Pidämme välttämättömänä, että valiokunnan enemmistö sekä liikenneministeri suostuivat lopulta hallituksen esityksestä poiketen poistamaan väylämaksulain 12 §:n 3 momentin, joka olisi jatkanut venäläisten kauttakulkualusten väylämaksujen puolitusta samaan aikaan kun suomalaisilta aluksilta maksu olisi nostettu täyteen määrään. Näin käsittämätön esitys kertoo paitsi huonosta lainvalmistelusta niin myös hallituksen vimmasta säästää sekä nostaa veroja ja maksuja seurauksista piittaamatta. 

Väylämaksujen korotuksesta toteamme, että hallitusohjelman mukaan "Huolehditaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä tekemällä meriliikenteen väylämaksun puolituksesta pysyvä vuodesta 2024 alkaen". Jo vaalikauden toisessa talousarvioesityksessään hallitus kuitenkin pettää vientiteollisuudelle ja varustamoille antamansa lupauksen ja on nostamassa väylämaksut täysimääräisiksi. Vielä viime vaalikaudella oppositiossa nykyiset päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset vaativat väylämaksujen poistamista kokonaan. 

Valiokuntakuulemisten perusteella kävi selväksi, että väylämaksujen korotusesitys perustuu ainoastaan hallituksen huhtikuun 2024 kehysriihen korotuspäätökseen, vaikka väylämaksulakia olisi tarpeen uudistaa perusteellisemmin myöhemmin kerrotuin perustein.  

Keskustan valiokuntaryhmän mielestä väylämaksujen korotus on yksi konkreettinen esimerkki lisää hallituksen väärästä ja näivettävästä talouspolitiikan linjasta. Hallituksen tulisi ymmärtää, että Suomen julkisen talouden vakavin ongelma on olematon talouskasvu. Ja siitä koituu ongelma, että menot kasvavat tuloja nopeammin. Hallitus on kuitenkin päättänyt lyhytnäköisesti lisätä valtion tuloja korottamalla veroja ja maksuja eikä luomalla talouskasvun edellytyksiä, mistä esimerkkinä on nyt puheena oleva väylämaksujen korotusesitys. Politiikallaan hallitus on ajamassa Suomen loputtomien verojen ja maksujen korotusten sekä menoleikkausten tielle. 

Suomen kansantalous on viennistä riippuvainen. Ulkomaankaupan kuljetuksista jopa 96 % tapahtuu meriliikenneteessä, jonka toimintaedellytyksiin väylämaksun korotus vaikuttaa suoraan. Siksi olisi ollut toivottavaa, että kilpailukyky- ja huoltovarmuusnäkökohdat olisivat tulleet paremmin huomioiduiksi hallituksen päätöksenteossa.  

Hallituksen nyt ehdottama väylämaksujen korotus täysimääräiseksi toisi valtiolle vain 36 miljoonan euron lisätulot, mutta se olisi suonenisku suomalaiselle vientiteollisuudelle ja sen kilpailukyvylle sekä kuljetuspalveluja tarjoaville varustamoille. Väylämaksujen korotus tapahtuisi samaan aikaan, jolloin merikuljetuksiin on kohdistunut ja on kohdistumassa EU-sääntelyn myötä uusia kustannuspaineita. 

Väylämaksujen korotus heikentäisi Suomen logistista kilpailukykyä ja varustamoiden investointikykyä, jotka ovat ristiriidassa hallitusohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja linjausten kanssa. Sanojen ja tekojen ristiriita on tässäkin asiassa merkittävä, mikä nakertaa luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja yritysten valmiuteen investoida Suomeen. Hallituksen politiikka on ajamassa Suomen näivettyväksi pussinperäksi läntisen Euroopan nurkassa.  

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan väylämaksuperusteiden korottamisen jälkeen vuosittaiseksi väylämaksutulokertymäksi saataisiin arviolta yhteensä 85 miljoonaa euroa, joka ei yleisestä kustannustason noususta johtuen kata väylänhoidon menoja samassa määrin kuin ennen väylämaksun puolitusta oli tilanne. Pidämme valitettavana liikenne- ja viestintäministeriössä saamaamme tietoa, että valmisteluaikataulu ei mahdollistanut kokonaan uuden väylämaksuhinnaston laatimista määrittäen maksuja eri aluslajeille, eri jääluokille, alusten erilaisille liikennöintitiheyksille ja eri kuljetustyypeille sekä suhteessa valtiolle kauppamerenkulusta aiheutuviin menoihin. Myöskään lausuntokierroksella elinkeinoelämän antamalle palautteelle hallitus ei antanut arvoa, mitä pidämme valitettavana. Kuten edellä totesimme, korotusesityksen ainoa peruste on ollut saada pienehkö siivu lisää maksutuloja valtion kassaan seurauksista piittaamatta.