Esityksen tausta

Taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain tarkoituksena on edistää työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lain tarkoituksen toteutumista tuetaan voimassa olevan sääntelyn mukaan verovelvollisten työnantajien osalta verokannusteella eli koulutusvähennyksellä ja ei-verovelvollisten työnantajien osalta sitä vastaavalla taloudellisella kannusteella eli koulutuskorvauksella. 

Hallitus päätti vuoden 2024 kehysriihen yhteydessä poistaa työnantajan koulutusvähennyksen, koska vähennyksellä ei ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Tämän vuoksi hallituksen esitys laeiksi vuoden 2025 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi (HE 108/2024 vp) sisältää mm. ehdotukset koulutusvähennystä koskevien säännösten eli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 56 §:n ja maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n kumoamisesta. Valtiovarainvaliokunta on mainittua hallituksen esitystä koskevassa mietinnössään todennut, ettei valiokunnalla ole huomautettavaa koulutusvähennystä koskevien säännösten kumoamiseen (VaVM 16/2024 vp). 

Lakiehdotusten arviointia

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys liittyy olennaisesti edellä mainittuun ja eduskunnassa jo käsiteltyyn verolakeja koskevaan hallituksen esitykseen (EV 118/2024 vp). Koulutusvähennystä koskevan säännöksen kumoaminen elinkeinotulon verottamisesta annetusta laista ja maatilatalouden tuloverolaista aiheuttaa teknisluonteisia muutostarpeita taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annettuun lakiin ja koulutuksen korvaamisesta annettuun lakiin, sillä molemmissa laeissa viitataan verosäännöksiin, jotka kumoutuvat 1.1.2025. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että mahdollisuus saada koulutuskorvausta jää ennalleen niiden työnantajien osalta, joihin on tähänkin asti sovellettu koulutuksen korvaamisesta annettua lakia. Ehdotetut muutokset eivät myöskään merkitse asiallista muutosta koulutuskorvausta koskevaan sääntelyyn, joten koulutuskorvausta myönnetään jatkossa samoilla perusteilla kuin tälläkin hetkellä. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. 

Jatkuvan oppimisen merkitys

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan saaman selvityksen mukaan koulutusvähennystä on haettu vuonna 2022 noin 3 270:llä veroilmoituksella ja vuonna 2023 koulutusvähennyksen perusteena olevien työntekijöiden lukumäärä on ollut yhteensä 295 000. Koulutuskorvauksia on puolestaan maksettu vuonna 2023 yhteensä 600:lle yhteisölle ja korvattuja koulutuspäiviä on ollut yhteensä 510 293. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa tässä yhteydessä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen ja siihen liittyen jatkuvan oppimisen merkitystä. Kuten valiokunta on aiemminkin (TyVM 5/2024 vp) todennut, mahdollisuus työuran aikana tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen on erittäin tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja työelämän muutosten kannalta. Jatkuvan oppimisen ja siihen liittyvien toimien kehittämisessä tulee huolehtia siitä, että osaamisen ylläpitäminen ja päivittäminen on joustavasti mahdollista elämän eri vaiheissa ja tilanteissa. Valiokunta pitää myönteisenä, että vuoden 2025 talousarvioesitykseen sisältyy Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpalle kohdennettava 10 miljoonan euron määräraha työn ohessa tapahtuvan opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeeseen.