Orpo-Purran hallituksen esitys, HE 100/2024 vp leipomotyölain 5 §:n kumoamiseksi ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamiseksi, jatkavat suomalaisen työlainsäädännön murentamista pykälä kerrallaan. Lain 5 §:n yksi tarkoitus on ollut vähentää yötyön teettämistä. Työlainsäädännöllä on säädetty Suomessa tehtävän työnteon edellytyksistä, rajoista ja suojelusta nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta.
Yötyön kuormittavuus
Jo vuonna 1961 säädettiin laki leipomotyöntekijöiden korotetusta palkasta yötyön aikana. Sääntelyllä, kuten aiemmalla täyskiellolla, oli tavoitteena jatkuvaa yötyötä tekevien terveyden suojelu. Yötyötä haluttiin rajoittaa yötyön hinnalla, jotta yötyötä teetätettäisiin vähemmän ja näin suojeltaisiin työntekijöitä terveyshaitoilta ja sairauksilta.
Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. On tärkeää korostaa, että yötyö on ollut kiellettyä leipomoalalla, mutta sitä on avattu pikkuhiljaa vuosikymmenien aikana ja se on lisännyt yötyön käyttöä. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa on tunnistettu yötyötä sisältävän vuorotyön olevan yhteydessä moniin akuutteihin ja kroonisiin terveysriskeihin kuten unihäiriöihin ja väsymykseen, työtapaturmiin, reumaan, tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin, raskauden ajan terveysriskeihin ja raskauden keskeytymiseen, lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen riskiin sekä riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi yötyössä työtapaturmien riski kasvaa. Yötyö lisää myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmia.
Ansiotaso laskee yötyöntekijöillä ja toimihenkilöillä
Hallituksen halu kumota yötyölaki on kohtuuton, koska taloudelliset menetykset työntekijöiden ja toimihenkilöiden osalta ovat jopa 9 000—14 400 euroa vuodessa.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n mukaan leipomotyölain kumoaminen ja 100 %:n yötyöansiotason poistuminen laskisivat vuosiansioita kolmivuorotyötä tekevillä työntekijöillä keskimäärin noin 9 000—10 000 euroa vuodessa ja kaksivuorotyötä tekevillä työntekijöillä keskimäärin noin 2 800—8 300 euroa vuodessa.
Myös elintarvikealan toimihenkilöiden osalta kolmivuorotyötä tai muuten säännöllistä yötyötä tekeville on maksettu 100 prosentin yötyökorvaus. Heidän osaltaan keskimääräisen ansiomenetyksen Ammattiliitto Pron mukaan vaikutus tulee olemaan noin 1 000—1 200 euroa kuukaudessa eli vuosittain 12 000—14 400 euroa.
Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) mukaan vaikutukset kohdistuisivat lähinnä kolmivuorotyötä tekeviin työntekijöihin, joita on sen arvion mukaan alle kymmenen prosenttia leipomoalan henkilöstöstä. Kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkatuloista erilaiset työaikalisät muodostavat noin 860 euroa kuukaudessa. Kaksivuorotyössä työaikalisät ovat keskimäärin 580 euroa kuukaudessa ja yksivuorotyössä 530 euroa kuukaudessa. ETL ei kertomansa mukaan pysty kertomaan erikseen yötyölisän vaikutusta leipomoalan työntekijöiden palkkoihin.
Yleissitovuus vaakalaudalla
Leipomoalalla on noin 5 200 työntekijää, joista työnantajaliittoon (ELT) järjestäytyneissä yrityksissä on 41,6 %. Järjestäytyneitä yrityksiä on noin 25 (yrityksiä alalla yhteensä noin 800). Luvut kertovat yleissitovuuden olevan vaakalaudalla. SEL:n arvion mukaan leipomotyölain kumoaminen koskisi noin 30 % alan työvoimasta eli yli 1 500 työntekijää, jotka tekevät kaksi- ja kolmivuorotyötä.
Lakien kumoamisen merkitys kasvaa vielä suuremmaksi, jos ja kun leipomoalan työehtosopimuksen yleissitovuus ELT:n ja SEL:n välillä menetetään. Tällöin työehtosopimuksen vaikutus ulottuu pienempään osaan alan työntekijöistä, jos se muuttuu normaalisitovaksi. Se tarkoittaisi, että suurimmalla osalla alantyöntekijöistä ei olisi enää työehtosopimuksen tuomaa turvaa työehdoissa. Tällöin alan työehtosopimuksen piirissä olisi enää alle 40 % leipomoalan työntekijöistä.
Suuret näkemyserot työntekijämääristä yötyössä
Näkemysero, kuinka suurta työntekijäjoukkoa tämä hallituksen esitys koskee, on SEL:n, Pron ja työnantajien ETL:n välillä suuri, jopa valiokunnan saamien lisäselvitystenkin jälkeen. Valiokuntakuulemisissa jäi ristiriitaisiksi tiedot, kuinka suurta henkilöstöjoukkoa leipomotyölain kumoaminen ja 100 %:n yötyölisän poistuminen koskee.
SEL:n mukaan palkanalennus koskisi kolmivuorotyötä tekeviä työntekijöitä, joita on 13 % leipomoalan työvoimasta ja kaksivuorotyötä tekeviä työntekijöitä, joita on 17 % leipomoalan työvoimasta sekä muita, ei-ETL:n jäsenyrityksissä työskenteleviä, joita on 15 % leipomoalan työvoimasta. Pron mukaan leipomoalalla työskentelevistä toimihenkilöistä jopa kolmannes (noin 150 henkilöä) tekee yöajalle osuvaa työtä. ETL:n mukaan vaikutukset kohdistuisivat lähinnä kolmivuorotyötä tekeviin työntekijöihin, joita on sen arvion mukaan alle kymmenen prosenttia leipomoalan henkilöstöstä.
Voimaantulo tarvitsisi siirtymäajan
Työntekijät ja heidän perheensä asetetaan taloudellisesti ja inhimillisesti vaikeisiin tilanteisiin, ilman riittävää siirtymäaikaa. Siksi olisi ollut vähintäänkin perusteltua ja tarpeellista säätää siirtymäsäännös, vähintään neljä vuotta, joka antaisi työntekijöille riittävän sopeutumisajan. Tämä takaisi myös työehto-osapuolille sopimisaikaa asian hoitamiseksi.
Päämääränä kilpailuasetelman muuttaminen?
Hallituksen esityksen perusteluissa sanotaan, että lakimuutokset saattavat auttaa enemmän isoja yrityksiä niiden kulurakennetta alentamalla, koska ne toimivat jo pitkälti ympärivuorokautisena toimintana. Niillä on myös laajemmat mahdollisuudet tuotannon organisoimisessa ja vaihtoehtoisten toimintatapojen toteuttamisessa. Siksi esitys voi muuttaa pk-yritysten kilpailuasetelmaa suhteessa isoihin toimijoihin — niiden tappioksi. Onkin perusteltua kysyä, oliko lakimuutosten tarkoituksena edistää myös Suomen elintarviketeollisuuden ja leipomoalan keskittymistä.