Hallitus esittää (HE 97/2024 vp) tupakkaverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa muutettavaksi niin, että tupakkatuotteiden verotusta korotetaan keskimäärin 27 %. Korotukset toteutettaisiin neljän vuoden aikana kuudessa vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehtäisiin vuoden 2024 marraskuun alusta, toinen heinäkuun 2025 alusta, kolmas vuoden 2026 alusta, neljäs korotus heinäkuun 2026 alusta, viides korotus vuoden 2027 alusta ja kuudes korotus vuoden 2027 heinäkuun alusta. Vastalauseen allekirjoittajat tukevat hallituksen esitystä tupakkaveron korotukseksi mutta ehdottavat, että veronkorotusten piiriin sisällytetään myös markkinoille tuoreeltaan saapuneet nikotiinituotteet, eikä näin edistetä uusien tuotteiden suosion kasvua muita nikotiinituotteita edukkaammalla hinnoittelulla. 

Tupakkaverolla on merkittävä ohjausvaikutus eri tupakkatuotteiden kulutuksessa. Laajasti kulutettujen tupakkatuotteiden, varsinkin savukkeiden, kulutus laskee tupakkaveron noustessa. Eri tupakkatuotteet korvaavat toistensa kulutusta ja niitä voi luonnehtia toistensa korvikkeina. Jos tupakkaveroa korotetaan vain tietyissä laajasti kulutetuissa tupakkatuotteiden kategorioissa kulutusta voi siirtyä toisiin, matalammin verotettuihin, kategorioihin. Tuotekehityksellä on merkittävä rooli nikotiinituotteiden markkinoilla ja uustuotemarkkinat tarjoavat tuottajille mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita myynnin kasvattamiseksi. Uusien tuotteiden saapumista ja penetraatiota markkinoille voi edistää niille edullisempi verotus ja siten kuluttajalta perittävä matalampi hinta. 

Sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien kokeilu on lisääntynyt nuorilla merkittävästi. Vuonna 2024 neljännes nuorista ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja: pojista 31 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia. Päivittäin nikotiinipusseja oli käyttänyt 11 prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä. Myös sähkösavukkeita oli kokeillut aiempaa useampi, 40 prosenttia nuorista, kun vastaava osuus edellisellä mittauskerralla vuonna 2019 oli 34 prosenttia. Päivittäin sähkösavukkeita ilmoitti käyttävänsä pojista yhdeksän ja tytöistä 13 prosenttia. Samaan aikaan tupakoinnin ja nuuskan suosio ovat vähentyneet. Uusien tuotekategorioiden suosion nopea kasvu viittaa kulutussiirtymään perinteisistä tuotteista niitä kohti. Tupakkateollisuus on historiallisesti kasvattanut kuluttajapohjaansa varsinkin uusilla tuotteilla, jotka ovat alkuvaiheessa nauttineet perinteisiä tuotteita matalammasta verotuksesta samalla kun tutkimustietoa näiden tuotteiden terveysvaikutuksista on ollut vain rajallisesti. 

Hallituksen esityksen keskeinen tavoite on nostaa perinteisten tupakkatuotteiden verotusta fiskaalisista syistä. Tupakkaveron korotukset laskevat tupakan kulutusta samalla kun niiden verotus vahvistaa valtiontaloutta. Vastalauseen allekirjoittajat jakavat nämä tavoitteet, mutta samalla katsovat, että tupakkaveron korotus tulee laajentaa myös savuttomiin nikotiinituotteisiin ("nikotiinipusseihin") sekä sähkösavukenesteisiin. Vastalauseessa esitetään vastaavan tupakkaveron korotuksen saavuttavia veronkorotuksia näille kategorioille, joilla tavoitellaan noin 27 % veronkorosta näistä tuotteista kannettavaan tupakkaveroon. Muutos korottaisi nykyisin noin 7 euroa maksavan nikotiinipussipakkauksen hintaa 8 euroon.  

Nikotiinipussien markkinat ovat Suomessa tuoreet ja hinnan, verotuksen ja kysynnän yhteys toisiinsa on paikoin epäselvä. Hallituksen aiemmin päättämä tupakkaveron tuotoksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tupakkaveron 27 %:n korotus staattisesti kulutusvaikutukset huomioimatta keräisi noin 13,5 miljoonaa euroa. Sähkösavukenesteiden veropohja 2023 oli noin 9,7 miljoonaa millilitraa, milloin staattinen verotuotto 8 sentin korotuksesta per millilitra on 0,7 miljoonaa euroa.  

Nikotiinin kulutuksella on laajasti dokumentoituja terveyshaittoja. Kulutuksen siirtyminen perinteisistä tupakkatuotteista uusiin tuotteisiin ei laske nikotiinin kulutusta yhtä tehokkaasti kuin nikotiinituotteiden käytön lopettaminen kokonaan. Tupakkaverolla on todennettu olevan vahva ohjausvaikutus sekä tuotteiden kulutuksen aktiivisin käytön yleisyyden että käyttömäärien välillä. Uusien tupakkatuotteiden sivuuttaminen tupakkaveron korotuksilta voi ohjata kulutusta perinteisistä tupakkatuotteista uusiin tuotekategorioihin, mikä on huonompi kehityskulku kuin nikotiinituotteiden käytön kokonaisvaltainen lasku. Vastalauseen allekirjoittajat katsovat, että laajasti kaikista yleisistä nikotiinituotteista kerättävä tupakkavero on tehokas keino laskea niiden kulutusta.  

Keskusta esittää reippaampaa korotusta tupakkaveroon kuin pääministeri Orpon hallitus omassa esityksessään. Lisäksi keskusta toteuttaisi tupakkaveron korotuksen yhdellä kertaa. Keskusta esitys lisäisi tupakkaveron tuottoa 180 miljoonalla eurolla nopeasti, kun hallituksen tavoitteena on korottaa tupakkaveroa hidastahtisesti ja asteittain vuoteen 2027 mennessä 150 miljoonalla eurolla.  

Suomen tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen.  

Hallituksen esittämää nopeatahtisempi ja reippaampi korotus on perusteltu, koska hallitus on toisen lakimuutoksen yhteydessä esittänyt tupakkalakkiin niin löysiä muutoksia, etteivät ne riittävästi tue tupakkalain tavoitteen toteuttamista. Keskusta esitti tupakkalain muutosta koskevassa vastalauseessa (StVM 8/2024 vp — HE 38/2024 vp) muutoksia, jolla olisi voitu suojella nuoria tupakoinnin aloittamiselta, vähentää tupakkatuotteiden käyttöä, käytöstä aiheutuvia haittoja ja syntyvää riippuvuutta ja parantaa kansanterveyttä pitkällä aikavälillä. Nämä tiukennukset tupakkalakiin eivät hallitukselle kuitenkaan käyneet. Niinpä on käytettävä voimakkaampaa hintaohjausta. 

Erityisesti on huomioitava, että tupakoinnin aloittaminen nuorena lisää merkittävästi riskiä pitkäaikaisen riippuvuuden syntymiseen ja vakavien terveyshaittojen kehittymiseen. Koska hallitus ei hyväksynyt keskustan ehdottamaa korkeampaa 20 vuoden ikärajaa tupakan ostamiselle, niin tupakan korkeammalla hinnalla voitaisiin vaihtoehtoisesti ehkäistä ja vähentää nuorten tupakointia. 

THL:n mukaan tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan noin 1,3 miljardin euron taloudelliset haittakustannukset. Valtion edellisessä vuoden 2023 tilinpäätöksessä tupakkaveron tuotto oli n. 1,15 miljardia euroa. Niinpä tupakoimattomat subventoivat yhä tupakankäytöstä aiheutuvien haittojen kustannuksia, vaikka tupakkaveroa onkin viimeisen vuosikymmenen aikana kiristetty ja kuilua kurottu kiinni. On myös huomattava, että haitat ovat olleet vuosikymmenet veron tuottoa korkeampia. 

Valtion alijäämän ennustetaan olevan vuonna 2024 ja myös ensi vuonna yli 12 miljardia euroa. Tupakkaveron korottamisen kanssa ei ole tämänkään vuoksi syytä viivytellä, vaan tämäkin puoltaa kerralla tehtävää suurempaa korotusta, jotta valtion velkaantumista saadaan hillittyä. 

Tupakoinnin vähentymisellä olisi pitkällä aikavälillä terveyshyötyjä kansalaisille vähentäen samalla terveydenhuollon painetta. Tupakkaveron suuremmalle ja etupainotteisesti toteutettavalle korotukselle olisi niin terveydellisiä kuin taloudellisia perusteita. 

Keskusta huomauttaa myös, että hallituksen päättämä korotus tupakkaveroon on ainoastaan reilun kolmasosan siitä 400 milj. eurosta, jota nykyinen pääministeripuolue Kokoomus esitti vielä oppositiossa olleessaan vuodelle 2023 omassa budjettivaihtoehdossaan.  

Keskustan esitys tarkoittaisi 20 kpl tupakka-askin hintaan noin 15 senttiä korkeampaa korotusta kuin mitä hallitus on aikeessa toteuttaa useammassa erässä vuoteen 2027 mennessä. Keskustan kertakorotus tulisi voimaan marraskuusta 2024 lähtien.