Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla eli niin sanotun BBNJ-sopimuksenThe Agreement under the United Nations Convention on the Law of the Sea on the Conservation and Sustainable Use of Marine Biological Diversity of Areas beyond National Jurisdiction (BBNJ) siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan, sopimuksen voimaansaattamislain sekä sopimuksen hyväksymisestä johtuvat merensuojelulain muutokset. Lisäksi esitetään, että eduskunta hyväksyy tehtäväksi sopimuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kirjallisen poikkeuksen, jonka mukaan sopimuksen määräysten soveltaminen ei ulotu ennen sopimuksen voimaantuloa kerättyjen tai tuotetun kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivarojen ja meren geenivaroja koskevan digitaalisen sekvenssitiedon käyttöön. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
BBNJ-sopimuksella saadaan aikaan menettelytavat aavan meren alueellisille merensuojelutoimille ja täsmennetään kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella toteutettavien hankkeiden osalta YK:n merioikeusyleissopimuksen asettamaa velvoitetta arvioida toiminnan mahdollisia vaikutuksia meriympäristöön. Lisäksi sopimuksella perustetaan yhteiset säännöt meren geenivarojen keräämiselle, käytölle ja hyötyjen jakamiselle sekä edistetään kehittyvien valtioiden kapasiteetin lisäämistä ja meriteknologian siirtoa.
Sopimusta sovelletaan YK:n merioikeusyleissopimuksen (SopS 49/1996 ja 50/1996) mukaisesti määritellyllä aavalla merellä ja merenpohja-alueella, jolla tarkoitetaan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan talousvyöhykkeen ja mannerjalustan ulkopuolelle jäävää syvänmerenpohjaa. Itämerellä rantavaltioiden talousvyöhykkeet rajautuvat toisiinsa, eikä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta ole. Maantieteellisesti lähinnä Suomea olevaa soveltamisaluetta on Jäämerellä ja Koillis-Atlantilla.
Valiokunta pitää BBNJ-sopimusta merkittävänä askeleena maailman meriensuojelun kannalta. Sopimus luo puitteet tehokkaasti hallinnoidun merensuojelualueiden verkoston perustamiselle kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille merialueille. Sopimuksen voimaantulo on myös välttämätöntä biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (ns. CBD-sopimus, SopS 78/1994) puitteissa sovitun maailmanlaajuisen Kunmingin-Montrealin meriensuojelutavoitteen saavuttamisen kannalta. Tavoitteen mukaan 30 % maailman meristä on tarkoitus suojella vuoteen 2030 mennessä, kun tällä hetkellä vain noin yksi prosentti kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisesta merialueesta on suojeltu.
Valtameret ovat sitoneet vuosikymmenten kuluessa merkittävän osan ihmisen toiminnasta peräisin olevasta hiilidioksidista, minkä seurauksena meret ovat happamoituneet. Happamoituminen vaikuttaa merkittävästi meriluontoon ja samalla merten kykyyn tuottaa ravintoa ihmisille. Teknologisen kehityksen mahdollistama taloudellinen toiminta syvänmeren alueella voi johtaa uusien kansainvälisen merialueen käyttömuotojen hyödyntämiseen, joka sääntelemättömänä muodostaa happamoitumisen ohella uhkan aavan meren ekosysteemien toiminnalle. Siksi on tulevaisuutta ajatellen tärkeää saada aikaan paitsi puitteet merensuojelualueiden verkoston perustamiselle kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisille alueille myös ympäristövaikutusten arvioinnin edellyttämistä näillä alueilla toimivilta hankkeilta.
Hallituksen esitykseen sisältyvät merensuojelulain muutokset asettavat sopimuksen edellyttämällä tavalla velvollisuuden tehdä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuoliselta alueelta peräisin oleviin meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon kohdistuvaa toimintaa koskevia ilmoituksia BBNJ-sopimuksen mukaiseen tiedonvälitysjärjestelmään sekä tallentaa kerätyt meren geenivarat ja niitä koskeva digitaalinen sekvenssitieto julkisesti saatavilla oleviin arkistoihin tai tietokantoihin. Sopimuksen mukaan meren geenivaroihin ja niitä koskevaan digitaaliseen sekvenssitietoon liittyvästä toiminnasta saatujen mahdollisten rahallisten hyötyjen jakamisen tapahtuu maksuosuuksin, joita sopimuksen kehittyneet osapuolet suorittavat sopimuksella perustettavaan erityisrahastoon.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) huolehtii lakiehdotuksen mukaan BBNJ-sopimuksen edellyttämästä ympäristövaikutusten arvioinnista johtuvista viranomaistehtävistä. SYKE on nimetty merensuojelulain mukaiseksi lupaviranomaiseksi jo voimassaolevan lainsäädännön mukaan silloin, kun on kysymys Suomen kansalaisen tai suomalaisen yhteisön toiminnasta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisella alueella. Ympäristövaikutusten arviointia koskeva tehtävä on tarkoituksenmukaista sovittaa yhteen tämän olemassa olevan tehtävän kanssa. Suomalaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista aiheutuvien lisätehtävien viranomaisvaikutukset on arvioitu lähitulevaisuudessa hyvin vähäisiksi. Sopimuksen täytäntöönpanosta SYKElle johtuvat uudet tehtävät ja niiden edellyttämä sisäinen järjestäytyminen, kouluttautuminen ja koordinaatio voivat edellyttää lisäresursointia, jonka määrää voidaan kuitenkin arvioida vasta myöhemmässä vaiheessa, kun sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä on edetty pidemmälle myös kansainvälisellä tasolla.
Valiokunta toteaa, että BBNJ-sopimus on hyväksytty pitkän valmisteluprosessin päätteeksi New Yorkissa 19.6.2023 ja sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut 111 valtiota mukaan lukien kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä EU. BBNJ-sopimus tulee voimaan 120 päivän kuluttua päivästä, jona 60. valtio tallettaa sitoutumiskirjansa. EU ja sen jäsenvaltiot ovat alusta alkaen pitäneet sopimushanketta tärkeänä ja tukeneet meriympäristön suojelun kannalta mahdollisimman kunnianhimoista lopputulosta. EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät ratifioimaan BBNJ-sopimuksen ennen kesäkuussa 2025 järjestettävää YK:n kolmatta valtamerikonferenssia, ja tarkoituksena on, että EU ja mahdollisimman moni jäsenvaltioista tallettaa sitoutumiskirjansa samanaikaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä sopimuksen pikaista voimaantuloa ja tehokasta täytäntöönpanoa, joten Suomen oman ratifiointiprosessin loppuun saattamisen ohella on myös hyvä pyrkiä aktiivisesti edistämään muiden maiden ratifiointiprosesseja ennen kesäkuussa 2025 Nizzassa pidettävää YK:n kolmatta valtamerikonferenssia.