Yleistä

Esityksessä ehdotetaan, että etämyyntitilanteissa myös ostaja olisi vastuussa valmisteverosta. Verovelvollisuus olisi edelleen ensisijaisesti myyjällä, mutta myös tuotteiden ostaja olisi vastuussa verosta, jos myyjä ei ole noudattanut velvollisuuksiaan vaan on jättänyt ilmoittamatta Verohallinnolle tuotteista ennen niiden lähettämistä Suomeen eikä ole antanut vakuutta valmisteverojen suorittamisesta. Valmisteveron alaisten tuotteiden etämyynnissä Suomeen on käytännössä pääsääntöisesti kyse alkoholijuomien ostamisesta toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneista verkkokaupoista. 

Lisäksi etämyyjälle säädettäisiin velvollisuus toimittaa tuotteiden kuljetuksesta vastaavalle kuljetusyritykselle Verohallinnolta saamansa lähetyksen yksilöivä tunniste. Tunniste olisi kuljetuksen aikana pyydettäessä esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle. Niin sanotussa etäostossa eli silloin, kun kyse on yksityishenkilön toisesta jäsenvaltiosta muuten kuin etämyynnillä ostamista tai matkustajatuonnilla tuomista tuotteista, ostajalla olisi vastaava velvollisuus tunnisteen antamiseen kuljetusyritykselle tai tuotteet kuljettavalle yksityishenkilölle.  

Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi eräitä lähinnä teknisluonteisia ja selventäviä muutoksia valmisteverotuslain menettelysäännöksiin muun muassa valmisteverotusdirektiivin toimeenpanon täydentämiseksi. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ostajalle ehdotettua yhteisvastuuta etämyyntitilanteissa on pidetty yleisesti ottaen hyvänä muutoksena. Kuulemisessa on korostettu muun muassa reilua kilpailuympäristöä, jossa ulkomaiset alan toimijat hoitaisivat velvoitteensa lainmukaisesti, ja ostajan verovastuun etämyyntitilanteessa on nähty parantavan kilpailuneutraliteettia. Kuulemisessa on nostettu esille myös valvonnan ja sen resurssien riittävyyden merkitys. Usea kuultavista on korostanut sitä, että ostajalla tulisi olla ennakollisesti ennen ostopäätöksen tekemistä tosiasiallinen mahdollisuus selvittää, onko myyjä suorittanut tai tuleeko se suorittamaan verot säännösten mukaisesti. Lisäksi on tuotu esille tähän liittyvä ongelmallisuus oikeusturvanäkökulmasta. Velvollisuutta toimittaa tunniste kuljetusyrittäjälle on kuulemisessa kannatettu laajasti, mutta tuotu myös esille siihen liittyvä myyjän hallinnollinen taakka.  

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Tavoitteena on tehostaa valmisteverojen maksamista Suomeen valmisteverotuslain mukaisesti silloin, kun valmisteveronalaisia tuotteita hankitaan etämyynnillä toisesta EU:n jäsenvaltiosta, ja näin varmistaa verotulojen kertymistä.  

Velvollisuudella toimittaa tunniste kuljetusyrittäjälle tavoitellaan valmisteveron alaisten tuotteiden verovalvonnan tehostamista ja sen myötä valmisteverojen maksamista Suomeen lain mukaisesti. Tunnisteen esittämisen viranomaisen pyynnöstä voidaan arvioida myös sujuvoittavan niiden verkkokauppakuljetusten verovalvontaa ja etenemistä, joissa on noudatettu sääntöjä, ja sitä kautta parantavan myös sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa. 

Esityksen mukaisesti etämyyntisäännöstä koskevien ehdotusten vaikutusten arviointiin liittyy hyvin suuria epävarmuuksia. Tällä hetkellä vain murto-osasta verkkokaupasta myydyistä ja ostetuista alkoholijuomista maksetaan alkoholivero. Esityksen mukaan nykyisin alkoholiveroa on maksettu joko myyjien tai ostajien toimesta säännösten mukaisesti noin miljoona euroa vuosittain, kun kaikesta nykyisillä hankintamäärillä verkkokaupasta maksettavaksi tulevan alkoholiveron määrän arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa euroa vuosittain. Ehdotetun muutoksen ei kuitenkaan ole arvioitu lisäävän verotuottoa näin paljon, koska voidaan olettaa, että valtaosa alkoholijuomien verkkokaupasta ei olisi ostajien näkökulmasta kannattavaa muihin hankintakanaviin nähden, jos heidän maksettavakseen tulisi Suomen alkoholiverot. Esityksessä on arvoitu, että muutosten johdosta alkoholiverotuotot lisääntyisivät vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta siihen, kuka on arvonlisäverovelvollinen verkkokaupassa. Arvonlisäverotuoton on arvioitu kuitenkin lisääntyvän vuositasolla noin 2 miljoonalla eurolla.  

Ostajan vastuusta etämyynnissä

Valmisteverot vyörytetään tyypillisesti myyntihinnoissa ostajien maksettaviksi. Ostajan verovastuussa etämyyntitilanteessa onkin lähtökohtaisesti kyse siitä, että ostaja joutuu vastuuseen verosta, jonka hän tosiasiallisesti olisi maksanut osana tuotteen hintaa, jos etämyyjä olisi toiminut lainmukaisesti eikä ostajalle olisi syntynyt verovastuuta. Silloin kun ostajalle syntyy verovastuu etämyyjän säännösten vastaisen toiminnan takia, ostaja joutuu yhteisvastuuseen veron maksamisesta, mutta häneen ei kuitenkaan kohdistuisi sanktioita. Tilanteissa, joissa etämyyjällä on Suomessa veroedustaja, ostajalle ei voisi etämyynnissä syntyä verovastuuta.  

Etämyyntiprosessissa ostajalla ei olisi ennen tilauksen tekemistä mahdollisuutta varmistua siitä, tuleeko etämyyjä toimimaan menettelysäännösten mukaisesti, koska ennakkoilmoitus annetaan ja vakuus asetetaan vasta tilauksen tekemisen jälkeen. Saadun selvityksen mukaan Verohallinto voi antaa myyjän verotusta koskevia tietoja ostajalle vain silloin, kun ostajalle on muodostunut asianosaisasema verotusasiassa, mikä tapahtuu vasta verkkokaupasta tehdyn tuotetilauksen jälkeen.  

Tilausvaiheessa onkin ostajan kannalta yleisesti ottaen kyse myyjän luotettavuuden arvioimisesta ennen ostopäätöstä vastaavasti kuin kaikessa verkkokaupassa. Asiantuntijakuulemisessa on korostettu ostajien tarvetta saada riittävästi tietoa uusien säännösten mukanaan tuomasta etäkaupan verovastuusta. Valiokunta yhtyy tähän tarpeeseen ja pitää tärkeänä riittävää viestintää ehdotetuista muutoksista. Valiokunta myös korostaa tarvetta Verohallinnon selkeille ohjeille, jotta ostajat tulisivat tietoisiksi tästä vastuusta ja pystyisivät arvioimaan etämyyjän luotettavuutta itselleen mahdollisesti syntyvän verovastuun näkökulmasta. Tärkeää on, että tieto noudatettavista menettelyistä ja vaatimuksista on helposti taloudellisten toimijoiden ja kuluttajien saatavilla.  

Lopuksi

Kuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotetut muutokset voivat olla joltain osin ristiriidassa voimassa olevan alkoholilainsäädännön kanssa, koska alkoholilaissa ei ole määritelty alkoholin etämyyntiä. Valiokunta toteaa, että valmisteverotuslain etämyyntiä koskeva sääntely perustuu valmisteverotusdirektiiviin ja koskee yksinomaan verotusta. Verolainsäädännöllä ei oteta kantaa siihen eikä ratkaista sitä, onko alkoholijuomien etämyynti sallittua tai kiellettyä muun lainsäädännön nojalla.  

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan alkoholilain etämyyntiä koskevaa sääntelyä selkiytetään yksiselitteiseksi siten, että suomalaisilla on oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä. Alkoholilain mahdolliset tulevat etämyyntiä koskevat säännökset voivat olla merkittäviä myös verovalvonnan kannalta, minkä lisäksi niillä saattaa olla merkitystä myös ostajan arvioon etämyyjän toiminnasta.