Arvoisa puhemies! Kulunut kesä on ollut todella raskas minun näköisilleni suomalaisille. Kulunut kesä nimittäin paljasti meille kaikille sen hyytävän arvopohjan, mille monen valtaa pitävän arvomaailma todellisuudessa pohjautuu: [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] sellaisen arvopohjan, jossa ihmisen arvo ei ole jakamaton; sellaisen arvopohjan, jossa meidät halutaan jakaa meihin ja heihin; sellaisen arvopohjan, jossa rasismi nähdään ensisijaisesti vain mainehaittana Suomelle ja raskaaksi täällä valtaa pitäville. Se, että me käymme keskustelua rasismista, ei kuitenkaan ole ikävää tai raskasta valtaa pitäville. Se, että Suomessa on rasismia, on ikävää ja raskasta meille, jotka kohtaamme rasismia.
Arvoisa puhemies! Hallitus antoi viime viikolla tiedonannon, jonka tavoitteena oli pääministeri Orpon mukaan antaa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti vahva viesti siitä, että Suomessa sitoudutaan rasismin torjuntaan ja syrjinnän vastaiseen työhön. Tiedonannon antamisesta ei ollut kulunut edes kahdeksaa tuntia, kun perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja julisti suorassa televisiolähetyksessä, ettei Suomessa ole rasismin suhteen ongelmaa, sekä totesi moneen otteeseen, että neuvottelut tiedonannosta olivat vaikeat ja raskaat. Näin ollen en usko hetkeäkään, että tämä tiedonanto aidosti kuvastaisi koko hallituksen suhtautumista rasismin vastaiseen työhön ja tasa-arvon edistämiseen. Päinvastoin luulen, että kyseessä on epätoivoinen ja varsin läpinäkyvä yritys pitää kasassa Suomen historian oikeistolaisin hallitus, joka on horjunut kannattimillaan ennennäkemättömällä tavalla eikä vähiten siksi, että sen jäsenillä on selkeästi erilainen käsitys siitä, onko ihmisarvo aidosti jakamaton.
On toki hyvä tietää, että ainakin osa hallituksesta haluaa sitoutua rasismin ja syrjinnän torjuntaan. Mutta samalla toivon, ettette tosissanne kuvittele, että tämä riittäisi. On selvää, että yksi tiedonanto ei riitä ratkaisemaan ongelmaa, josta kaikki lähti liikkeelle: sitä, että kokoomuksen siunauksella valtaa käyttää Suomessa puolue, joka ministereitä myöten pyrkii määrittelemään rasismin itselleen suotuisalla tavalla ja jopa kiistämään sen olemassaolon; puolue, jonka kansanedustajat ja ministerit ovat toistuvasti käyttäneet syrjivää ja rasistista kieltä loukaten monen suomalaisen, mukaan lukien minun, ihmisarvoa. [Sebastian Tynkkysen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Rasistisia puheita puolustetaan hallituksesta käsin usein toteamalla, että sananvapaus on ihmisoikeus ja sananvapauden piiriin lukeutuu myös rasistinen kieli. Tämä ajattelutapa on puhtaasti itsekäs eikä ota lainkaan huomioon sitä, mitä nämä sanat tarkoittavat eri ihmisille. Te, hallituspuolueiden edustajat, ette voi mitenkään ymmärtää, miltä tällainen puhe kuulostaa meistä, joiden ihmisarvoa on rasistisella puheella pyritty sortamaan jo vuosisatojen ajan. Lisäksi unohdatte yhden tärkeän asian: Rasistisen puheen salliminen ei suojaa sananvapautta. Päinvastoin se johtaa siihen, että ne ihmiset, joiden ihmisarvoa tällainen puhe sortaa, vaikenevat. Perussuomalaiset ovat jo vuosien ajan rakentaneet narratiivia, jossa räikeä rasismi naamioidaan kansallismielisyyden ja isänmaallisuuden taakse. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Rasismi ja äärioikeistolaisuus eivät kuitenkaan ole synonyymejä kansallismielisyydelle tai arvokonservatiivisuudelle. Ja kun nykyinen valtiovarainministeri kutsui naisia mustiksi säkeiksi, ei se ole naisten oikeuksien puolustamista tai isänmaallisuutta. Se on räikeää rasismia, jota minun rodullistettuna suomalaisena sekä kansanedustajana on mahdotonta hyväksyä.
Arvoisa puhemies! Rasismi on myös tekoja. Minun, Suomessa syntyneen ja Helsingissä kasvaneen ihmisen, päälleni on syljetty bussipysäkillä lapsena. Minua on kehotettu lukuisia kertoja palaamaan sinne, mistä olen tullutkin. Aikuiset ovat huudelleet minun perääni, ja olen joutunut juoksemaan tällaisia ihmisiä pakoon Helsingin kaduilla. Vastuuta näiden tekojen tuomitsemisesta ei voi sälyttää vain kansalaisille bussipysäkeillä tai opettajille koulujen pihoilla. Päinvastoin, teidän tulisi valtioneuvostosta käsin näyttää omalla esimerkillänne, että nämä rasistiset teot ovat tuomittavia. Sen sijaan te, valtiovarainministeri Purra, annatte esimerkillänne hiljaisen ja toisinaan puheillanne, kirjoituksillanne ja epäuskottavilla anteeksipyynnöillänne myös äänekkään hyväksynnän sille, että rasismia tullaan näkemään edelleen katukuvassa, kenties pahempana kuin koskaan ennen. Ja me vihreät emme halua sellaista Suomea. [Jenna Simulan välihuuto]
Meitä erilaisen etnisen taustan omaavia opetetaan lapsesta pitäen hillitsemään itsemme rasismin edessä. Meitä opetetaan olemaan haastamatta riitaa, olemaan provosoitumatta sellaisissa tilanteissa, joissa meidän ihmisarvomme kyseenalaistetaan, jättämään asiat omaan arvoonsa, jotta emme vahingossakaan ruokkisi ennakkoluuloja ja ajautuisi mahdollisiin vaaratilanteisiin. Tämä asetelma on kohtuuton. Suomessa lapset kärsivät rasismista päivittäin samalla, kun sitä valtaa pitävien toimesta oikeutetaan ja jopa sen olemassaolo pyritään kiistämään. Tätä me vihreät emme voi hyväksyä.
Arvoisa puhemies! Tämä tiedonanto oli toki tehtävä, koska oli pakko tehdä sellainen. Mutta se ei kuitenkaan muuta tämän hallituksen arvopohjaa tai sitä politiikkaa, jota Petteri Orpon hallitus haluaa edistää: politiikkaa, jossa hallitus haluaa evätä paperittomilta oikeuden välttämättömiin terveyspalveluihin, [Ben Zyskowiczin välihuuto] eriyttää maahanmuuttajien sosiaaliturvaa sekä vaikeuttaa perheenyhdistämistä entisestään.