Yleistä

Hallituksen esitys liittyy pääministeri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen uudistaa perusopetuksen oppimisen tukea koskevan lainsäädäntö vuosien 2023—2025 aikana. Ehdotettujen lainsäädännön muutosten tavoitteena on selkiyttää, täsmentää ja yhtenäistää oppilaan saamia tuen muotoja ja tukitoimia sekä varmistaa riittävät resurssit tukitoimien ja yhdenvertaisen oppimisen tuen saamiseksi. Esityksellä tavoitellaan myös opetushenkilöstön hallinnollisen työn vähentämistä. 

Sivistysvaliokunta toteaa, että se on aiemmissa yhteyksissä tuonut esille oppimisen tuen uudistamisen tarpeen (ks. esim. SiVL 4/2024 vp, s. 6—8) ja lisäksi edellyttänyt, että hallitus toteuttaa koko oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistuksen koko koulutuspolulla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, jotta jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen jo varhaisessa vaiheessa, ja että oppimisvaikeuksien tuen tarpeen tunnistamisen sekä oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen saavutettavuuden parantamiseksi laaditaan kansallinen toimenpideohjelma (SiVM 19/2021 vp, kannanottoehdotuksen kohta 6). 

Nykyisen oppimisen tuen järjestelmän toimimattomuuteen ja oppimisen tuen uudistamisen tarpeeseen on kiinnitetty huomiota myös valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa. Niissä on tuotu esille, että oppilaita ei ole nykyisellä tukirakenteella pystytty tukemaan riittävästi. Lisäksi saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota muun muassa henkilöstöresurssien riittämättömyyteen ja erilaisten asiakirjojen laadinnan kuormittavuuteen. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Samalla valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsitelty toimenpidealoite hylätään. 

Oppilaiden tarpeiden mukainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Valiokunta kannattaa hallituksen esityksen ehdotusta säätää perusopetuslaissa nykyisten tuen hallinnollisten tasojen sijasta konkreettisista oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimista siten, että lähtökohtana ovat oppilaiden tuen tarpeet. Näihin tarpeisiin on ehdotettu vastattavan tukimuodoilla, jotka edistävät oppilaiden oppimista ja tukevat opetukseen osallistumista mahdollisimman hyvin. Uudistuksen tarkoituksena on, että oppilas saa tuen oppimiseensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Riittävästi ja oikea-aikaisesti oppilaita auttavilla palveluilla on arvioitu voitavan vähentää vahvempien tukitoimien tarvetta pitkällä aikavälillä. Oppilaiden tukemisen vahvistaminen perustuu osin myös koulun opetus- ja kasvatushenkilöstön väliseen entistä suunnitelmallisempaan yhteistyöhön (ks. HE s. 77 ja 80). 

Uudistuksen tavoitteena on myös selkeyttää tukitoimia koskevaa päätöksentekoa ja vähentää opettajien kirjaamisvelvoitteita. Hallituksen esityksen mukaan tuen asiakirjoja tehdään jatkossa yksi nykyisen neljän asiakirjan sijasta. On hyvä, että esityksen valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että tuen järjestämiseen liittyvien asiakirjojen vähentämisestä huolimatta tuen tarpeiden tunnistaminen ja arviointi sekä tukitoimien suunnittelu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. 

Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot

Hallituksen esityksen mukaiset ensisijaiset tukimuodot, joihin kaikilla oppilailla on oikeus, ovat ryhmäkohtaisia. Ehdotetun perusopetuslain 20 b §:n 2 momentin mukaisia ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat 

1. yleinen tukiopetus 
2. opetuskielen tukiopetus 
3. erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. 

Tarkoitus on, että ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan samanaikaisopetuksena oppilaan omassa luokassa tai pienemmässä ryhmässä esimerkiksi jakotunteja hyödyntämällä. Pienemmän ryhmän kokoa ei määritellä valtakunnallisesti, vaan siitä päättää opetuksen järjestäjä lainsäädännön vaatimukset huomioon ottaen. Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä ryhmäkohtaisena tukimuotona annetaan pienemmälle oppilasryhmälle tai koko luokalle samanaikaisopetuksena luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa. 

Valiokunnan mielestä esitys lisääntyvistä ryhmäkohtaisista tukitoimista, joilla korvataan yleinen ja tehostettu tuki, on kannatettava uudistus. Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että yleisen ja tehostetun tuen välinen ero on koettu kouluissa epäselväksi, ja tuen saatavuus ja toteuttamistavat ovat olleet vaihtelevia. 

Oppilaiden oikeuksia saada riittävä tuki on ehdotettu vahvistettavaksi opetuksen järjestäjän lakisääteisellä velvollisuudella varata lukuvuosittain ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin vähintään 0,122 opetustuntia viikossa koulun oppilasta kohden. Ehdotetulla sääntelyllä varmistetaan vähimmäismäärä tukimuotoja jokaiseen kouluun. Opetuksen järjestäjän toimivalta kohdentaa kyseiset tunnit tukimuodoittain oppilaiden tarpeiden mukaisesti antaa valiokunnan näkemyksen mukaan riittävän jouston tuen mahdollisimman hyvän kohdentumisen turvaamiseksi. 

Esityksen mukaan oppilaalle syntyy oikeus oppilaskohtaiseen tukeen siinä vaiheessa, kun edellä todetuilla ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla ei pystytä häntä riittävästi tukemaan. Oppilaskohtaiset tukitoimet ovat säännöllisiä ja perustuvat yksilölliseen tuen tarpeeseen. Ehdotetun perusopetuslain 20 c §:n 2 momentin mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia ovat 

1. erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä 
2. erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä 
3. erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa 
4. tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. 

Saadun selvityksen mukaan edellä kohdan 1. mukaisilla tukitoimilla on tarkoitus vastata yksittäisiin oppiaineisiin tai oppimisen osa-alueisiin liittyviin tilapäisempiin tai kevyempiin tuen tarpeisiin (kuten lukivaikeus). Sen piiriin kuuluvan oppilaan opetusryhmä on yleisopetuksen luokka, ja vastuu opetuksesta on luokan- tai aineenopettajalla. Lisäksi kyseisessä tukitoimessa alle puolet yksittäisen oppiaineen tunneista annetaan erityisopettajan opetuksessa pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä. 

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä antamalla opetuksella (edellä kohdan 2. mukainen tukitoimi) on tarkoitus tukea oppilaita, joilla on laajempia oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeita, esimerkiksi tarkkaavuuden pulmia, käyttäytymisen haasteita tai oppimisvaikeuksia useammassa oppiaineessa. Näissä tukimuodoissa oppilaan opetusryhmä on yleisopetuksen luokka ja päävastuu opetuksesta on luokan- tai aineenopettajalla. Oppilaan tuen tarpeen mukaisesti yhden tai useamman oppiaineen oppitunneista enemmän kuin puolet opetetaan erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä, jossa opetuksesta vastaa erityisopettaja tai erityisluokanopettaja. 

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa (edellä kohdan 3. mukainen tukitoimi) liittyy kaikkein vaativimpiin oppilaan tuen tarpeisiin, joiden taustalla on kokonaisvaltaisemmin oppimiseen ja/tai koulunkäyntiin vaikuttavia laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai merkittäviä muita koulunkäynnin vaikeuksia. Kyseinen opetus annetaan erityisluokassa ja siitä vastaa erityisluokanopettaja. Mainittuun tukitoimien ryhmään kuuluu myös erityisluokkaopetus, jossa opetuksen tavoitteet on määritelty toiminta-alueittain. 

Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluja koskevaan sääntelyyn (perusopetuslain 31 §) ehdotetulla sanamuutoksella ei ole tarkoitettu muuttaa sen nykyistä soveltamisalaa (HE s. 88), joten esimerkiksi vammaisella oppilaalla on jatkossakin oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät säännöksen mukaiset palvelut ja apuvälineet. Vammaisten oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa on huomattava, että opetuksen järjestäjiä velvoittavat perusopetuslain lisäksi muun muassa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 15 §:n mukaiset velvollisuudet kohtuullisten mukautusten tekemiseksi. 

Valiokunnan näkemyksen mukaan oppilaskohtaiset tukitoimet muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa monipuoliset keinot tukea oppilaita yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaskohtaisiin tukitoimiin liittyy oppilasryhmäkokoja koskevaa sääntelyä, jota käsitellään jäljempänä. 

Uudistuksen valtakunnallisen yhdenmukaisuuden turvaamisen kannalta on tärkeää, että Opetushallitus antaa 20 b §:n 4 momentin ja 20 c §:n 4 momentin valtuutussäännösten nojalla opetussuunnitelman perusteissa opetuksen järjestäjille selkeät ohjeet ryhmäkohtaisista ja oppilaskohtaisista tukitoimista. Kyseiseen määräykseen on tarpeellista sisällyttää ohjeet muun muassa ryhmäkohtaisen tuen riittävyyden ja oppilaskohtaisten tuen piiriin siirtämisen edellytysten täyttymisen arvioimiseksi. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös viimesijaisista toimista (20 h §), jotka koskevat oppilasta, jonka oppimista ja koulunkäyntiä ei pystytä tukemaan riittävästi oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Viimesijaisiin toimiin kuuluu oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen oppilaskohtaista tukea koskevan päätöksen perusteella. Opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa oppilaskohtaisesti muodostamalla erilaajuisia tavoitekokonaisuuksia, rajaamalla oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä tai vapauttamalla oppilas tilapäisesti oppiaineen opiskelusta. Mainituista toimista on hallituksen esityksessä ehdotettu säädettäväksi nykyistä tarkkarajaisemmin. Sen tarkoituksena on varmistaa opetuksen järjestäjän velvollisuus turvata ensisijaisesti oppilaan oikeus saada tarvitsemansa tukitoimet. 

Valiokunta pitää viimesijaisista tukitoimista säätämistä perusteltuna, mutta asiantuntijalausuntoon viitaten kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu 20 h §:n 2 momentti, jossa tavoitteista poikkeaminen on sidottu vuosiluokan tavoitteisiin, muuttaisi merkittävästi nykyistä käytäntöä, joka antaa ns. oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleville oppilaille mahdollisuuden opiskella vuosiluokkakokonaisuuksittain. Valiokunta ehdottaa säännöksen muuttamista yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla. 

Opetusryhmien muodostaminen

Uudistuksella pyritään siihen, että oppimistiloissa opetusjärjestelyt tukevat jokaisen oppilaan oppimista mahdollisimman hyvin ja että työrauhan turvaamiseen oppimistiloissa on nykyistä paremmat edellytykset. Mainittujen tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksien parantamiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että tavallisessa opetusryhmässä saa olla enintään viisi erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta saavaa oppilasta (20 g §:n 2 momentti). Asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomioita mainittua säännöstä koskeviin vaikutusarviointeihin ja säännöksen täsmentämisen tarpeisiin. Yhdessä lausunnossa on esitetty kyseisen säännöksen poistamista. 

Asiantuntijalausunnossa on todettu, että hallituksen esityksen perusteella tarkkoja laskelmia esityksen vaikutuksista ei ole mahdollista tehdä. Lausunnon mukaan sääntelyn toteuttaminen ehdotetussa muodossa edellyttäisi kuntakohtaisten laskelmien perusteella hallituksen esityksessä todettua 149:ää uutta ryhmää huomattavasti enemmän uusien opetusryhmien perustamista, josta aiheutuisi suuremmat kustannukset kuin esityksessä on arvioitu. Arviointia vaikeuttaa se, että esityksestä jää epäselväksi, ketkä oppilaat luetaan mukaan perusopetuksen tavallisessa luokassa opiskelevien oppilaskohtaista tukea saavien viiden oppilaan enimmäismäärään. 

Saadun selvityksen mukaan tavallisen opetusryhmän viiden oppilaan enimmäismäärästä säätämisen vaikutusten arviointi on jouduttu tekemään nykyisten tukimuotojen piirissä olevien oppilaiden määrien perusteella, koska nykyiset ja esityksen mukaiset uudet tukimuodot eivät vastaa toisiaan. Näin ollen käytettävissä ei ole ollut tietoa, joka osoittaisi, minkä verran oppilaita tulee kuulumaan niiden tukimuotojen piiriin, jotka luetaan mukaan mainitun viiden oppilaan enimmäismäärään. 

Vaikutusarviointien tekemiseksi mainittuun ryhmään on hallituksen esityksessä laskettu mukaan ne erityisen tuen oppilaat, jotka eivät opiskele kokoaikaisissa pienryhmissä tai erityisryhmissä sekä ne tehostetun tuen oppilaat, jotka saavat tällä hetkellä osa-aikaista erityisopetusta. Viimeksi mainittuja oppilaita on esityksessä arvioitu olevan noin 76 prosenttia tehostettua tukea saavista oppilaista. Kyseisen arvion perusteella opetusryhmien muodostamista koskevasta uudistuksesta on arvioitu aiheutuvan noin 9 miljoonan euron lisäkustannukset. 

Saadun selvityksen mukaan tarvittavien uusien oppilasryhmien määrän arviointi on hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä tehty tuottamaan tietoa laskennallisen arvion tekemiseksi siitä, mitä oppilaskohtaisen tuen piiriin kuuluvan viiden oppilaan enimmäismäärä koskeva säännös aiheuttaa valtakunnallisesti. Arviota ei ole tehty kuntakohtaisilla tiedoilla, eikä tehdystä valtakunnallisesta arviosta voida päätellä esityksen vaikutuksia yksittäisiin kuntiin, koska niiden nykytilanteet ja uudistuksesta aiheutuvat uudet tarpeet ovat erilaiset. 

Vaikutusten tarkkaa arvioimista — sekä valtakunnallisesti että kuntakohtaisesti — hankaloittaa myös se, että tukimuotojen muuttamisen vuoksi ei ole täysin selvää, missä määrin oppilaita tullaan siirtämään ryhmäkokosääntelyä koskevaan oppilaskohtaisen tuen piiriin aikaisemmista tehostetun tuen ja erityisen tuen piiristä. Esimerkiksi kaikki nykyisin osa-aikaista erityisopetusta saavat oppilaat eivät jatkossa välttämättä tarvitse oppilaskohtaisia tukitoimia, kun tuen tarpeeseen voidaan vastata ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla. Koska esityksestä aiheutuvien uusien opetusryhmien määrää ei voida suoraan päätellä nykytilanteesta, esitetty arvio uusien opetusryhmien tarpeesta on keskimääräinen arvio koko maan tarpeesta. 

Valiokunta pitää ehdotettua ns. tavallisen perusopetuksen opetusryhmän muodostamista koskevaa 20 g §:n 2 momentin sääntelyä pääosin perusteltuna, mutta toteaa, että ehdotettu säännösmuotoilu on liian väljä ja tulkinnanvarainen, koska siitä ei selkeästi ilmene, mitä oppilaskohtaisia tukitoimia saavia oppilaita viiden oppilaan enimmäismäärän katsotaan kuuluvaksi. Valiokunta ehdottaa säännöksen muuttamista yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla ja niissä todetuin perustein. 

Valiokunta korostaa, että esitetyn uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa opetuksen laatua ja opetusryhmien työrauhaa lisäämällä ryhmäkohtaisia tukimuotoja, pienryhmäopetusta sekä erityisluokkaopetusta. Pienryhmässä annettava opetus sisältyy sekä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin että oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Opetusryhmien muodostamista koskeva 20 g §:n 2 momentin säännös ei ole siis ainoa keino tavallisten luokkien työrauhan vahvistamiseen, vaan yksi keino muiden joukossa. Pienryhmäopetuksen ja erityisluokkaopetuksen vahvistaminen on tärkeää paitsi niiden piirissä olevien oppilaiden tukemiseksi myös tavallisten luokkien työrauhan turvaamiseksi. Tarkoitus on, että oppilaat jatkossa opiskelevat nykyistä enemmän osa-aikaisissa pienryhmissä ja kokoaikaisissa pienryhmissä sekä erityisluokissa. (Valiokunnan lausumaehdotus 1) 

Tuen jatkumo

Valiokunnan mielestä oppilaiden tuen jatkuvuuden turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota siten, että jokaisen oppilaan tuki säilyy katkeamattomana paitsi koulutuksen eri nivelvaiheissa varhaiskasvatuksesta alkaen myös koulunvaihtotilanteissa kunnan sisällä tai opetuksen järjestäjien välillä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tekemän arvioinnin perusteella tuen jatkumo ei ole toteutunut perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä riittävän hyvin. 

Valiokunta pitää ymmärrettävänä, että oppimisen tukeminen eri koulutusasteilla ja -muodoissa annettavassa koulutuksessa poikkeaa toisistaan, mutta sivistysvaliokunnan aikaisempaan kannanottoon (SiVM 19/2021 vp) viitaten valiokunta korostaa, että tuen saumaton jatkuvuus myös koulutusasteelta toiselle siirryttäessä tulee turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää oppimisen tuen jatkumon toimivuuden ja ryhtyy tarvittaviin toimiin lainsäädännön yhtenäistämiseksi. (Valiokunnan lausumaehdotus 2) 

Lapsen ja nuoren oppimisen tuen sujuva jatkuminen edellyttää myös, että koulutussiirtymissä huolehditaan heidän tuen tarpeitaan koskevien tietojen siirtämisestä lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjille annetaan riittävästi ohjeistusta ja neuvontaa henkilötietojen antamisesta mainituissa tilanteissa. 

Ehdotetun tuen uudistuksen rinnalla on tärkeää huolehtia oppilaiden oppimiskyvyn ja hyvinvoinnin tukemisesta laajemminkin. Opiskelijahuoltolain (1287/2913) tarkoituksen mukaisesti tämä edellyttää opetustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden saumatonta yhteistyötä. 

Valiokunta toteaa, että oppivelvollisuuslain (1214/2020) 23 §:n 5 momentissa säädetään perusopetuksen järjestäjän tietojen toimittamista koskevasta velvollisuudesta viitaten muun muassa perusopetuslain 17 §:ään. Viimeksi mainittu säännös on hallituksen esityksessä ehdotettu kumottavaksi, joten valiokunta pitää tarpeellisena muuttaa oppivelvollisuuslain 23 §:n 5 momenttia siten, että siinä mainitun 17 §:n sijasta viitataan perusopetuslain 20 f §:ään. 

Perusopetuslain soveltaminen esiopetukseen

Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille huoli siitä, että ehdotetut muutokset perusopetuslakiin ovat esiopetuksen näkökulmasta epäselviä. Epäselvyyttä on todettu aiheutuvan muun muassa perusopetuslain ja varhaiskasvatuslain (540/2018) rinnakkaisesta soveltamisesta silloin, kun esiopetusta järjestetään päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Kahta eri lainsäädäntöä sovelletaan saman lapsen kohdalla myös silloin, kun hän osallistuu esiopetuksen lisäksi täydentävään varhaiskasvatukseen. Eri laeissa olevien säännösten erilaisuuden on todettu voivan aiheuttaa haasteita myös oppimisen ja koulunkäynnin tuen jatkuvuuden toteutumisessa, kun lapsi siirtyy esiopetuksen päätyttyä perusopetukseen. (Valiokunnan lausumaehdotus 2) 

Valiokunta tiedostaa edellä todetut ongelmat ja saamaansa selvitykseen viitaten toteaa, että esille nostetuissa haasteissa kyse on esiopetuksen lainsäädännön kokonaisuudesta, jota ei ole mahdollista korjata vain oppimisen tuen sääntelyn uudistamiseen keskittyvän lainsäädännön muuttamisen yhteydessä. Sen sijaan valiokunta asiantuntijalausuntoihin viitaten pitää tarpeellisena muuttaa esitykseen sisältyviä 1, 18 ja 20 b §:iä siten, että niissä otetaan huomioon säännösten esiopetukseen sovellettavuus yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla. (Valiokunnan lausumaehdotus 2) 

Valiokunta pitää hyvänä, että oppimisen tukea koskevan esityksen valmistelussa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon varhaiskasvatuslain tukitoimia koskeva sääntely (ks. HE esim. s. 5—6, 12—14, 41—43 ja 56). Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena, että opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi, aiheuttaako nyt ehdotettu sääntely muutostarpeita varhaiskasvatuslakiin, jotta lainsäädäntö olisi riittävän yhdenmukainen turvaamaan jokaiselle lapselle riittävän ja saumattomasti jatkuvan oppimisen tuen myös oppimisen polun alun nivelvaiheissa, ja että ministeriö selkeyttämisen tarpeen ilmetessä ryhtyy tarvittaviin lainvalmistelutoimiin mahdollisimman pian. (Valiokunnan lausumaehdotus 2) 

Konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu

Perusopetuslain 4 a §:ssä säädetään sairaalan toimintayksikön sijaintikunnan velvoitteista, joihin esitetään lisättäväksi sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan velvollisuus konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun järjestämiseksi varsinaisen sairaalaopetuksen lisäksi. Konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua koskevan säännösehdotuksen tarkoituksena on vakiinnuttaa aiemmin hankemuotoisena toteutettu ja tarpeelliseksi osoittautunut toiminta. Ennaltaehkäisevän, oppilaan omaan kouluun tai esiopetusryhmään annettavan konsultatiivisen palvelun vakiinnuttamisella tavoitellaan myös varsinaisen sairaalaopetuksen tarpeen vähentymistä. 

Lainsäädännön lisäksi sairaalaopetuksen järjestämistä ohjataan valtakunnallisesti opetussuunnitelman perusteilla. Valiokunta pitää kyseisiä ohjaamisen tapoja riittävinä ja saatuun selvitykseen viitaten toteaa, että käytäntöjen kehittämisessä on mahdollista hyödyntää myös vuosina 2021—2024 toteutettavan konsultatiivisen sairaalaopetuksen kansallisen kehittämishankkeen sekä kansallisen sairaalaopetuksen kehittämisverkoston toimintaa. 

Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että perusopetuslain 4 a §:n mukaisen konsultatiivisen sairaalaopetuksen säätämisen rinnalla on tarpeen muuttaa oppimis- ja ohjauskeskus Valterin antaman ohjauksen ja muun asiantuntijakonsultaation sääntelyä siten, että kyseiset palvelut olisivat kunnille maksuttomia. Valiokunta saadun selvityksen perusteella toteaa, että ehdotetun muutoksen tekeminen tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista. Valterin ja konsultatiivisen sairaalaopetuksen järjestäjien toiminnat poikkeavat toisistaan ja niitä säännellään eri säännöksillä: Valterin toimintaan sovelletaan perusopetuslain 39 §:ää, kun taas sairaalaopetuksesta säädetään mainitun lain 4 a §:ssä. Valteri on valtion oppilaitos, jonka rahoitus tulee Opetushallituksen toimintamomentilta. Opetushallitukselle kuuluu myös Valterin toiminnan ohjaaminen. 

Valiokunta ehdottaa konsultatiivista sairaalaopetusta koskevaan säännökseen eräitä teknisiä ja selventäviä muutoksia jäljempänä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin perustein. 

Uudistuksen voimaantulo

Uudistetun lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025. Opetussuunnitelman perusteet tullaan päivittämään lainsäädännön muutosten mukaisiksi siten, että niiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön 1.8.2025 alkaen. 

Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille huoli uudistuksen voimaantulon aikataulun tiukkuudesta ja toivottu erityisesti oppilasryhmäkoon rajausta koskevan sääntelyn voimaantulon siirtämistä vuotta myöhemmäksi. Valiokunta saamansa selvityksen perusteella kannattaa hallituksen esityksen mukaista voimaantulon ajankohtaa. Valiokunta hallituksen esityksessä esitetyn tavoin pitää tuen uudistamista erittäin tärkeänä. Uudistuksen toteuttamiseen varattua rahoitusta tullaan kohdentamaan kunnille valtion vuotta 2025 koskevan talousarvioehdotuksen mukaisesti valtionosuuksina 1.8.2025 alkaen. Rahoitusperusteena ovat esityksestä syntyvät uudet velvoitteet, joihin muun muassa opetusryhmien muodostamista koskeva sääntelyesitys sisältyy. 

Valiokunta hallituksen esityksessä esitetyn tavoin pitää perusteltuna antaa oppilaskohtaisten tuen päätösten tarkistamiselle aikaa 31.8.2026 saakka. Oppilaan oikeusturvan kannalta on kuitenkin tärkeää tehdä oppilaskohtaiset päätökset mahdollisimman pian uudistetun lainsäädännön mukaisesti. Päätösten tarkistaminen on mahdollista aloittaa esimerkiksi niiden oppilaiden päätöksistä, jotka tarvitsevat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa, ja siten vaikuttavat viiden oppilaan enimmäismäärään opetusryhmissä. 

Lain voimaantulon ja toimeenpanon aikataulu on saadun selvityksen mukaan otettu huomioon ennakolta Opetushallituksessa, joka on jo käynnistänyt opetussuunnitelman perusteiden saattamisen ehdotettujen säännösten mukaisiksi, jotta ne saadaan annettua heti lainsäädännön hyväksymisen jälkeen alkuvuodesta 2025. Toimeenpanon helpottamiseksi myös opetuksen järjestäjille suunnattu koulutus ja muun tuen antaminen on tarkoitus aloittaa heti alkuvuodesta 2025. 

Uudistuksen resursointi, informaatio-ohjaus ja seuranta

Ehdotetun uudistuksen toteuttamiseen on varattu lähes 100 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta. Uudistuksen kustannukset maksetaan osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta yleiskatteellisena rahoituksena. Koska hallituksen esityksen painopisteenä on vahvistaa varhaista tukea, merkittävä osuus rahoituksesta on tarkoitus kohdistaa oppilaalle ensisijaisiin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Lisäksi rahoitusta tullaan osoittamaan esityksen mukaisten opetusryhmien muodostamiseen sekä konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun toteuttamiseen.Uudistuksen toimeenpanoa ja henkilöstön osaamista tullaan tukemaan opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämillä koulutuksilla, oppimisen tukea koskevan tilastotiedonkeruun kehittämisellä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön uudistuksen toteutumista ja toimeenpanoa koskevalla pitkäkestoisella tutkimuksella. Uudistuksen käyttöönoton tuen resursointiin on varauduttu yhteensä 5,5 miljoonan euron rahoituksella.  

Valiokunnan näkemyksen mukaan on tärkeää, että uudistuksen toimeenpanon seuranta ja arviointi kattaa paitsi oppimisen tukijärjestelmän toiminnan toteuttamista myös siihen osoitetun rahoituksen kohdentamista ja riittävyyttä koskevan seurannan ja arvioinnin. Siinä tulee huomioida paitsi oppilaiden ja heidän huoltajiensa oikeuksien toteutuminen myös tuen järjestämisen toimivuus opetushenkilöstön ja opetuksen järjestäjien näkökulmista. Seuranta- ja arviointityössä tulee kiinnittää erityistä huomiota opetusryhmäkokoa koskevan sääntelyn toimivuuteen. (Valiokunnan lausumaehdotus 3) 

Erityisopettajan erillisiin opintoihin osoitettavalla yhteensä 1,05 miljoonan euron määrärahalla on tarkoitus saada 150 uutta kelpoisuusehdot täyttävää erityisopettajaa vastaamaan nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä esitettyihin oppimisen ja koulunkäynnin tuen muutoksista aiheutuviin henkilöstön saatavuuden tarpeisiin. Valiokunta pitää erityisopettajien saatavuuden turvaamiseen tarkoitettua lisärahoitusta erittäin tarpeellisena. On huomattava, että erityisopettajista ja erityisluokanopettajista on ollut pulaa jo pitkän aikaa. Erityisopettajien saatavuuden parantamisessa huomiota tulee kiinnittää siihen, että erityisopettajia on riittävästi kattamaan suomen-, ruotsin-, saamen- ja viittomakielisten oppilaiden tarpeet. Valiokunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa erityisopettajien ja erityisluokanopettajien saatavuutta osana lain tavoitteiden toteutumista koskevaa seuranta- ja arviointityötä. (Valiokunnan lausumaehdotus 3) 

Ehdotettu uudistus edellyttää muutoksia koulujen toimintakulttuuriin ja sen onnistumisessa suuri merkitys on sillä, miten hyvin uudistuksen tavoitteet ja käytännöt pystytään toteuttamaan koulujen arjessa. Valiokunta painottaa, että riittävien resurssien ohella henkilöstön koulutus ja arkeen suoraan ohjautuva uudistusta tukeva sekä opetuksen järjestäjien erilaiset olosuhteet huomioon ottava tukimateriaali ovat avainasemassa uudistuksen onnistumisessa ja edellyttää, että hallitus huolehtii opetustoimen henkilöstön riittävästä perehdyttämisestä uudistuksen toteutumisen turvaamiseksi mahdollisimman hyvin. (Valiokunnan lausumaehdotus 4) 

Toimenpidealoite

Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esityksen hyväksymistä muutoksin ja ehdottaa toimenpidealoitteen hylkäämistä.