Arvoisa puhemies! Edustaja Kurviselle: puhuitte tästä lähetystön avaamisesta Irakissa ja tietysti niistä riskeistä, joita se sisältää, mutta myöskin siitä avusta, jota se voi tuoda siellä toimiville suomalaisille kriisinhallintaihmisille, mutta myöskin meidän kaupallemme ja meidän yhteyksillemme, siviiliyhteyksillemme Irakiin sillä on tärkeä rooli.
Muistan, kun itse 30 vuotta sitten olin siellä Bagdadissa, toistakymmentä suomalaista oli panttivankina, lähettiläällä oli veripussit ja hiekkasäkit siinä omassa eteisessään. Ajattelin, että tästä ei hyvää seuraa, eikä siitä seurannutkaan. Persianlahden sota alkoi ja perään tuli vielä toinenkin sota, ja silloin ajattelin, voiko vaikeammassa tilanteessa lähettiläs olla, kun yrittää suojata panttivankina olevia suomalaisia. Tätä kriisiä on eletty kaikkien näiden vuosien läpi Saddam Husseinin ajoista asti. Erittäin vaikea tilanne, ja siinä mielessä tietysti, jos suhteuttaa, niin jollain tavalla normaalielämä on pääosin päässyt jatkumaan Irakissa onneksi kaikkien näiden kriisien jälkeen.
Edustaja Yrttiaho, onko tuomittu tai reagoitu iranilaisen tiedemiehen kuolemaan? Kyllä. Ulkoministeriön tviittiketjussa on yhdytty korkean edustajan Borrellin ja koko EU:n tuomitsevaan reaktioon tällaista murhaa kohtaan.
Edustaja Purra käytti erinomaisen puheenvuoron tästä EU-politiikan kokonaisuudesta tässä sekä palautuskysymyksissä että Irakin tuessa ja muussa, ja yhdyn kaikkeen siihen, mitä sanoitte. Tämähän ei ole vain Suomen asia, ja olemme ottaneet esille sekä palautuskysymykset että laajemman Irak-tuen myöskin koko ajan systemaattisesti EU-pöydässä. EU:n pitäisi tässä toimia yhdessä ja vahvempana, ja olen siinä samaa mieltä. Myöskin edustajat Pelkonen, Kari ja muut mainitsivat tämän palautussopimuksen tärkeyden, ja yhdyn kaikkiin näihin puheenvuoroihin.
Edustaja Östman otti esille tämän kristittyjen roolin ja kristityt vähemmistöt Irakissa ja muualla tuolla alueella ja kysyi, mikä on Suomen laajempi politiikka tässä. Ilman muuta suojelemme ja pyrimme suojelemaan vainon kohteeksi joutuneita, uskontonsa vuoksi vainon kohteeksi joutuneita, myöskin kristittyjä. Tämä on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Olimme mukana nyt myöskin Puolassa järjestetyssä kokouksessa, jossa juuri tämä kristittyihin kohdistuva vaino oli yhtenä tärkeänä teemana.
Edustaja Arhinmäki useammassa puheenvuorossa tässä otti esille kurdikysymyksen ja kurdien hyvin suojattoman aseman. Olen vieraillut Arbilissä, sikäläisen johdon kanssa käynyt keskusteluja, ja kysyitte, miten Suomi on reagoinut näihin kurdeihin kohdistuviin hyökkäyksiin ja vääryyksiin. Suomi oli ensimmäisten joukossa tämän hallituksen reagoitua erittäin voimakkaasti syksyllä 2019 Turkin invaasioon Syyrian puolelle kurdialueelle, ja taisimme olla ensimmäinen asevientikiellon ilmoittaja Euroopan maista, että siinä mielessä olemme myöskin tähän kurdien suojaan kiinnittäneet huomiota.
Edustaja Kurvisella oli myöskin kysymys Isisin roolista suhteessa Afganistaniin, miten vältytään, ettei tämä liike pesiydy sinne. Dohassahan on meneillään Afganistanin rauhanneuvottelut, ja se sellainen kummallinen asia, joka yhdistää nyt Talebania ja Afganistanin hallitusta, on Isis-vastaisuus. Isis koetaan ulkopuolisena tunkeutujana ja tulijana Afganistanin elämään, jota Talebankaan ei hyväksy. Tätä on tietysti täältä ulkoa tarkkailevan vaikea ymmärtää, mitkä ovat kaikkien näiden liikkeiden erot, mutta niitä eroja on, ja nyt kun Afganistanin rauhansopimusta tehdään, niin siellä vallitsee siis yksimielisyys siitä, että sen pitäisi olla sellainen rauhansopimus, joka estää Isisin vallan laajentumisen Afganistanissa, ja tätä tavoitetta tietysti on tavattoman helppo meidänkin tukea. Toivotaan muuten tietysti ihmisoikeusmyönteistä ja naisten asemaa säilyttävää ratkaisua Afganistanissa.
Edustaja Ovaska otti erinomaisesti esille laajempien ulkopoliittisten tavoitteiden tarkastelun kriisinhallinnan yhteydessä. Olen samaa mieltä, että teette erittäin tärkeää työtä nyt siellä komiteassa, kun mietitte tätä laajaa kuvaa, missä meidän pitäisi olla, millä perusteella ja ehkä myöskin, miten siviili- ja sotilaallinen kriisinhallinta pelaisi vielä paremmin yhteen ja miten niiden välillä olisi jatkumo. Se on erittäin tärkeää.
Edustaja Kari otti kehityskysymykset esille, miten tämä rauhanturvan, kriisinhallinnan ja kehityksen jatkumo toimisi. Sama vastaus siihen: siinä pitäisi myöskin sitten EU:lla olla tämä, että nämä eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan pelattaisiin tässä yhteen, ja tätä linjaa Suomikin on ajanut.
Lopuksi esititte hyvin vaikean kysymyksen, mitä tapahtuisi esimerkiksi Irak-operaatiossa, jos Yhdysvallat kokonaan sen jättäisi — tai voi kysyä Afganistan-operaatiosta samaa, jos Yhdysvallat ei olisi lainkaan läsnä. Tällä hetkellä Euroopalla ei ole sellaista yhteistä valmiutta, jolla sotilaallisesti hyvin vaikeisiin tilanteisiin mentäisiin yhdessä, ja useinhan tämä sotilaallinen puoli pohjaa sitten Nato-rakenteisiin, ja siinä Yhdysvalloilla on kyllä äärimmäisen tärkeä rooli. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, 3 minuuttia.