Valtiovarainvaliokunnan lausunto (VaVL 20/2022 vp) hallituksen esityksestä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 315/2022 vp) on valmistunut. Lausunto on yksimielinen.
Liittokunnan jäsenvaltiot osallistuvat yhteisrahoituksen eri osa-alueisiin omaan bruttokansantulo-osuuteensa pohjautuvalla jako-osuudella heti liittymisen hyväksymisestä alkaen. Suomelle liittymisneuvotteluissa vahvistettu maksuosuus on 0,9057 prosenttia vuoden 2024 loppuun saakka. Valiokunta toteaa, että yhteisrahoitus on otettu huomioon vuoden 2023 talousarviossa siten, että Suomi olisi liittynyt jäseneksi 1.1.2023. Talousarvioon tehdään tarvittavat muutokset sen mukaisesti, miten varsinainen jäsenyys alkaa.
Valtiovarainvaliokunta yhtyy saamansa selvityksen perusteella hallituksen näkemykseen siitä, että kaikkia Nato-jäsenyyden kustannuksia ei ole mahdollista arvioida vielä tässä vaiheessa liittymisprosessia. Taloudellisia vaikutuksia tarkennetaan siten myöhemmin osana julkisen talouden suunnitelmien ja talousarvioesitysten laatimista. Nato-jäsenyyden ja sen hallinnollisiin elimiin ja komentorakenteeseen liittymisen vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan yhteensä 70—100 milj. euroa. Muita merkittäviä kustannuksia syntyy liityttäessä Naton puolustussuunnitteluprosessiin ja siitä Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpanosta sekä osallistumisesta operatiiviseen suunnitteluun.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tällä hetkellä useat Naton jäsenvaltiot eivät saavuta asetettua 2 prosentin tavoitetta puolustusmenojen BKT-osuudesta, mutta ne ovat Madridin huippukokouksessa (vuonna 2022) poliittisesti sitoutuneet tavoitteen saavuttamiseen vuoden 2024 loppuun mennessä. Valiokunta katsoo, että arvioitaessa 2 prosentin tavoitteen saavuttamista, etenkin suurten strategisten hankintojen päättyessä, on esiin tuotava myös Suomen kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmä ja siitä muodostuvan laajan reservin käyttö verrattuna palkka-armeijasta aiheuttaviin menoihin.
Eduskunnan budjettivallan säilymisen kannalta on keskeistä, että Naton rahoituksesta päätetään Naton neuvostossa jäsenvaltioiden konsensuspäätöksellä. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, ettei Nato-jäsenyys heikennä Suomen budjettiprosessiin kuuluvia demokratian ja läpinäkyvyyden vaatimuksia. Jatkossa valmistelun lähtökohtana ei voi myöskään olla se, että Nato-jäsenyydestä aiheutuvat kaikki lisätarpeet katettaisiin budjettirahoitusta kasvattamalla, koska Suomen julkisessa taloudessa vallitseva menojen ja tulojen rakenteellinen epätasapaino on pidemmällä aikavälillä huolestuttava.
Julkisen talouden tilanne tulee valiokunnan mukaan heijastumaan kaikkiin resurssikysymyksiin ja jokaista uutta lisäresurssia joudutaan arvioimaan kriittisesti.
Valiokunta on myös aiemmin käsitellyt mahdollisen Nato-jäsenyyden kustannuksia lausunnossaan VaVL 8/2022 vp — VNS 1/2022 vp.
Lue valtiovarainvaliokunnan lausunto (VaVL 20/2022 vp) eduskunnan verkkosivuilta
Lue lisää Natoon liittymistä koskevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelystä