Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtion olemassaolo edellyttää muiden valtioiden hyväksyntää ja tunnustamista. Valtion solmimat kansainväliset tai kahdenväliset sopimukset vahvistavat valtion asemaa osana kansainvälistä yhteisöä.
Suomessa on tällä hetkellä voimassa noin 500 kansainvälistä valtiosopimusta. Sopimuksista suurin osa on kahdenvälisiä verosopimuksia jonkin toisen valtion kanssa. Varhaisin voimassaoleva valtiosopimus lienee peräsin vuodelta 1875, jolloin solmittiin kansainvälinen sopimus metrijärjestelmän yhtenäistämisestä ja täydentämisestä. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1920.
Suomessa päätöksen valtiosopimuksen solmimisesta tekee tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunnan suostumuksen tarvitsevat lainsäädännön alaan luokiteltavat tai merkitykseltään tärkeät sopimukset. Eduskunnan suostumus tarvitaan esimerkiksi silloin, kun sopimus aiheuttaa pysyviä menoja tai koskee valtionrajojen muutoksia.
Valtiosopimukset on saatettava solmimisen jälkeen voimaan erillisillä päätöksillä. Voimaansaattaminen toteutetaan nykyisin joko lailla ja valtioneuvoston asetuksella tai pelkästään valtioneuvoston asetuksella silloin, kun sopimuksen hyväksyminen ei edellytä eduskunnan suostumusta. Voimaansaattamisen tarkoituksena on saattaa sopimuksen sisältämät velvoitteet osaksi valtion sisäistä lainsäädäntöä.
Suomen solmimat kansainväliset sopimukset vaikuttavat yhä enemmän kansalliseen lainsäädäntöön. Oikeusinformatiikan lehtorin Jarmo Kiurun mukaan hallituksen esityksissä nykyisin yhä useammin todetaan, että lain muuttamisen tarkoituksena on panna täytäntöön Suomea velvoittavia kansainvälisiä sitoumuksia. Esimerkiksi holhouslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 1998/146) viitattiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmaan, joka on päivätty päivälle 17. joulukuuta 1991.
Suomen solmimilla kansainvälisillä sopimuksilla valtio on tullut osaksi Euroopan unionia, Euroopan neuvostoa ja Yhdistyneitä kansakuntia. Tämän myötä valtion suvereenisuus on pienentynyt, koska lainsäätäjä joutuu toiminnassaan ottamaan huomioon kansainväliset sopimukset. Samalla kuitenkin kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat kasvaneet. Nämä voivat vedota kansainvälisiin sopimuksiin ja saattaa asiansa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn, jos katsovat Suomen valtion loukanneen oikeuksiaan.
Suomen valtion vaikutusvalta kansainvälisessä yhteisössä on vaikeasti mitattavissa. Euroopan unionissa päätöksentekoon vaikuttaa ensisijaisesti valtion asukasluku. Eurostatin vuosittain julkaisemilla väestötilastoilla on merkitystä siihen, miten määräenemmistöt tai -vähemmistöt muodostuvat ministerineuvoston äänestystilanteissa.
Kun ministerineuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä, tarvitaan vähintään 255 ääntä jäsenmaiden 345 äänestä ja 14 jäsenmaata 27:sta. Lisäksi neuvoston jäsen voi pyytää tarkistamaan, että 65 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta väestöstä on päätöksen takana.
Suomen väestömäärä on hieman yli prosentin koko Euroopan unionin väestömäärästä. Asukaslukuun suhteutettu Suomen painotettu äänimäärä neuvostossa on 1,23 prosenttia kokonaisäänimäärästä. Iso-Britannian eron, Brexitin, jälkeen Euroopan parlamentissa on 705 edustajaa, joista 14 on Suomesta.
Vaikutusvalta perustuu kuitenkin aina muuhunkin kuin lukuihin. Euroopan unionissa vaikutusvalta on perustunut esimerkiksi Suomen kansantalouden suhteellisen vakaaseen tilanteeseen, vaikka valtion velkakirjalainoille luottoluokittajat eivät enää anna parasta mahdollista arvosanaa AAA. Sen mukaan Suomen valtion pitkäaikaisilla lainoilla on kuitenkin edelleen vakaat näkymät.
Tulevaisuuden avoin kysymys onkin juuri se, kuinka paljon demokraattisen kontrollin ja kansainvälisten sopimusten ulkopuolella toimivat auditoijat, arvioijat ja luottoluokittajat voivat vaikuttaa valtioiden politiikkaan.
Päivitetty 21.12.2022.