä perusteltuna huomioiden järjestöjen tekemän työn tehokkuus, tuloksellisuus ja monipuolisuus sekä se, että järjestöjen kautta apu saavuttaa myös vähiten kehittyneitä maita. 

(27) Humanitaarisen avun tasoksi vuodelle 2025 esitetään 83 milj. euroa, mikä on 28 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun liikkeen kautta. Valiokunta korostaa humanitaarisen avun tärkeyttä osana Suomen kehityspolitiikkaa ja pitää tärkeänä, että budjettivuoden aikana Suomella on valmius tarvittaessa lisätä humanitaarisen avun rahoitustasoa lisätalousarviomenettelyn kautta.