​Kotitalousopiston kanttiini. Vas. Leena Pyhälä, Anja Panttila, Sinikka Marttila, Tyyne Pyhälä ja Vilma Uusi-Kokko. Kuva: Vilho Heinämies

Kauhajokiset saivat tiedon eduskunnan saapumisesta

​Kauhajoen rooli eduskunnan toiminnassa vuosien 1939 ja 1940 vaihteessa

Eduskunnan saapuminen Kauhajoelle oli kaikille yllätys. Talousneuvos ja entinen kansanedustaja Antti Kauran oli määrä hoitaa järjestelyt, joita tarvittiin eduskunnan evakkoa varten.

Kun ilmoitus eduskunnan saapumisesta oli tullut, aloitettiin järjestelyt heti. Edustajia lähdettiin hakemaan asemalta ja heidät vietiin Kauhajoen kotitalousopistolle kunnan johdon toimesta järjestettyyn vastaanottoon. Kotitalousopistolla kansanedustajat saivat myös lämpimän ruuan.

Edustajat ja heidän perheenjäsenensä majoitettiin Kirkonkylän yksityisasuntoihin ja Etelä-Pohjanmaan vauraisiin talonpoikaistaloihin sekä kotitalousopistoon, maamieskouluun ja matkustajakoteihin ja kotitalousopiston sekä yhteislyseon oppilashuoneisiin. Majoituksessa eivät puoluerajat näkyneet, mutta minkäänlaisia poliittisia sodankäyntejä ei missään vaiheessa syntynyt.

Kauhajokelaiset olivat vieraanvaraisia, ja vakava tilanne oli saanut aikaan yhteisvastuullisen ilmapiirin. Jokainen jonka puoleen käännyttiin avun tarpeessa, auttoi parhaansa mukaan. Oli suorastaan ihmeellistä kuinka nopeasti suurikin joukko saatiin majoitettua lyhyellä varoitusajalla. Perheet olivat valmiita antamaan koko asuntonsa vieraiden käyttöön ahtautuen itse muutamaan huoneeseen. Ihmisten mieliä painoivat vakavammat asiat kuin esimerkiksi oma mukavuus.

Kansanedustajat sopivat yhdessä majoittajiensa kanssa vuokrasta. Vuokrat olivat kuitenkin kohtuullisia, ja ne jotka eivät käyneet kotitalousopistolla syömässä, söivät yhdessä perheen kanssa tai laittoivat ruoan itse.

Kauhajoen kotitalousopisto vastasi osittain kansanedustajien ja muiden eduskunnan jäsenten ruokailusta ja majoittamisesta. Ruokailusta evakkoaikana huolehti opiston talousopettaja Aili Siikaniemi apunaan useat eduskunnan tieltä siirtyneet ja siten kurssinsa keskeyttäneet opiskelijat. Majoituksesta ja asuntojen hoidosta vastasi kodinhoidonopettaja Eeva Lampio.

Opetuskeittiön ruokasalissa toimi kahvila. Sitä hoiti taitavasti oppilas Eira Hakri ja edustajat pitivät kovin iloisesta ja ystävällisestä kahvilan emännästä, kertoo koulun silloinen johtaja Hilja Massinen. Kahvila ja ruokala olivat auki jo kello 9 aamusta ja tarjoilut olivat esillä iltamyöhään asti. Jos jotain hyvää seurasi evakosta Kauhajoelle, se oli edustajien mukaan ruokapuoli.

Ensimmäisen eduskunnan istunnon jälkeen kotitalousopistolla katettiin juhlava kahvipöytä. Kahvipöydän ääressä käytiinkin usein keskustelua työhön ja kodin tilanteeseen liittyen. Kahvipöydän levollisessa tunnelmassa vaihdettiin myös surut ja murheet sukulaisten tai muiden tuttujen rintamaoloista.

Itsenäisyyspäiväjuhla järjestettiin koulun luokkahuoneessa ennakkoon tehdyn ohjelman mukaisesti. Kaiken vaikean keskellä pieni isänmaallinen juhliminen oli sallittua, vaikkakin takana painoi jatkuvasti pelko ja huoli.

Osa eduskunnan työntekijöistä jäi viettämään joulua kotitalousopistolle, joko omasta halustaan tai pakon sanelemana. Jouluna kotitalousopiston työntekijät saivat lahjaksi omistuskirjoitetut Raamatut.