Hallitus leikkaa yleisestä asumistuesta tasapainottaakseen valtion taloutta. Pidämme esitettyjä leikkauksia kohtuuttomina, etenkin kun kaikki hallituksen esittämät talouden tasapainotustoimet kohdistuvat pienituloisiin ihmisiin kasautuvasti. Samalla erityisesti suurituloisten verotusta kevennetään ja lisätään eriarvoisuutta yhteiskunnassamme. Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvasta on valmisteltu kiireisesti eikä leikkausten yhteisvaikutuksia ole arvioitu riittävällä tavalla.  

Asumistuen tasoa lasketaan luopumalla 300 euron "suojaosasta", eli ansiotulovähennyksestä (säästö 66 000 000); lakkauttamalla asumistuki omistusasuntoihin (säästö 11 000 000); laskemalla korvausprosentti hyväksytyn enimmäismääräisen asumismenon ja perusomavastuun erotuksesta 70 %:iin, laskemalla enimmäisasumismenon tasoa Helsingissä ja nostamalla tuen laskennassa käytetty perusomavastuu 50 %:iin (säästö yhteensä 116 000 000). 

Lisäksi hallitus on päättänyt jäädyttää useiden ensisijaisten etuuksien indeksitarkistukset vaalikaudeksi. Useana vuonna toistettavat indeksijäädytykset heikentävät vuosi vuodelta etuuksien ostovoimaa, eli etuuksia saavat ihmiset köyhtyvät. Etuuksien taso on tarkoitus jättää pysyvästi alemmalle tasolle, kun indeksijäädytykset lopetetaan. Käytännössä indeksijäädytys tarkoittaakin 10,2 % etuusleikkauksia.  

Ensisijaisten etuuksien leikkaaminen ei ole järkevää sosiaalipolitiikkaa, jos se tarkoittaa toimeentulotuen käytön lisääntymistä. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi, lyhytaikaiseksi tueksi. Tarkoitus ei ole ollut paikata pitkäaikaisesti riittämätöntä ensisijaista sosiaaliturvaa vaan auttaa tilapäisten vaikeuksien yli tai ehkäistä sellaisten syntymistä. Yleisen asumistuen indeksijäädytyksen osuus ensi vuonna on -26,7 miljoonaa euroa. 

Leikkaukset yleiseen asumistukeen eivät hallituksen esityksen vaikutusarvioiden mukaan tule laskemaan vuokratasoa, niillä ei ole työllisyysvaikutuksia, ne vaikeuttavat pienituloisten toimeentuloa ja pudottavat 15 000 ihmistä toimeentulotuen asiakkaiksi.