Esitys liittyy digitaalisen palveluväylän perustamista koskevaan ns. SDG-asetukseen (EU) 2018/1724, jonka tavoitteena on helpottaa EU:n alueen kansalaisten ja yritysten rajat ylittävää asiointia luomalla yhteisen digitaalisen palveluväylän säännöt ja siten edistää liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta tietyt sisämarkkinoiden toimintaan liittyvät menettelyt sekä kansalaisten ja yritysten neuvontapalvelut ovat saatavilla kootusti yhdestä paikasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ”Sinun Eurooppasi” -portaalin kautta on saatavissa tietoa mm. työntekoon ja eläkkeisiin, asumiseen, ajoneuvoihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kuluttajan oikeuksiin liittyvistä seikoista eri EU-maissa. Lisäksi tarkoituksena on, että kansalaiset ja yritykset pystyvät hoitamaan sähköiset menettelyt yhden kerran periaatteen mukaisesti, jolloin yhteen jäsenmaahan toimitettu tieto tulee pyynnöstä toimittaa muiden jäsenmaiden viranomaisille ja toimii pohjana myös muiden jäsenmaiden viranomaisten päätöksissä. Talousvaliokunta on asetusehdotusta käsitellessään pitänyt hankkeen tavoitteita kannatettavina (TaVL 40/2017 vp). 

EU-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta eikä sinällään edellytä kansallista täydentävää lainsäädäntöä. SDG-asetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on kuitenkin nimitettävä kansallinen koordinaattori, jonka tarkemmista tehtävistä säädetään asetuksessa. Näitä tehtäviä ei ole säädetty kansallisesti minkään viranomaisen tehtäväksi. Suomen kansalliseksi koordinaattoriksi esitetään lakiehdotuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskusta (KEHA-keskus), joka on käytännössä jo tähänkin asti hoitanut kansallisen koordinaattorin tehtäviä. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi KEHA-keskuksen roolista digitaalisen palveluväylän tietojen ja asiakirjojen eli ns. todistusmateriaalin vaihtoon liittyvän kansallisen teknisen järjestelmän rekisterinpitäjänä sekä tietojen ja asiakirjojen vastaanottajana ja luovuttajana. Talousvaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. 

Tietosuojavaltuutetun lausunnossa on tuotu esiin, että hallituksen esityksessä olisi ollut tarpeen esittää laajemmin perusteluita KEHA-keskuksen yksinomaiselle rekisterinpitäjyydelle. Saadun selvityksen mukaan päätös esittää KEHA-keskuksen tietosuojaoikeudelliseksi rooliksi rekisterinpitäjää perustuu ennen kaikkea kansalliseen tekniseen toteutustapaan, jossa KEHA-keskukselle on annettu itsenäinen keskitetty tehtävä kansallisen teknisen järjestelmän omistajana ja hallinnoijana. Todistusmateriaalin siirto toteutetaan keskitetyn järjestelmän avulla, josta KEHA-keskuksella on vastuu ja omistajuus, ja se vastaa todistusmateriaalin vaihtoa koskevan täytäntöönpanoasetuksen mukaisesta välitysalustasta. Tässä tehtävässä sillä on vastuu käsittelyn tarkoituksen toteutumisesta ja keinojen määrittelystä siinä määrin itsenäisesti, että rekisterinpitäjän roolin on katsottu parhaiten vastaavan tosiasiallista tilannetta. KEHA-keskus tuntee myös vaihdettavat tietosisällöt parhaiten koordinaattorin roolin vuoksi. Mahdollisen tietosuojaloukkauksen tapahduttua on tärkeää tietää se, miten, missä vaiheessa, millä sisällöllä ja kenen tietoon kohdistuen tietoturvaloukkaus on tapahtunut, ja kaikki nämä tiedot ovat vain KEHA-keskuksen tiedossa. 

Sekä yhteisrekisterinpitäjyyteen että tehtävään henkilötietojen käsittelijänä toimivaltaisten viranomaisten lukuun on nähty liittyvän erilaisia haasteita, ja nyt esitetystä poikkeava ratkaisu olisi tarkoittanut järjestelmän suunniteltuun toimintaan muutoksia ja toimivaltaisille viranomaisille lisää tehtäviä. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, säännös todistusmateriaalin vaihtoon liittyvän kansallisen teknisen järjestelmän yksinomaisesta rekisterinpitäjyydestä ei vaikuta toimivaltaisten viranomaisten rekisterinpitäjyyteen niiden omien menettelyidensä ja rekisteriensä osalta eikä niiden SDG-asetuksen mukaisiin velvollisuuksiin tai oikeuksiin todistusmateriaalin vaihdossa. 

Hallituksen esityksessä todetaan, että KEHA-keskuksella on ollut toimintamenoissaan pysyvä rahoitus kansallisen koordinaattorin tehtävien hoitamiseen vuodesta 2022 lähtien. Teknisen järjestelmän komponenttien rakentamista on rahoitettu erillisrahoituksella ja KEHA-keskuksen toimintamenoilla. Hallituksen esityksen mukaan EU:n jäsenmaiden välisen OOTS-tiedonvälitysjärjestelmän (Once Only Technical System eli yhden kerran tekninen järjestelmä) ylläpito maksaa kansallisesti 635 000 euroa vuosittain. KEHA-keskukselle ei ole osoitettu erillistä ylläpitorahoitusta. Asiantuntijalausunnossa todetaan, että uusien viranomaistehtävien kustannuksia tulee lähtökohtaisesti kattaa jo olemassa olevia tehtäviä ja velvoitteita järjestelemällä.  

Toimeenpanon kokonaiskustannuksien osalta tulee ottaa huomioon myös lukuisat kansalliset viranomaiset, jotka ovat SDG-asetuksen tarkoittamia toimivaltaisia viranomaisia. Digitaalisen palveluväylän toimeenpano edellyttää useilta viranomaisilta heidän omien sähköisten asiointipalveluidensa kehittämistä niin, että asiointi onnistuu myös rajat ylittävästi. Hallituksen esityksessä todetaan, että asetuksen tähänastiset täytäntöönpanokustannukset ovat olleet toimivaltaisille viranomaisille vähäiset. On kuitenkin tärkeää, että toimeenpanon edetessä seurataan niin KEHA-keskukselle kuin muillekin toimijoille aiheutuvia kustannuksia ja että resurssien riittävyys varmistetaan.