1
Asian tausta ja valmistelu
1.1
Tausta
Valtioneuvosto asetti 12.10.2023 parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradio Oy:n rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) muutostarpeita sekä tarkkarajaistamaan Yleisradio Oy:n tehtäviä. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioiva parlamentaarinen työryhmä antoi 12.9.2024 mietintönsä. Mietinnössään parlamentaarinen työryhmä esittää, että Yleisradio Oy:n rahoitukseen ei tehtäisi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998), jäljempänä
tv- ja radiorahastolaki
, 3 §:n mukaista indeksitarkistusta vuosina 2025–2027. Työryhmä esitti myös, että valtioneuvosto tarkastaisi yleisradioveron perusteita siten, että veron tuotto ja Yleisradio Oy:n määräraha vastaisivat tulevina vuosina nykyistä paremmin toisiaan. Yleisradioveron kevennyksen tarkastelun lähtökohtana tulisi olla, että veronkevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin.
Arvonlisäveron osalta parlamentaarisen työryhmän mietinnössä esitetään, että Yleisradio Oy:n määrärahastaan maksama arvonlisävero siirrettäisiin nykyisestä 10 prosentin verokannasta 14 prosentin verokantaan 1.1.2026 alkaen.
Esitys liittyy myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kohtaan 1.3 Veropolitiikka, jonka linja on kuvattu ohjelman liitteessä C. Hallitusohjelman mukaan inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja lasten vaipat siirretään alennettuun 14 prosentin arvonlisäverokantaan. Lisäksi nykyiseen 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirretään 14 prosentin verokantaan lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. Tämä tarkoittaa, että muun muassa yleisradiotoiminta siirtyisi 10 prosentin verokannasta 14 prosentin verokantaan.
1.2
Valmistelu
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.
Esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 4.–23.10.2024. Lausuntoa pyydettiin ehdotusten kannalta keskeisiltä ministeriöiltä, viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä.
Lausuntoaika poikkesi säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaisesta pääsäännöstä, jonka mukaan kirjallisten lausuntojen antamiseen varataan aikaa vähintään kuusi viikkoa. Lausuntoaika asetettiin pääsääntöä lyhyemmäksi, jotta yleisradioveroa koskevat ehdotukset olisi mahdollista saattaa voimaan vuoden 2025 alusta ja huomioida myös kyseisen vuoden ennakkoperinnässä.
Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat mukaan lukien lausuntopyyntö ja saadut lausunnot ovat nähtävillä julkisessa palvelussa osoitteessa
https://vm.fi/hanke?tunnus=VM147:00/2024
.
2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Yleisradiovero
Yleisradioveroa on kannettu vuodesta 2013 yleisradioverosta annetun lain (484/2012) nojalla. Yleisradiovero oli keskeinen osa Yleisradio Oy:n rahoituksen uudistamista. Laitesidonnaisesta televisiomaksusta luovuttiin ja siirryttiin järjestelyyn, jossa valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta suoritetaan vuosittain valtion televisio- ja radiorahastolle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseen tarvittava määrä. Määrärahaa vastaava summa on ollut tarkoitus kerätä valtiolle tulevalla yleiskatteellisella yleisradioverolla.
Yleisradio Oy:n rahoituksesta säädetään tv- ja radiorahastolaissa. Valtion televisio- ja radiorahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto.
Tv- ja radiorahastolain 3 §:ssä Yleisradio Oy:n pohjarahoitukseksi on vuonna 2013 määritelty 500 miljoonaa euroa. Pykälän 2 momentin mukaan määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Tarkistuksen perusteena on indeksi, joka muodostuu elinkustannusindeksistä, jonka painoarvo on yksi kolmasosa, sekä ansiotasoindeksistä, jonka painoarvo on kaksi kolmasosaa. Vuosina 2015–2018 Yleisradio Oy:n määrärahaa ei tarkistettu kustannustason muutosta vastaavasti. Indeksijäädytykset perusteltiin valtiontalouden yleisellä tilanteella.
Määrärahaa tarkistettiin lain 3 §:n mukaisesti kustannustason nousua vastaavasti (2,6 prosenttia) vuodelle 2024 siten, että sen suuruus vuonna 2024 on 593 652 000 euroa.
Yleisradioverosta annetun lain 2 §:n mukaan Suomessa yleisesti verovelvollisen, viimeistään verovuoden aikana 18 vuotta täyttäneen henkilön on suoritettava henkilön yleisradioveroa 2,5 prosenttia tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetun verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän tai sitä korkeamman hänelle yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveroa ei kuitenkaan ole suoritettava 163 euroa enempää.
Liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta harjoittavan yhteisön, jonka verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on lain 3 §:n mukaan suoritettava yhteisön yleisradioveroa 140 euroa lisättynä 0,35 prosentilla verotettavan tulon 50 000 euroa ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 3 000 euroa.
Yleisradiovero on valtion budjettiin kertyvä yleiskatteellinen vero kuten muutkin valtiolle tulevat verot. Veron tuotto ei siten mene suoraan Yleisradio Oy:lle eikä valtion televisio- ja radiorahastolle. Yleisradioveron vuotuinen tuotto ennen verovuoden alkua ja verovuoden aikana perustuu arvioihin. Veron vuosittainen kertymä riippuu verovelvollisten tulojen ja yritysten tuloksen kehityksestä verovuoden aikana. Niiden määrä on riippumaton määrärahan mitoituksen perusteena käytettävistä ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin tulevia muutoksia koskevista arvioista. Lopullinen veron määrä vahvistuu vasta verotuksen päättymisen jälkeen eli verovuotta seuraavan vuoden lokakuun lopussa. Tämän johdosta veroperusteita ei ole mahdollista määrittää siten, että veron tuotto tarkoin vastaisi vuosittaista määrärahaa. Lakia säädettäessä lähtökohtana olikin, että veron perusteita jouduttaisiin aika-ajoin tarkistamaan. Tavoitteena oli, että veron tuotto ja määräraha ainakin pidemmällä aikavälillä vastaisivat toisiaan.
Viimeisimmän vahvistetun verotuksen perusteella vuodelta 2022 yleisradioveroa maksuunpantiin 570,6 miljoonaa euroa, mistä luonnollisten henkilöiden yleisradioveron osuus oli 536,8 miljoonaa euroa ja yhteisöjen yleisradioveron osuus 33,8 miljoonaa euroa. Henkilön yleisradioveroa maksoi noin 3,64 miljoonaa tulonsaajaa, joista noin 2,98 miljoonaa maksoi veroa enimmäismäärän 163 euroa.
2.2
Yleisradiotoiminnan arvonlisäverotus
2.2.1
Euroopan unionin lainsäädäntö
Suomessa sovellettavan arvonlisäverojärjestelmän veropohja on määritelty Suomea sitovasti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetussa neuvoston direktiivissä 2006/112/EY, jäljempänä
arvonlisäverodirektiivi
. Arvonlisäveroa suoritetaan lähtökohtaisesti kaikesta EU:n veroalueella taloudellisena toimintana tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä, ellei myyntiä ole direktiivissä säädetty verottomaksi.
Arvonlisäverodirektiivin 132 artiklassa säädetään tiettyjen yleishyödyllisten toimintojen vapautuksista. Artiklan 1 kohdan q alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on vapautettava arvonlisäverosta julkisten radio- ja televisiolaitosten harjoittama muu kuin kaupallinen toiminta.
Suomen ja EU:n välisissä jäsenyyttä koskevissa neuvotteluissa Suomelle myönnettiin oikeus soveltaa eräitä siirtymävaiheen poikkeuksia arvonlisäverodirektiivin säännöksiin. Arvonlisäverodirektiivin 379 artiklan 1 kohdan mukaan Suomi saa jatkaa direktiivin liitteessä X olevan A osan 2 kohdassa mainittujen liiketoimien verottamista niin kauan kuin tällaisia liiketoimia verotetaan jossakin 31 päivänä joulukuuta 1994 yhteisöön kuuluneessa jäsenvaltiossa. Liitteen X A osan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat edelleen verottaa julkisten radio- ja televisiolaitosten harjoittamaa muuta kuin kaupallisluonteista toimintaa.
Arvonlisäverotuksessa sovellettavien verokantojen rakenteesta ja tasosta on säädetty jäsenvaltioita sitovasti arvonlisäverodirektiivissä.
Arvonlisäverodirektiiviä muutettiin 5 päivänä huhtikuuta 2022 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2022/542 direktiivien 2006/112/EY ja (EU) 2020/285 muuttamisesta arvonlisäverokantojen osalta, jäljempänä
verokantadirektiivi
Verokantojen rakennetta ja tasoa koskevat säännökset sisältyvät arvonlisäverodirektiivin VIII osaston 2 lukuun. Direktiivin 96 ja 97 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on sovellettava yleistä verokantaa, joka on vähintään 15 prosenttia veron perusteesta. Direktiivin mukaan alennettujen verokantojen soveltaminen on jäsenvaltioille vapaaehtoista.
Direktiivin 98 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden oikeudesta soveltaa alennettuja verokantoja. Arvonlisäverodirektiivin 98 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa enintään kahta alennettua verokantaa. Saman artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan nämä alennetut verokannat on vahvistettava prosenttiosuutena veron perusteesta, jonka on oltava vähintään viisi prosenttia ja jota saa soveltaa ainoastaan liitteessä III lueteltuihin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin. Kyseisen artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat siten soveltaa yhtä tai kahta vähintään viiden prosentin suuruista alennettua verokantaa.
Direktiivin 98 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa näitä alennettuja verokantoja tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin, joita koskee enintään 24 liitteen III kohtaa. Vähintään viiden prosentin suuruista alennettua verokantaa koskevaa sääntöä muutettiin verokantadirektiivillä siten, että siihen lisättiin edellä mainittu liitteen III kohtia koskeva määrällinen rajoitus. Verokantadirektiivillä muutettiin liitettä siten, että liitteen luetteloa alennetun verokannan alaisista tavaroista ja palveluista laajennettiin ja päivitettiin. Liitteeseen tehtiin myös teknisluonteisia korjauksia.
Arvonlisäverodirektiivin liitteen III kohdassa 8 mainitaan radio- ja televisiolähetyspalvelujen vastaanotto ja tällaisten ohjelmien verkkolähetykset mediapalvelun tarjoajan tarjoamina sekä internetyhteyspalvelut, joita tarjotaan osana jäsenvaltioiden määrittelemää digitalisaatiopolitiikkaa.
2.2.2
Kansallinen lainsäädäntö
Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan arvonlisäveroa suoritetaan lähtökohtaisesti kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.
Tavaroiden ja palvelujen myyntiin Suomessa sovellettava yleinen verokanta on arvonlisäverolain 84 §:n mukaan 25,5 prosenttia. Yleisen verokannan korotus 25,5 prosenttiin tuli voimaan 1.9.2024 lukien. Tätä ennen yleinen verokanta oli 24 prosenttia.
Yleisen verokannan lisäksi Suomessa sovelletaan kahta alennettua verokantaa, jotka ovat suuruudeltaan 14 ja 10 prosenttia. Lain 85 §:ssä säädetään hyödykkeistä, joihin sovelletaan 14 prosentin suuruista alennettua verokantaa. Kyseistä korkeampaa alennettua verokantaa sovelletaan elintarvikkeisiin, ravintola- ja ateriapalveluihin sekä rehuaineisiin. Alennettu verokanta ei koske eläviä eläimiä, vesijohtovettä eikä alkoholi- ja alkoholijuomaverolaissa tarkoitettuja alkoholijuomia ja tupakkavalmisteita.
Lain 85 a §:ään sisältyvät säännökset alemman alennetun verokannan eli 10 prosentin suuruisen verokannan alaisista hyödykkeistä. Kyseisen pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan 10 prosentin suuruista verokantaa sovelletaan Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saamaan määrään ja Ålands Radio och Tv Ab:n saamaan korvaukseen maakunnan kantamista mediamaksutuloista.
Alennetun verokannan soveltaminen yleisen verokannan sijasta on perustunut viestintäpoliittisiin syihin. Lisäksi alennetun verokannan soveltaminen on hankintaneutraalisuuden parantamiseksi perustellumpaa kuin toiminnan vapauttaminen verosta. Arvonlisäverolain esitöissä (HE 88/1993 vp) todetaan, että yleisradiotoiminnan jättäminen verotuksen ulkopuolelle olisi aiheuttanut Oy Yleisradio Ab:n hankintoihin liittyvän kilpailuneutraalisuusongelman. Ulkopuolisilta ohjelmatuottajilta hankittavat ohjelmat jouduttaisiin tällöin ostamaan verolliseen hintaan ilman vähennysoikeutta, mikä suosisi Oy Yleisradio Ab:n omaa ohjelmatuotantoa. Esitöiden mukaan kilpailuhäiriön syntymisen estämiseksi yleisradiotoiminta saatettaisiin verotuksen piiriin. Ålands Radio och Tv Ab harjoittaa yleisradiotoimintaa Ahvenanmaan maakunnassa. Ålands Radio och Tv Ab:n saaman korvauksen on katsottu olevan vastaavanlainen kuin Yleisradio Oy:n valtion radiorahastosta saama korvaus, joten niihin tulisi soveltaa samoja säännöksiä (VaVM 35/1997 vp).
3
Tavoitteet
Yleisradioverosta annettuun lakiin ehdotettavien muutosten tavoitteena on keventää yleisradioveroa siten, että veron tuotto ja Yleisradio Oy:n määräraha vastaisivat tulevina vuosina nykyistä paremmin toisiaan.
Esityksessä ehdotetut arvonlisäverolain muutokset ovat osa hallitusohjelman julkisen talouden tasapainottamistavoitetta tukevia veropoliittisia toimia. Arvonlisäverotusta koskevilla ehdotuksilla on valtion verotuloja lisäävä vaikutus.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.
Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella laajapohjaisen kulutusveron korottamista voidaan pitää työllisyyden ja talouskasvun kannalta vähemmän haitallisena toimenpiteenä kuin työn ja yritystoiminnan tuloverotuksen kiristämistä.
Esim. Arnold, J. ym. 2011: Tax policy for economic recovery and growth. The Economic Journal, 121. Myös Johansson, Å. ym. 2008: Taxation and economic growth. OECD Economics Department Working Papers, No. 620.
Arvonlisäverotuksessa korostuu fiskaalinen tavoite, eikä tätä veromuotoa ole tarkoituksenmukaista käyttää esimerkiksi ohjaus- ja tulonjakotarkoituksiin.
4
Ehdotukset ja niiden vaikutukset
4.1
Keskeiset ehdotukset
Yleisradiovero
Parlamentaarinen työryhmä esitti, että Yleisradio Oy:n rahoitukseen ei tehtäisi indeksitarkistusta vuosina 2025–2027. Asiasta säädettäisiin valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n muutoksella, jota koskeva ehdotus sisältyy hallituksen esitykseen HE 184/2024 vp.
Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio Yleisradio Oy:n rahoituksen ja yleisradioveron tuoton vastaavuudesta vuosina 2022–2027 siten, että kyseinen Yleisradio Oy:n rahoituksen jäädyttäminen on huomioitu, mutta yleisradioveron perusteet säilyisivät ennallaan.
| 2022 | 2023* | 2024* | 2025* | 2026* | 2027* |
Yle-indeksi, %** | 2,5 | 3,4 | 3,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (budjettimomentti 31.20.60), € | 557 | 576 | 594 | 594 | 594 | 594 |
Yleisradiovero yhteensä, € | 571 | 588 | 603 | 607 | 613 | 619 |
-josta Yleisradiovero (L yleisradioverosta 2 §), € | 537 | 555 | 569 | 572 | 577 | 581 |
-josta Yleisradiovero (L yleisradioverosta 3 §), € | 34 | 33 | 34 | 35 | 37 | 38 |
Erotus, € | 14 | 12 | 9 | 14 | 20 | 25 |
Erotus, % | 2,5 | 2,0 | 1,6 | 2,3 | 3,3 | 4,2 |
*ennuste
**TAE/LTAE mukainen muutos 2022–2024, indeksijäädytys 2025–2027
Parlamentaarinen työryhmä esitti, että valtioneuvosto tarkastaisi yleisradioveron perusteita siten, että veron tuotto ja Yleisradio Oy:n määräraha vastaisivat tulevina vuosina nykyistä paremmin toisiaan. Yleisradioveron kevennyksen tarkastelun lähtökohtana tulisi olla, että veronkevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin. Edellä olevan tarkastelun perusteella voidaan todeta, että yleisradioveroa olisi kevennettävä noin 25 miljoonalla eurolla vuositasolla, jotta veron tuotto ja määrärahan suuruus vastaisivat suunnilleen toisiaan vuonna 2027.
Edellä esitetyn perusteella henkilöiden yleisradioveroa ehdotetaan kevennettäväksi siten, että tuloraja, jonka ylittävästä osasta veroa kertyy, korotettaisiin 14 000 eurosta 15 150 euroon ja veron enimmäismäärä alennettaisiin 163 eurosta 160 euroon. Koska yleisradioveron enimmäismäärä tulee vastaan jo noin 21 000 euron vuositulolla, ei kevennystä voitaisi kohdentaa pieni- ja keskituloisille vain tulorajaa korottamalla. Jotta kevennys kohdistuisi parlamentaarisen työryhmän linjauksen mukaisesti myös keskituloisille, ehdotetaan lisäksi enimmäismäärää alennettavaksi. Enimmäismäärän alentaminen kohdistuu kaikille, jotka maksavat enimmäismäärää.
Alla olevassa kuviossa esitetään ehdotetun muutoksen vaikutus henkilön yleisradioveroon eri tulotasoilla.
Yleisradiotoiminnan arvonlisäverotus
Esityksessä ehdotetaan, että alemman alennetun verokannan soveltamisalaan nykyisin kuuluva yleisradiotoiminta siirrettäisiin korkeamman alennetun verokannan soveltamisalaan. Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saamaan määrään ja Ålands Radio och Tv Ab:n saamaan korvaukseen Ahvenanmaan maakunnan kantamista mediamaksutuloista sovellettava verokanta nousisi siten 10 prosentista 14 prosenttiin.
Yleisradiotoimintaan sovellettaisiin siten samaa verokantaa kuin elintarvikkeisiin, ravintola- ja ateriapalveluihin ja rehuihin. Aiemmin annetussa hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b ja 22 a §:n muuttamisesta (HE 141/2024 vp) on esitetty, että 10 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan nykyisin kuuluvat hyödykkeet siirrettäisiin 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä sekä yleisradiotoimintaa. Lisäksi kyseisen esityksen mukaan kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirrettäisiin yleisen verokannan soveltamisalasta alennetun 14 prosentin verokannan soveltamisalaan. Esitettyjen muutosten myötä 10 prosentin suuruista alennettua verokantaa sovellettaisiin 1.1.2026 alkaen ainoastaan sanoma- ja aikakauslehtiin.
Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annettuun lakiin (1266/1996) tehtäisiin verokantamuutokseen liittyvä viittaustarkistus.
4.2
Pääasialliset vaikutukset
4.2.1
Vaikutukset julkiseen talouteen
Yleisradioveroon ehdotetun muutoksen arvioidaan pienentävän luonnollisen henkilön yleisradioveron tuottoa noin 25 miljoonaa euroa vuonna 2025. Yhteensä yleisradioveron kertymäksi vuodelta 2025 arvioidaan 582,5 miljoonaa euroa, mistä luonnollisen henkilön yleisradioveron osuus on 547,5 miljoonaa euroa ja yhteisön yleisradioveron osuus 35 miljoonaa euroa.
Esityksen antamisajankohdan arvion mukaan yleisradioveron kertymä vuosina 2013–2024 on ylittänyt valtion televisio- ja radiorahastoon siirrettyjen määrärahojen määrän yhteensä noin 121 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on, että yleisradioveron tuotto ja Yleisradio Oy:n määräraha ainakin pidemmällä aikavälillä vastaisivat toisiaan. Veron vuosittainen kertymä riippuu verovelvollisten tulojen ja yritysten tuloksen kehityksestä verovuoden aikana. Niiden määrä on riippumaton määrärahan mitoituksen perusteena käytettävistä ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin tulevia muutoksia koskevista arvioista. Veroperusteita ei siten ole mahdollista määrittää niin, että veron tuotto vuosittain tarkoin vastaisi Yleisradio Oy:n määrärahaa. Näin ollen tarvetta veroperusteiden tarkistamiseen arvioitaisiin myös myöhemmin uudelleen verokertymän kehityksen antaessa siihen aiheen.
Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio Yleisradio Oy:n rahoituksen ja yleisradioveron tuoton vastaavuudesta vuosina 2023–2028 siten, että sekä Yleisradio Oy:n rahoituksen jäädyttäminen vuosina 2025–2027 että yleisradioveron veroperustemuutokset on huomioitu.
| 2023* | 2024* | 2025* | 2026* | 2027* | 2028* |
Yle-indeksi, %** | 3,4 | 3,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 2,7 |
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (budjettimomentti 31.20.60), € | 576 | 594 | 594 | 594 | 594 | 609 |
Yleisradiovero yhteensä, € | 588 | 603 | 582 | 589 | 595 | 603 |
-josta Yleisradiovero (L yleisradioverosta 2 §), € | 555 | 569 | 547 | 553 | 557 | 564 |
-josta Yleisradiovero (L yleisradioverosta 3 §), € | 33 | 34 | 35 | 37 | 38 | 39 |
Erotus, € | 12 | 9 | -11 | -4 | 1 | -6 |
Erotus, % | 2,0 | 1,6 | -1,9 | -0,8 | 0,2 | -1,0 |
*ennuste
**TAE/LTAE mukainen muutos 2023–2024, indeksijäädytys ja veroperuste muutos 2025–2027
Yleisradioveroa koskevalla ehdotuksella ei olisi vaikutusta Yleisradio Oy:n rahoitusasemaan, koska verokertymällä ja määrärahan suuruudella ei ole välitöntä yhteyttä toisiinsa.
Esitetyllä vuoden 2026 alussa voimaan tulevalla yleisradiotoiminnan arvonlisäverokannan korotuksella on arvonlisäveron kertymistä kasvattava vaikutus, jonka suuruudeksi arvioidaan noin 19 miljoonaa euroa vuodessa. Erillisessä hallituksen esityksessä esitetyillä Yleisradio Oy:n rahoituksen indeksijäädytyksillä vuosina 2025–2027 on valtion arvonlisäverotuottoja madaltava vaikutus, jonka vuoksi valtion arvonlisäverokertymän arvioidaan madaltuvan vuositasolla 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kun molemmat vaikutukset huomioidaan, esitettyjen muutosten arvioidaan kasvattavan valtion arvonlisäverotuottoja vuositasolla 16 miljoonaa euroa vuonna 2026. Vuosina 2027 ja 2028 valtion arvonlisäverotuotot olisivat 15 miljoonaa euroa korkeammat vuositasolla. Arvonlisäverotuottoarvioon sisältyvät Yleisradio Oy ja Ålands Radio och Tv Ab.
Arvonlisäveron korotus vuonna 2026 heikentäisi Yleisradio Oy:n rahoitustilannetta verrattuna siihen, ettei korotusta tehtäisi. Rahoituksen arvonlisäverokannan korotus 10 prosentista 14 prosenttiin vähentää nettorahoitusta noin 3,5 prosenttia.
Ålands Radio och Tv Ab:n rahoitustilanne ei muuttuisi arvonlisäveron korotuksen myötä, mikäli yhtiön Ahvenanmaan maakunnalta saama määräraha laskettaisiin samalla tavalla kuin nykyisin. Tällöin määrärahan taso nousisi verokannan korotusta vastaavasti ja nettorahoitus pysyisi samana. Arvonlisäverotuottojen kasvu johtaisi Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 46 §:ssä tarkoitetun tasoitusmäärän kasvuun, mikä vahvistaisi Ahvenanmaan maakunnan taloutta. Näin ollen arvonlisäveron korotuksen kokonaisvaikutus Ahvenanmaan maakunnan rahoitusasemaan voidaan arvioida neutraaliksi.
4.2.2
Vaikutukset kotitalouksille
Yleisradioveroon ehdotettu muutos tarkoittaisi sitä, että yleisradioveron maksukynnys nousisi palkkatulon osalta 15 900 euroon nykyisestä 14 750 eurosta. Eläketulon ja päivärahatulon osalta maksukynnys nousisi nykyisestä noin 14 000 eurosta 15 150 euroon. Ehdotuksen seurauksena yleisradioveroa maksavien määrä vähenisi noin 90 000 henkilöllä. Tämä ei kuitenkaan merkitsisi laajaksi tarkoitetun yleisradioveropohjan merkittävää kaventumista. Muutos kasvattaisi näiden henkilöiden käytettävissä olevia tuloja keskimäärin noin 14,5 eurolla vuodessa.
Veronmaksukynnyksen ylittyessä veron määrä kasvaisi liukuvasti ja saavuttaisi veron enimmäismäärän palkkatulon tasolla 22 300 euroa vuodessa ja eläke- ja päivärahatulolla tasolla 21 550 euroa vuodessa. Ehdotettu muutos keventäisi tällä yleisradioveron progressiivisella tulovälillä noin 637 000 verovelvollisen verotusta keskimäärin noin 21 eurolla vuodessa. Veron enimmäismäärän alentaminen keventäisi enimmäismäärää maksavien noin 3,1 miljoonan verovelvollisen verotusta 3 eurolla vuodessa.
Kuviossa alla esitetään ehdotetun muutoksen vaikutus keskimääräiseen veroasteeseen eri tulonsaajilla eri tulotasoilla.
Tulonsaajaryhmittäin tarkasteltuna yleisradioveron keventämisen euromääräinen vaikutus kohdistuisi eniten eläkeläisiin, joihin vaikutus olisi 49 prosenttia, ja palkansaajiin, joihin vaikutus olisi 43 prosenttia. Työttömiin vaikutus olisi noin 4 prosenttia. Alla olevasta taulukosta ilmenevät muutoksen keskimääräiset verovaikutukset tulonsaajaryhmittäin henkilöä kohden.
| Keskimääräinen yleisradioveron muutos, €/hlö
.
|
Eläkeläinen | -10 |
Elinkeinonharjoittaja | -7 |
Elinkeinoyhtymän yhtiömies | -5 |
Maatalouden harjoittaja | -5 |
Maatalousyhtymän yhtiömies | -6 |
Muut | -14 |
Pääomatulon saaja | -5 |
Palkansaaja | -5 |
Työtön | -16 |
YHTEENSÄ | -7 |
4.2.3
Tulonjakovaikutukset
Tuloverotuksen veroperusteisiin ehdotetuilla muutoksilla on vaikutusta henkilöiden väliseen tulonjakoon. Tuloerojen muutosta mitataan Gini-kertoimen avulla. Gini-kerroin on kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen jakautumista kuvaava indikaattori, joka voi saada arvot 0:n ja 100:n välillä. Mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä suuremmat tuloerot ovat. Suomessa tuloerot ovat esimerkiksi muihin OECD-maihin verrattuna pienet, mutta tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun alun tasosta merkittävästi. Tuorein tuloerojen tarkastelu, jonka tilastokeskus on tehnyt tulonjaon kokonaistilaston tiedoista, on vuodelta 2022. Tuloeroja kuvaavan Gini-kertoimen arvo oli 28,6, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Alla olevaan kuvioon on koottu tässä esityksessä ehdotetun henkilön yleisradioveron alentamisen vaikutukset tulodesiileittäin. Kuviosta käy ilmi, että verotus kevenee kaikissa tulodesiileissä. Vaikutus on sekä euromääräisesti että suhteellisesti suurin tulodesiilissä 2 eli pienituloisilla kotitalouksilla. Kuviossa esitetyt muutokset on laskettu OECD:n modifioidun ekvivalenssiasteikon mukaisilla kotitalouskohtaisilla ekvivalenteilla tuloilla.
Yleisradioveromuutoksen vaikutus tulonjakoon Gini-kertoimella mitattuna on -0,01 prosenttiyksikköä eli toimenpide kaventaa tuloeroja hieman.
4.2.4
Työllisyysvaikutukset
Yleisradioveroon esitettyjen muutosten vaikutusta työllisyyteen voidaan laskennallisesti arvioida estimoimalla muutosten vaikutusta niin sanottuun työllistymisveroasteeseen sekä hyödyntämällä tutkimuskirjallisuudesta saatavia työllistymisjoustoestimaatteja. Tässä esityksessä yleisradioveroon ehdotettujen muutosten arvioidaan kasvattavan työllistymisveroastetta hieman. Työllisyysvaikutusten arviointi perustuu SISU-mikrosimulointimallilla simuloituihin muutoksiin henkilöiden työllistymisveroasteissa. Työllistymisveroasteella tarkoitetaan ansiotuloveroihin, veronluonteisiin vakuutusmaksuihin ja tulonsiirtoihin kuluvaa osuutta palkkatuloista työttömän henkilön työllistyessä. Koska työttömien henkilöiden palkkatuloja ei voida havaita, on näitä työllistymispalkkoja arvioitu lineaarisella regressiomallilla. Menetelmää ovat kuvanneet tarkemmin mm. Kärkkäinen ja Tervola (2018)
Kärkkäinen, O., & Tervola, J. (2018). Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018.
. Työvoiman tarjonnan joustoista, eli siitä kuinka työvoiman tarjonta reagoi työllistymisen kannusteiden muutoksiin on laajasti tutkimusta. Lundbergin ja Norellin (2020)
Lundberg, J., & Norell, J. (2020). Taxes, benefits and labour force participation: A survey of the quasiexperimental literature. Journal of the Finnish Economic Association, 1(1), 60–77.
päättelivät 35 tutkimuksen perusteella politiikkarelevantin koko populaatiota koskevan jouston olevan välillä 0,1–0,2. Jäntti ym. (2015)
Jäntti, M., Pirttilä, J., & Selin, H. (2015). Estimating labour supply elasticities based on cross-country micro data: A bridge between micro and macro estimates?. Journal of Public Economics, 127, 87–99.
arvioivat Suomea koskien osallistumisjoustoksi 0,17, jota on sovellettu tässä ehdotettujen työllisyysvaikutusten arvioinnissa. Työllisyyden muutos on laskettu kertomalla työllisten määrä työllistymisveroasteen muutoksella ja sovelletulla joustolla. Tässä esityksessä ehdotetun henkilön yleisradioveron alentamisen voidaan arvioida vähentävän työllisten lukumäärää lievästi, vajaalla 200 työllisellä.
Yleisradio Oy:n rahoituksen indeksijäädytys ja esitetty arvonlisäveron korotus madaltavat Yleisradio Oy:n kulutusta verrattuna kehitysuraan, jossa rahoitukseen ei tehdä muutoksia eikä arvonlisäverokantaa koroteta. Rahoituksen arvonlisäverokannan korotus 10 prosentista 14 prosenttiin vähentää nettorahoitusta noin 3,5 prosenttia, joka on nykyisen rahoituksen tasolla yhteensä noin 19 miljoonaa euroa vuodessa. Kulutuksen madaltumisen vaikutukset työllisyyteen ja alaa palveleviin yrityksiin riippuvat siitä, kuinka säästöt kohdennetaan. Yleisradio Oy:n kulutuksesta lähes puolet koostuu henkilöstömenoista. Vuonna 2023 Yleisradio Oy kulutti henkilöstöön 248,4 miljoonaa euroa eli 47,3 prosenttia kaikista kuluistaan (Ylen vuosikertomus 2023). Henkilöstökulujen jälkeen Yleisradio Oy:n suurimpia kulueriä ovat ohjelmatoiminnan kulut, esitysoikeudet, teknologiakulut ja jakelukulut. Jos oletetaan, että muutos kokonaisuudessaan vähentäisi Yleisradio Oy:n henkilöstökustannuksia, voitaisiin arvioida, että muutos laskennallisesti vähentäisi työllisyyttä noin 120 henkilöllä.
Yhteensä tässä esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän työllisten lukumäärää vähäisesti.
4.2.5
Sukupuolivaikutukset
Tuloverotus perustuu tulojen verottamiseen ja verotus toimitetaan samalla tavalla sukupuolesta riippumatta, joten myös tässä esityksessä ehdotettujen muutosten vaikutukset eivät ole riippuvaisia sukupuolesta. Tässä esityksessä ehdotetun henkilön yleisradioveron alentamisen kokonaisverotuottovaikutuksesta noin 43,4 prosenttia arvioidaan kohdistuvan miehiin ja 56,6 prosenttia naisiin. Vaikutusten kohdentuminen on seurausta ansiotulojen jakaantumisesta sukupuolten kesken.
4.2.6
Vaikutukset verotukiin
Esitetty arvonlisäveron korotus pienentää yleisradiotoimintaan kohdistuvan verotuen määrää.
5
Lausuntopalaute
Hallituksen esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 4.–23.10.2024. Lausuntokierroksella ollut esitysluonnos sisälsi parlamentaarisen työryhmän esityksiin perustuvat ehdotukset henkilöiden yleisradioveron keventämisestä sekä yleisradiotoiminnan arvonlisäveron korottamisesta.
Lausunnon esitysluonnoksesta antoivat: Liikenne- ja viestintäministeriö, Akava ry, Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Keskuskauppakamari ry, Medialiitto ry, MTV Oy, Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry, Raecom Oy, Suomen Journalistiliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Verohallinto, Veronmaksajain Keskusliitto ry, Yleisradio Oy, Ylen ohjelmatyöntekijät ry, Ahvenanmaan maakunnan hallitus sekä Ålands Radio och Tv Ab. Lisäksi lausunnon antoi yksi yksityishenkilö.
Yleisradiovero
Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry, Suomen Journalistiliitto ry ja Ylen ohjelmatyöntekijät ry katsovat lausunnoissaan, että henkilöiden yleisradioveron perusteisiin ehdotettavat muutokset eivät täytä parlamentaarisen työryhmän linjausta, koska kevennys koskee myös suurituloisia.
Parlamentaarinen työryhmä esitti, että valtioneuvosto tarkastaisi yleisradioveron perusteita siten, että veron tuotto ja Yleisradio Oy:n määräraha vastaisivat tulevina vuosina nykyistä paremmin toisiaan. Yleisradioveron kevennyksen tarkastelun lähtökohtana tulisi olla, että veronkevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin. Hallituksen esityksessä ehdotettava yleisradioveron kevennys painottuu vahvasti pientuloisiin henkilöihin, koska rajaa, jonka ylittävästä osasta veroa kertyy, korotetaan 14 000 eurosta 15 150 euroon. Rajan nostaminen vapauttaa yleisradioverosta kokonaan noin 90 000 henkilöä, minkä lisäksi muutos keventää kaikkien niiden yleisradioveroa maksavien henkilöiden veroa, jotka eivät maksa veron enimmäismäärää. Esityksen vaikutusarvioita on tältä osin täsmennetty.
Yleisradio Oy on lausunnossaan katsonut, että yleisradioveroa koskevissa tulevissa päätöksissä on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että yleisradioveron maksajajoukko pysyy edelleen mahdollisimman laajana ja tähän liittyen ehdottanut esitykseen lisättäväksi mainintaa yleisradioveron taustoista. Esityksen vaikutusarvioita on tältä osin täydennetty.
Elinkeinoelämän keskusliitto ry on lausunnossaan ehdottanut muutettavaksi yhteisöjen yleisradioveroa veroteknisesti toimivammaksi. Sen mukaan yhteisön yleisradioveron vähennyskelpoisuus elinkeinoverotuksessa tulisi poistaa ja kompensoida vähennyskelpoisuuden poistuminen yhteisöille esimerkiksi siten, että yhteisön yleisradioveroon tehtäisiin vastaavat kevennykset kuin esityksessä nyt ehdotetaan tehtäväksi henkilön yleisradioveroon. Lausunnon mukaan tämä muuttaisi yhteisöjen yleisradioveron veroteknisesti ja hallinnollisesti toimivammaksi. Suomen Yrittäjät ry ja Raecom Oy ovat ehdottaneet yhteisöjen yleisradioveroa kevennettäväksi. Tällä hallituksen esityksellä toimeenpannaan parlamentaarisen työryhmän muutosesitys yleisradioveron keventämiseksi painottuen pieni- ja keskituloisille henkilöille. Esityksen valmistelun aikana ei ole arvioitu yhteisöjen yleisradioveroa eikä aikataulutussyistä kyseistä veroa ole ollut mahdollista arvioida myöskään tämän esityksen jatkovalmistelussa.
Yleisradiotoiminnan arvonlisäverotus
Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry, Suomen Journalistiliitto ry, Yleisradio Oy ja Ålands Radio och Tv Ab viittasivat lausunnoissaan vuonna 2025 voimaan tulevaan eurooppalaiseen medianvapaussäädökseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1083 mediapalvelujen yhteisestä kehyksestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta) ja katsoivat, että esitys heikentää julkisen palvelun median toimintaedellytyksiä. Yleisradio Oy esitti, että esitykseen lisättäisiin säädöspohjan kattavaksi kuvaamiseksi maininnat medianvapaussäädöksen 5 ja 21 artiklaan. Yleisradion ohjelmatyöntekijät ry ja Ålands Radio och Tv Ab kiinnittivät huomiota siihen, että yleisradiotoiminnan arvonlisäverokanta olisi lakimuutoksen jälkeen 14 prosenttia, kun sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokanta olisi edelleen 10 prosenttia. Ålands Radio och Tv Ab huomautti, että erilaiset verokannat yleisradioyhtiöille ja yksityisille tiedotusvälineille voivat olla ristiriidassa eurooppalaisen medianvapaussäädöksen syrjimättömyyttä ja oikeudenmukaisuutta koskevien vaatimusten kanssa. Medialiitto ry puolestaan totesi, että medianvapaussäädös edellyttää, että yleisradioyhtiön rahoitus järjestetään riittävästi, kestävästi ja ennakoitavasti. Säädöksen mukaan taloudellisten resurssien on turvattava julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden toimituksellinen riippumattomuus. Medialiitto ry huomauttaa, että medianvapaussäädös ei määrittele, mikä on Yleisradio Oy:lle riittävä budjetti, ja että rahoitukseen liittyvät päätökset on tehty ennakoivasti useiksi vuosiksi eteenpäin. MTV Oy toi lausunnossaan esiin, että eri mediat ovat arvonlisäveron suhteen huomattavan eri asemassa. MTV Oy ja Suomen Yrittäjät ry pitivät yleisradiotoiminnan arvonlisäverokannan korottamista perusteltuna.
Osa lausunnon antajista lausui myös yleisemmin Yleisradio Oy:n roolista ja tehtävien laajuudesta sekä rahoituksesta.
Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry, Suomen Journalistiliitto ry ja Yleisradion ohjelmatyöntekijät ry kiinnittivät huomiota myös siihen, että arvonlisäveron korotusta koskevalla lakiesityksellä on merkittäviä yhteisvaikutuksia samaan aikaan lausuntokierroksella olevan valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muutosten kanssa. Lausunnon antajien mukaan näiden esitysten yhteisvaikutusten arviointi olisi tarpeen, jotta muutosten kokonaisvaikutukset tulevat huomioitua.
Esitykseen ei ole tehty muutoksia edellä mainittujen lausuntojen johdosta. Tässä esityksessä ei esitetä muutoksia Yleisradio Oy:n tehtäviin tai sen saaman rahoituksen tasoon. Vaikutusarviossa on huomioitu erillisessä hallituksen esityksessä esitettyjen indeksijäädytysten ja arvonlisäverokantamuutoksen yhteisvaikutus valtion verotuottoihin. Yleisradiotoiminnan arvonlisäverokannan korotusta ei voida pitää eurooppalaisen medianvapaussäädöksen vastaisena tai muutoinkaan syrjivänä. Arvonlisäverotuksessa on lähtökohtana, ettei se saa vääristää kilpailua tai olla syrjivä. Yleisradiotoiminnan ja sanoma- ja aikakauslehtien erisuuruisten verokantojen ei voida katsoa vääristävän kilpailua. Verokantaero yleisradiotoiminnan sekä sanoma- ja aikakauslehtien verokannan välillä on ollut aikaisemmin paljon suurempi kuin esityksen mukainen neljän prosenttiyksikön ero olisi. Sanoma- ja aikakauslehtien tilaukset olivat pitkään nollaverokannassa. Verokannoissa olevan eron ei katsottu olevan syrjivä tuolloin, ja eron ollessa korotuksen jälkeenkin selvästi pienempi kuin aikaisemmin, eriävien verokantojen ei voida katsoa olevan syrjiviä nytkään.
Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry, Suomen Journalistiliitto ry ja Ylen ohjelmatyöntekijät ry pitivät esityksen työllisyysvaikutusarvioita puutteellisina, koska arvioissa ei ole lausunnon antajien käsityksen mukaan otettu huomioon Yleisradio Oy:öön kohdistuvan arvonlisäveron korotuksen vaikutusta työllisyyteen. Yleisradio Oy totesi, että esityksessä ei ole kuvattu riittävän selvästi veronkantamuutoksen vaikutusta Yleisradio Oy:n saamaan nettorahoitukseen. Esityksen vaikutusarvioita on selkiytetty näiltä osin.
Ålands Radio och Tv Ab huomautti, että arvonlisäverokannan muutos ei pienentäisi sen käytettävissä olevaa rahoitusta, mikäli Ahvenanmaan maakunnan hallitus ei muuta nykyistä käytäntöä, jolla Ålands Radio och Tv Ab:lle maksettavan määrärahan suuruus on laskettu. Esityksen vaikutusarvioita on tarkistettu tältä osin.