Hallintovaliokunnan lausunto ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta valmistui keskiviikkona 11. toukokuuta. Lausunto on yksimielinen.
Muuttuneessa turvallisuustilanteessa korostuvat yhteiskunnan kriisinsietokyvyn, kansallisen puolustuskyvyn ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen merkitys Suomen turvallisuudelle. Valiokunta nostaa lausunnossaan esiin erityisesti rajaturvallisuuden ylläpitämisen, sisäisen turvallisuuden viranomaisten riittävät resurssit ja ajantasaiset toimivaltuudet sekä viranomaisten välisen sujuvan tiedonkulun. Näiden kaikkien turvaaminen on keskeistä kaikissa turvallisuustilanteissa. Luottamus viranomaisiin, luottamus väestöryhmien kesken sekä yhteiskuntarauhan ylläpitäminen ovat olennaisia vahvuuksia, jotta pystytään tehokkaasti torjumaan ulkopuolisia hyökkäyksiä ja vaikuttamisen eri muotoja.
Hallintovaliokunta toteaa, että selonteossa ei ole otettu huomioon turvallisuusympäristön muutokseen liittyvää varautumisen näkökulmaa sisäisen turvallisuuden osalta eikä poliisin keskeistä roolia hybridiuhkiin varautumisen kokonaisuudessa. Useimmat hybridiuhkiin liittyvät laaja-alaisen vaikuttamisen keinot näyttäytyvät alkuvaiheessa sisäisen turvallisuuden toimialalla ja erityisesti poliisin tehtäväkentällä. Poliisin toimintakyky on Suomen ulkoisen turvallisuudenkin näkökulmasta keskeinen. Lähtökohtana on, että ennen varsinaisia tunnistettavia sotilaallisia toimia vasteen erilaisissa häiriötilanteissa antaa aina poliisi ja näissä tilanteissa toimitaan hyvin pitkäänkin ensisijaisesti poliisin toimintavaltuuksin.
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus voidaan turvata ainoastaan huolehtimalla siitä, että kaikilla turvallisuusviranomaisilla on tarvitsemansa resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Poliisin riittävien resurssien turvaaminen on erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa täysin välttämätöntä.
Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota myös lainsäädännön tarpeisiin turvallisuusuhkiin varautumisessa. Valiokunta toteaa, ettei eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen valmiuslain muuttamisesta sisälly säännöksiä mahdollisuudesta rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemista edes vakavissa valtiollisen hybridivaikuttamisen tilanteissa, vaan tätä koskevat säännökset on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi myöhemmin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kansainvälisen suojelun hakemista voidaan rajoittaa tilanteessa, jossa toinen valtio siirtolaisia välineellistämällä painostaa ja uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta, vakavasti yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai alueellista koskemattomuutta. Tarvittavat säädösmuutokset on tuotava eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.
Normaaliolojen lainsäädännön kehittämiseksi on käynnissä kiireellisiä lainsäädäntöhankkeita, jotka liittyvät muun muassa EU:n lainsäädännön mahdollistaman ns. rajamenettelyn käyttöönottoon sekä rajaturvallisuuden parantamiseen, uhkaaviin tilanteisiin varautumiseen ja viranomaisten toimintamahdollisuuksiin rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että nämäkin lainsäädäntöehdotukset tulevat eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian.
Hallintovaliokunta on käsitellyt lausunnossaan lisäksi kyberturvallisuutta, kriittisen infrastruktuurin suojaamista, informaatiovaikuttamisen torjuntaa, väestönsuojelua sekä kuntien ja hyvinvointialueiden roolia kokonaisturvallisuudessa.
Hallintovaliokunnan lisäksi yhdeksän muuta valiokuntaa antaa lausuntonsa ajankohtaisselonteosta ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii asiasta mietinnön.
Lue hallintovaliokunnan lausunto HaVL 14/2022 kokonaisuudessaan
Lue lisää selonteon eduskuntakäsittelystä