Sisäinen turvallisuus
Yleistä sisäisen turvallisuuden viranomaisten määrärahoista
Eduskunta on viimeisimmän sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä edellyttänyt, että hallitus huolehtii sisäisen turvallisuuden keskeisten viranomaisten (poliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi, Hätäkeskuslaitos, Tulli ja Maahanmuuttovirasto), rikosoikeudenhoidon ketjuun kuuluvien oikeushallinnon viranomaisten (Syyttäjälaitos ja Rikosseuraamuslaitos) sekä tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja turvaa niiden rahoituspohjan vaalikaudet ylittävällä, kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla (HaVM 19/2021 vp, EK 11/2022 vp — VNS 4/2021 vp). Hallintovaliokunta toteaa, että Suomen turvallisuusympäristö on mainitun kannanoton jälkeen olennaisesti muuttunut, minkä vuoksi sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaaminen on vielä aiempaakin tärkeämpää. Valiokunta painottaa sisäisen turvallisuusviranomaisten riittävien resurssien merkitystä myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus voidaan turvata ainoastaan huolehtimalla siitä, että kaikilla turvallisuusviranomaisilla on tarvitsemansa resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Valiokunta korostaa tässä lausunnossa erityisesti suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen riittävien resurssien turvaamista.
Hallintovaliokunta pitää sisäministeriön hallinnonalan kehystason merkittävää nostamista erittäin perusteltuna ottaen huomioon valiokunnan toistuvat kriittiset näkemykset (esim. HaVL 28/2022 vp ja HaVL 16/2022 vp) sisäministeriön hallinnonalan virastojen rahoitusvajeesta. Valiokunta toteaa, että panostukset sisäiseen turvallisuuteen ovat välttämättömiä sisäisen turvallisuuden viranomaisten muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa viranomaiset kohtaavat aiempien turvallisuusuhkien lisäksi yhä monimuotoisempia uusia uhkia. Valiokunta tähdentää, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset, etenkin poliisi ja Rajavartiolaitos, ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa hybriditilanteissa. Tämä korostuu entisestään Suomen ollessa Naton jäsen.
Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan vuoden 2025 talousarvioon yhteensä noin 2,2 miljardin euron määrärahaa, mikä on noin 372 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja keväällä 2024 linjattuja toimintamenosäästöjä on kohdistettu sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 26,9 miljoonaa euroa. Valiokunta tähdentää, että Suomen turvallisuusympäristön muutos, tilannekuva ja tunnistetut riskit edellyttävät riittäviä resursseja turvallisuusviranomaisille, jotta yllättäviin muutoksiin ja kriiseihin kyetään varautumaan ennakoivasti ja määrätietoisesti. Oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalojen osuus valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvasta säästöstä on pienempi (0,81% toimintamenoista) kuin muilla hallinnonaloilla (3,58 % toimintamenoista).
Hallintovaliokunta pitää nykyisessä turvallisuustilanteessa välttämättömänä, että turvallisuusviranomaisten keskeinen rooli on säästöpäätöksiä tehtäessä pyritty ottamaan huomioon. Hallitus on esimerkiksi linjannut, ettei poliisien ja rajavartijoiden määrää vähennetä. Valiokunta kiinnittää kuitenkin samalla huomiota siihen, ettei Tullia ole rinnastettu säästöpäätöksiä tehtäessä turvallisuusviranomaisiin, toisin kuin hallitusohjelmassa ja esimerkiksi viimeisimmässä sisäisen turvallisuuden selonteossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Tullin toimintaedellytykset keskeisenä PTR-viranomaisena turvataan. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee vielä arvioida Tulliin kohdistuvia säästövelvoitteita.
Valiokunta kiinnittää kaikkien viranomaisten osalta huomiota ICT-järjestelmien laatuun, pitkään käyttöikään, toimivuuteen ja käyttökustannusten hallintaan koko niiden elinkaaren ajan sekä varsinkin laajojen tietojärjestelmähankkeiden johtamiseen. Tietojärjestelmähankkeet on kyettävä toteuttamaan niin, että järjestelmistä on tosiasiallista hyötyä toiminnan kehittämisessä. Valiokunta toteaa, että hybridivaikuttamisen lisääntyessä korostuvat myös tietojärjestelmien toimivuus ja tietoturvallisuus. Yleinen kustannustason nousu kiihdyttää menopaineita etenkin ICT- ja toimitilakustannuksissa, mikä voi lisätä viranomaisten rahoitusvajetta nopeastikin. Valiokunnan käsityksen mukaan yleinen kustannustason nousu asettaa haasteita kaikille viranomaisille.
Valiokunta on useissa yhteyksissä korostanut viranomaisten välisen sujuvan tiedonkulun merkitystä. Valiokunta pitää viranomaisten välistä poikkihallinnollista yhteistyötä erittäin tärkeänä ja toteaa, että toimivalla yhteistyöllä voidaan saada merkittäviä synergiaetuja ja säästää näin ollen myös resursseja.
Suojelupoliisi
Suojelupoliisin tuottama tiedustelutieto on oleellinen osa kansallisen turvallisuuden uhkien torjuntaa ja ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa. Turvallisuusympäristön kehittyminen jatkuvasti vaikeammin ennakoitavaan suuntaan korostaa tiedustelulla hankitun analysoidun tiedon merkitystä. Nato-jäsenyys on lisännyt suojelupoliisin kansainvälistä yhteistyötä ja edellyttää edelleen panostamista tietojärjestelmien hankkimiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä tiedonhallintaan.
Suojelupoliisin resursointia on viime vuosina perustellusti vahvistettu, jotta sillä on edellytykset hoitaa vuonna 2019 voimaan tulleen siviilitiedustelulainsäädännön mukaiset tehtävät. Suojelupoliisin toimintaedellytyksiä, organisaatiota ja suorituskykyä onkin kehitetty määrätietoisesti. Keskeinen elementti uusien toimivaltuuksien tehokkaassa soveltamisessa on ollut viraston teknisen suorituskyvyn rakentaminen. Tämä toimintakyky on myös kyettävä pitämään yllä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että suojelupoliisin toimintakyky turvataan. Vuodelle 2025 suojelupoliisin toimintamenoihin ehdotettu määräraha (n. 64,8 milj. euroa) ei valiokunnan saaman selvityksen mukaan riitä nykyisen suorituskyvyn ja henkilöstön ylläpitämiseen. Suojelupoliisille on vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarviossa ehdotettu 5 miljoonan euron lisäystä, jolla on tarkoitus turvata viraston kriittinen suorituskyky ja toiminta. Tämäkään lisärahoitus ei valiokunnan käsityksen mukaan riitä nykyisen tasoisen toiminnan turvaamiseen, vaan siihen tarvitaan 9,8 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus. Haastava määrärahatilanne johtuu osaltaan investointeihin tarkoitetun määrärahan yhteydessä myöntämättä jääneestä ylläpito- ja kehittämisrahoituksesta. Rahoitusvajeen taustalla ovat myös muut virastosta riippumattomat syyt, kuten kasvaneet ICT-menot ja toimitilahankkeen viivästyminen.
Talousarvioehdotuksesta ilmenee, että suojelupoliisin henkilöstömäärä on tällä hetkellä noin 580. Ensi vuodelle ehdotettu määrärahataso aiheuttaa henkilöstömenoihin 4,4 miljoonan euron säästötarpeen, joka vastaa noin 60 henkilötyövuotta. Hallintovaliokunta pitää erittäin huolestuttavana, että suojelupoliisi on joutunut käynnistämään taloustilanteensa vuoksi yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön vähentämiseksi. Valiokunta edellyttää, että suojelupoliisille turvataan sen tarvitsemat resurssit.
Rajavartiolaitos
Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että Suomen rajaturvallisuus, Rajavartiolaitoksen riittävät resurssit, kalusto ja teknologia varmistetaan, kuten hallitusohjelmassakin todetaan. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin on tehdyillä päätöksillä osoitettu lisämäärärahaa operatiivisen toiminnan kasvaviin kuluihin (toimitilat, ICT-menot, uudet laivat ja lentokoneet sekä itärajan este). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahalisäysten taso ei riitä kattamaan aiemmista sopeuttamistoimista, kustannustason noususta ja uusien suorituskykyjen käyttöönotosta aiheutuvista kasvavista kustannuksista johtuvaa rahoitusvajetta. Lisärahoitus on ollut pääosin kertaluonteista.
Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin (26.20.01) ehdotettu määräraha (312 656 000 euroa) on noin 21 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Ehdotettu 6 miljoonan euron lisäys materiaalihankintoihin ja ICT-kuluihin ei poista Rajavartiolaitoksen sopeuttamistarpeita, mutta auttaa operatiivisen toiminnan ja keskeisten suorituskykyjen ylläpidossa vuonna 2025. Rajavartiolaitoksen investointeihin (26.20.70) ehdotetusta määrärahasta (120 750 000 euroa) 111,5 miljoonaa euroa kohdistuu ulkovartiolaivojen hankintaan.
Hallintovaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huolestuneena huomiota siihen, että Rajavartiolaitoksen perusrahoituksessa on merkittäviä vajeita nykyisen tasoisen toiminnan jatkamiseksi, mikä korostuu muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Kevään kehysriihessä päätetyt tuottavuustoimet ja lisäsäästöt vaikeuttavat tilannetta entisestään. Rahoitusvaje on vuonna 2025 noin 25 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitos joutuu aloittamaan määrärahatilanteen vuoksi toimintansa sopeuttamisen vuodesta 2025 alkaen. Sopeuttamistarpeella on väistämättä myös henkilöstövaikutuksia. Turvallisuustilanteen edellyttämän tavoitetilan (3 100 htv) ja määrärahakehyksen välinen ero on kehyskauden lopulla 140 henkilötyövuotta.
Rajavartiolaitos joutuu määrärahatilanteen vuoksi esimerkiksi supistamaan hankintojaan, vähentämään harjoituksia ja koulutusta sekä laskemaan riskiarvioon perustuen operatiivisen toiminnan tasoa. Esimerkiksi lentotunteja vähennetään ja yhdestä ulkovartiolaivasta luovutaan aikaistetusti. Valiokunta huomauttaa, että kaluston ja materiaalin elinkaarenhallinnan mukaisten hankintojen lykkäämisen seuraukset saattavat näkyä tulevina vuosina nousevina kustannuksina.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että Rajavartiolaitokselle turvataan sen tarvitsemat resurssit. Kuten valiokunta on useissa yhteyksissä todennut, Rajavartiolaitoksen rooli korostuu etenkin nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa se kohtaa usein ensimmäisenä viranomaisena sekä ulkoisen että sisäisen turvallisuuden uhkia. Rajaturvallisuus, turvallisuus merialueilla sekä alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius on kyettävä varmistamaan kaikissa olosuhteissa. Lainsäädäntöön on viime aikoina tehty useita muutoksia, joilla on parannettu erityisesti Rajavartiolaitoksen kykyä torjua erilaisia hybridiuhkia. Valiokunta katsoo, että Rajavartiolaitoksella tulee olla riittävät resurssit myös uusien toimivaltuuksien ja suorituskykyjen täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Poliisi
Poliisin toimintamenojen määrärahatasoa on nostettu merkittävästi kuluvalla hallituskaudella. Poliisin henkilöstömäärä on ollut tasaisessa kasvussa jo vuodesta 2017 alkaen, mutta aiemmat lisäykset ovat olleet pääosin kertaluonteisia. Poliisin operatiivisissa tehtävissä olevan henkilöstön määrä kasvaa kehyskaudella 500 henkilötyövuodella yli 8 000 henkilötyövuoteen (v. 2024 ennuste: 7 698 htv, v. 2025 arvio: 7 754 htv). Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahatason nosto varmistaa vihdoin mahdollisuuden poliisin toiminnan pitkäjänteisen suunnitteluun. Poliisin toimintamenojen taso nousee kehyskauden loppuun mennessä 1 miljardiin euroon vuonna 2027. Valiokunta pitää välttämättömänä, että poliisin määrärahat säilyvät tehtyjen päätösten mukaisella tasolla.
Poliisin toimintamenoihin ehdotettu määräraha (975 milj. euroa) on noin 24 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisessä talousarviossa. Merkittävä osa lisäyksestä liittyy edellä mainittuun poliisien määrän portaittaiseen nostamiseen. Lisärahoituksella panostetaan myös koulupoliisitoimintaan, talousrikostutkintaan ja sen kyvykkyyden parantamiseen erityisesti verkkoympäristössä sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan. Valiokunta pitää ehdotettuja lisäyksiä tärkeinä, mutta toteaa samalla, että mainittuihin toimintoihin tulisi saada pysyvä lisärahoitus.
Valiokunta korostaa, että ilmenneisiin nuorisorikollisuuden ongelmiin tulee puuttua määrätietoisesti ja riittävän ajoissa. Poliisille on aiemmin myönnetty 5 miljoonan euron määräraha nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että nuorisorikollisuuden torjuntaan panostetaan, mutta toteaa samalla, että esimerkiksi moniammatillisessa Ankkuri-toiminnassa tarvitaan poliisin lisäksi myös muiden toimijoiden riittävää resursointia. Valiokunta korostaa laajemminkin ennalta estävän toiminnan merkitystä. Muun ohella koulupoliisitoiminnan lisäämisellä voi olla ennalta estävää vaikutusta nuorisorikollisuuteen. Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että erilaiset haitalliset ilmiöt, kuten nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvu leviävät nopeasti myös maakuntakeskuksiin ja muihin suurempiin kaupunkeihin, mikä tulee ottaa huomioon poliisin resurssien kohdentamisessa.
Valiokunta toteaa, että tavoitetta operatiivisen henkilöstön lisäämisestä ei voida toteuttaa, ellei poliisikoulutukseen hakeudu riittävästi poliisin ammattiin soveltuvia, koulutusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että koulutusvaatimukset täyttäviä hakijoita on riittävästi, jotta poliisikoulutuksen aloituspaikat myös saadaan täytettyä. Poliisikoulutuksen tulee jatkossakin vastata tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan kehityksen tarpeisiin. Tämän vuoksi poliisikoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Samalla on huolehdittava poliisin ammatin veto- ja pitovoimatekijöistä, kuten laadukkaasta henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnin edistämisestä ja riittävästä työnohjauksesta, sekä työturvallisuudesta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallitusohjelman tavoite poliisien määrän lisäämisestä toteutuu suunnitellulla opiskelijamäärällä. Vuodelle 2024 poliisikoulutukseen on ollut 500 aloituspaikkaa. Vuonna 2025 suomenkielisestä koulutuksesta arvioidaan valmistuvan 239 ja ruotsinkielisestä 10 henkilöä. Harjoittelussa tulee olemaan ensi vuonna 539 opiskelijaa. Vuonna 2025 alkavaan koulutukseen on 450 aloituspaikkaa. Kaikki ensi vuonna aloittavat siirtyvät harjoitteluun vuoden 2027 aikana.
Myös poliisille aiheutuu säästövelvoitteita uusien julkisen talouden sopeuttamistoimien johdosta. Poliisin tuottavuuden lisääminen muodostuu pitkällä aikavälillä rakenteellisista kehittämistoimista, aiemmin päätetyn vakauttamissuunnitelman toimeenpanosta ja pysyvien kustannusten hillinnästä. Valiokunta pitää tärkeänä, että pääpaino tuottavuusohjelmassa on toiminnan tehostamisessa ja kehittämisessä. Valiokunta katsoo, että tuottavuussäästöt tulee toteuttaa niin, etteivät ne vaikuta poliisin operatiiviseen toimintaan. Erityisesti vallitsevassa turvallisuustilanteessa on välttämätöntä, että poliisin operatiivisissa tehtävissä toimivan henkilöstön määrän lisäykset toteutuvat hallitusohjelman ja aiemmin tehtyjen kehyspäätösten mukaisesti. Valiokunta toteaa lisäksi, että myös poliisin toiminnan kustannukset ovat voimakkaassa kasvussa, eikä myönnetty lisämääräraha riitä kattamaan tulevien vuosien menotarpeita.
Valiokunta pitää perusteltuna, että yhdeksi painopisteeksi otetaan lisääntyvän rahoituksen turvin rikostorjunta ja panostetaan erityisesti päivittäisrikostutkintaan, joka on viime vuosina pahasti ruuhkautunut. Työmäärä on päivittäisrikostutkinnassa erittäin suuri, mikä on osaltaan johtanut henkilöstön uupumiseen ja hakeutumiseen muihin poliisin tehtäviin. Päivittäisrikostutkinnan ja rikosten esikäsittelytoiminnan toimivuus vaikuttaa merkittävästi siihen, miten luotettavaksi kansalaiset kokevat poliisin toiminnan.
Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehostaa esimerkiksi esitutkintaa ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä muutoinkin rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Valiokunta pitää tärkeänä myös poliisin ja ulosottoviranomaisen sujuvaa yhteistyötä rikoshyödyn takaisin saamiseksi. Valiokunta kiirehtii näihin kokonaisuuksiin liittyvien lainsäädäntömuutosten valmistelua. Valiokunta toteaa, että aiemmin tehdyt kehittämistoimenpiteet ovat jo alkaneet vaikuttaa käytännön poliisitoimintaan. Valiokunta toteaa lisäksi, että työtä harmaan talouden torjumiseksi tulee tehostaa ja määrätietoisesti jatkaa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisin läsnäolo koko maassa turvataan. Valiokunta katsoo, että poliisin toimintamenojen tason nostamisen tulee parantaa poliisin näkyvyyttä myös harvaan asutuilla alueilla ja maakuntakeskusten ulkopuolella.
Hätäkeskuslaitos
Tuottavuusohjelman mukaiset säästöt kohdentuvat myös Hätäkeskuslaitokseen. Valiokunta on aiemmin useissa yhteyksissä todennut, että Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ja suorituskykyä ei kyetä turvaamaan ilman riittäviä henkilöstöresursseja. Henkilöstöresurssien vähäisyys on pidemmän aikaa näkynyt korkeana sairauspoissaolojen määränä ja heijastuu suoraan myös viraston palvelutasoon ja kansalaisten avunsaannin sujuvuuteen. Valiokunta korostaa, että hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on suora vaikutus hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten (poliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi) lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja palvelujen saatavuuteen ja siten ihmisten turvallisuuteen. Tämän vuoksi sinänsä välttämättömiä säästötoimenpiteitä ei tule kohdistaa operatiiviseen päivystyshenkilöstöön. Lisäksi on tärkeää, että Hätäkeskuslaitos ja muutkin virastot voivat edelleen hyödyntää siirtyviä eriä, jotta säästötoimenpiteet voidaan tehdä mahdollisimman hallitusti. Valiokunta pitää tärkeänä myös, että hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrää saadaan eri toimenpitein vähennettyä.
Pelastustoimi
Hallintovaliokunta on viimeaikaisissa kannanotoissaan kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että Suomeen tarvitaan lähivuosina merkittävästi lisää pelastustoimen henkilöstöä, jotta turvallisuuden kannalta välttämättömät pelastuspalvelut voidaan jatkossakin turvata. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että ruotsinkielinen poliisi- ja pelastajakoulutus turvataan.
Kuluvan vuoden talousarviossa on osoitettu pelastajakoulutuksen lisäämiseen 3,5 miljoonaa euroa. Aiemmin tehtyjen päätösten mukaan pelastajakoulutuksen järjestämiseen osoitetaan vuosina 2025 ja 2026 vuosittain 4,4 miljoonaa euroa ja 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2027. Ensi vuoden talousarvioon sisältyy Pelastusopistolle 0,9 miljoonan euron ja Helsingin pelastuskoululle 0,5 miljoonan euron lisäys tähän tarkoitukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että pelastajaksi koulutettavien määrän lisäämisellä saavutetaan tavoitteeksi asetettu yhteensä noin 2 300 pelastajan taso viimeistään vuonna 2032. Valtionhallinnon tuottavuustoimenpiteet eivät saa vaarantaa tämän tavoitteen toteutumista. Valiokunta toteaa, että panostukset pelastajakoulutuksen määrän lisäämiseen aiheuttavat sen, että Pelastusopisto joutuu vähentämään muuta pelastustoimen ammattihenkilöstön koulutusta (alipäällystö- ja päällystökoulutus) sekä sopimushenkilöstön koulutusta.
Valiokunta painottaa, että pelastajakoulutuksen määrän lisäämisellä pyritään ratkaisemaan pelastajapulaa, joka voi pahimmillaan johtaa laadukkaiden pelastustoimen palvelujen vaarantumiseen. Valiokunta korostaa eri toimijoiden välisen yhteistyön keskeistä merkitystä ratkaisujen löytämisessä. Tämä voi edellyttää myös uudenlaisten yhteistyömuotojen kehittämistä. Pelastusalan veto- ja pitovoimasta on myös huolehdittava. Laadukkaat pelastustoimen palvelut on kyettävä turvaamaan koko maassa. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä sopimuspalokuntien keskeistä merkitystä pelastustoimen palvelujärjestelmän kokonaisuudessa ja painottaa, että sopimuspalokuntien asema ja toimintaedellytykset tulee turvata erilaisin toimenpitein.
Valiokunta toteaa, että valtio huolehtii edelleen pelastustoimen ammatillisesta koulutuksesta, vaikka pelastustoimen järjestäminen on ollut vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden vastuulla. Valiokunta viittaa hyvinvointialueiden rahoituksen osalta jäljempänä tässä lausunnossa esitettyyn.
Hyvinvointialueiden rahoitus
Yleistä
Valtion talousarvioesityksen mukaan hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on noin 26,2 miljardia euroa vuonna 2025. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallinen rahoitus vuodelle 2025 on noin 25,7 miljardia euroa. Pelastustoimen laskennallinen rahoitus vuodelle 2025 on noin 580,5 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuonna 2025 noin 2,2 miljardia euroa vuoteen 2024 verrattuna. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyi noin 530 miljoonaa euroa vuoden 2023 rahoitusta, joten hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa varsinaiseen vuoden 2024 talousarvioon verrattuna noin 1,6 miljardia euroa.
Rahoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelma ja vuonna 2024 päätetyt lisätoimet, jotka vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta yhteensä vajaat 300 miljoonaa euroa vuonna 2025. Vähennyksinä on huomioitu muun muassa asiakasmaksujen korottaminen, hoitotakuun keventäminen sekä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen keventäminen. Lisäyksinä on huomioitu muun muassa vammaispalvelulain soveltamisalan muuttaminen sekä lasten ja nuorten terapiatakuu.
Pelastustoimen osalta ei ole lakisääteisten tehtävien muutoksia vuonna 2025. Pelastustoimen laskennallinen rahoitus kasvaa euromääräisesti vuodesta 2024 lähes 70 miljoonaa euroa vuoteen 2025.
Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,00 prosenttia vuonna 2025, mikä lisää hyvinvointialueiden rahoitusta noin 800 miljoonaa euroa. Tästä on jälkikäteistarkistukseen sisältyvää indeksikorotusta noin 67 miljoonaa euroa. Rahoituksessa otetaan huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu, joka lisää rahoitusta noin 270 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tästä on jälkikäteistarkistukseen sisältyvää palvelutarpeen kasvun korotusta noin 29 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 siirtymätasaukset vähentävät rahoitusta noin 67 miljoonaa euroa.
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2025 sisältää varautumisen hyvinvointialueiden rahoituksen 1,4 miljardin euron jälkikäteistarkistukseen vuoden 2023 osalta. Valiokunta pitää tätä tärkeänä, mutta toteaa samalla sen, että jälkikäteistarkistus aiheuttaa hyvinvointialueiden talouteen ja samalla kansalliseen talouteen ja toiminnan suunnitteluun eräänlaisen rytmihäiriön, jolloin tilikauden kustannuksiin tarkoitettu rahoituserä ei kohdistu kustannuksen toteutumisvuodelle.
Hyvinvointialueiden talouden kehitysnäkymät
Talousarvioesityksessä on käsitelty hyvinvointialueiden talouden kehitysarviota kirjanpidon käsittein. Laadittu ennuste on luonteeltaan painelaskelma, jossa menot muuttuvat palvelutarpeen muutosten, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten myötä. Ennusteessa on huomioitu alueiden omia sopeutustoimia erityisesti kuluvan vuoden osalta. Vuosille 2025—2026 alueiden sopeutustoimia on arvioitu vain varovaisesti, sillä tarkkaa tietoa ei ole vielä saatavilla.
Vuonna 2023 hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tulos oli selvästi alijäämäinen, ja menojen kasvu oli nopeaa. Vuonna 2024 alueiden tuloksen ennustetaan olevan noin 1,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa, että alijäämä kasvaa edellisvuodesta sopeutustoimista huolimatta. Vuonna 2025 alueiden tuloksen odotetaan paranevan ja olevan 0,3 miljardia euroa alijäämäinen, kun valtion rahoitusta kasvattaa jälkikäteistarkistus.
Talousarvioesityksen mukaan ennusteeseen liittyy riskejä. Alueiden menot voivat kasvaa ennustettua nopeammin esimerkiksi hintojen nopeamman nousun tai henkilöstön palkkakilpailun vuoksi. Henkilöstöpula vaikeuttaa alueiden toimintaa ja vaikka se toisaalta vähentää henkilöstökuluja, se toisaalta lisää palveluiden ostoja ja palkankorotuspaineita. Toisaalta menot voivat jäädä arvioitua pienemmiksi, jos alueet onnistuvat toteuttamaan säästöjä ja tehostamaan toimintaansa ennustettua paremmin, erityisesti vuoden 2024 jälkeen. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tulee sopeuttaa menokehityksensä valtion rahoituksen asettamiin puitteisiin. Tätä tukevat myös hyvinvointialueiden taloutta koskevat säännökset, kuten kertyneen alijäämän kattamisvelvoite.
Hallintovaliokunta toteaa, että hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on haastava. Hyvinvointialueiden kuluvan vuoden alijäämät ovat osoittautumassa alun perin arvioitua suuremmiksi. Kustannusten kasvulle merkittäviä syitä ovat muun muassa inflaatio, ostopalvelujen hintojen kasvu, palkankorotukset ja palkkaharmonisaatio. Kuten yleensä isoissa uudistuksissa, tavoiteltujen hyötyjen voidaan olettaa syntyvän vasta ajan myötä. Hyvinvointialueilla on tehty ja tehdään sopeutustoimia ja toiminnan uudistamiseen tähtääviä muutosohjelmia, joiden arvioidaan hillitsevän kustannusten kasvua. Toiminnalliset muutokset eivät yleensä kuitenkaan toteudu yhtä nopeasti kuin laskennallinen rahoitus muuttuu.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) mukaan hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Vuoden 2023 osalta kertynyt alijäämä tulee siten kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan monet hyvinvointialueet ovat esittäneet, että alijäämän kattamisen määräaikaa tulisi pidentää. Toisaalta on myös hyvinvointialueita, joille nykyinen määräaika riittää.
Hyvinvointialueesta annetun lain 123 §:n mukaan valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn muun muassa, jos hyvinvointialue ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää 115 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa.
Hallintovaliokunta toteaa, että arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat yhdessä hyvinvointialueen taloudellisia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään. Menettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, jonka jäsenet nimeävät valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue. Valtiovarainministeriö nimeää hyvinvointialuetta kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi hyvinvointialueelta ja ministeriöistä riippumattoman henkilön.
Arviointiryhmä tekee ehdotuksen hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista (122 §). Toimenpiteet voivat ulottua hyvinvointialueen taloussuunnittelukautta pidemmälle ajanjaksolle. Arviointimenettelyssä voi tulla esille myös tarve lisärahoitukseen, josta valtioneuvosto päättää erillisessä prosessissa. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan arviointimenettelyssä voidaan myös päätyä alijäämän kattamisen lisäaikaan tai alueelle myönnettävään lisärahoitukseen. Valiokunta katsoo, että arviointimenettelyä ei tule nähdä uhkana, vaan se tarjoaa mahdollisuuden hyvinvointialueen taloudellisen ja toiminnallisen tilanteen yksityiskohtaiseksi selvittämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Valiokunta toteaa myös, että talouteen perustuvan arviointimenettelyn käynnistäminen on sen kriteerien täyttyessä valtiovarainministeriön harkinnassa.
Kuntatalous
Yleistä
Kuntien talous on noin 24 miljardin euron kokonaisuus. Vuonna 2023 voimaan tulleen sote-uudistuksen jälkeen noin 2/3 eli noin 16 miljardia euroa kuntien kokonaismenoista on sivistys- ja kulttuuritoimen kustannuksia. Yksinomaan esi- ja perusopetuksen (7,1 miljardia euroa) ja varhaiskasvatuksen (4,0 miljardia euroa) menot kattavat lähes puolet kuntien vuosittaisista kokonaismenoista. Näiden perusrahoitus kulkee pääosin valtiovarainministeriön pääluokkaan sisältyvän kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän kautta.
Vuoden 2025 alussa kunnille siirtyy vastuu julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä. Kunnille muodostuu työvoimapalveluiden järjestämisestä uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus kohdennetaan kunnille peruspalveluiden valtionosuuden kautta. Kunnille siirtyvien työvoimapalvelujen kustannukseksi arvioidaan noin 0,6 miljardia euroa.
Vuonna 2025 kuntien valtionapuihin osoitetaan talousarvioesityksessä yhteensä noin 5,6 miljardia euroa. Valtionapujen rakenne muuttuu siten, että laskennalliset valtionavut kasvavat ja valtionavustukset laskevat. Vuonna 2025 kuntiin kohdistuvat laskennalliset valtionosuudet (VM+OKM) ovat noin 4,7 miljardia euroa, verotulomenetysten korvaukset 0,5 miljardia euroa ja muut valtionavut noin 0,4 miljardia euroa.
Valtion talousarvioesitys sisältää lukuisia kuntatalouteen vaikuttavia toimenpiteitä, joista useimpien nettovaikutus kuntatalouteen on lähellä neutraalia tai hieman vahvistava. Hallituksen toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta kokonaisuutena vuonna 2025 noin 270 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2024 talousarvioon.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Vuoden 2025 talousarvioesityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan noin 3,4 miljardia euroa. Valtionosuus kasvaa vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 875 miljoonalla eurolla, minkä taustalla ovat ennen kaikkea vuoden 2025 alussa voimaan tulevat TE-uudistus ja kotoutumislain kokonaisuudistus. Uudistusten yhteydessä valtionosuuteen tehtävät siirrot ovat yhteensä noin 874 miljoonaa euroa, josta TE- ja kotoutumispalveluihin liittyvät siirrot ovat noin 658 miljoonaa euroa ja työttömyysetuuksien laajenevaan rahoitusvastuuseen liittyvät siirrot noin 216 miljoonaa euroa.
Valtionosuutta kasvattaa lisäksi 277 miljoonaa euron pysyvä valtionosuuden lisäys, jolla lievennetään sote-uudistuksen siirtolaskelman valtionosuusvaikutuksia.
Valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta ei toteutettu vuonna 2024, vaan tarkistus tehdään nyt ensimmäistä kertaa sote-uudistuksen jälkeen. Tarkistuksen valtionosuusvaikutus on noin 64,5 miljoonaa euroa, kun huomioidaan jo sote-siirtolaskelman yhteydessä kunnilta hyvinvointialueille siirretyt kustannukset ja tuotot.
Indeksikorotus (3,4 %) lisää valtionosuutta 86 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuteen tehdään indeksikorotuksen yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö, jonka vaikutus on 25 miljoonaa euroa.
Kuntien uusiin ja laajeneviin valtionosuustehtäviin osoitetaan 100 prosentin valtionosuus. Näitä ovat esimerkiksi oppimisen tuen uudistaminen ja kolmen vuosiviikkotunnin lisääminen perusopetukseen. Tehtävämuutosten nettovaikutus valtionosuuteen on vuonna 2025 noin 5 miljoonaa euroa valtionosuutta lisäävä, kun huomioidaan myös tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen vaikutukset, muun muassa palkkatuen käytön rajoittaminen ja kuntien työllistämisvelvoitteen kumoaminen.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähentää erityisesti sote-uudistuksen siirtolaskelman tarkentuminen siltä osin kuin laskelmien tarkentumista ei huomioitu vielä vuoden 2024 talousarviossa. Lisäksi osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen kokonaisuutta kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan noin 22,7 miljoonan euron valtionosuuden vähennys, millä varmistetaan kokonaisuuden valtiontaloutta vahvistavan vaikutuksen toteutuminen.
Talousarvioesityksen mukaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 21,92 prosentista 25,02 prosenttiin vuonna 2025.
Kuntatalouden kehitysnäkymät
Vuosi 2023 oli kuntataloudessa poikkeuksellinen. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistui lähes 0,5 miljardilla eurolla 1,75 miljardiin euroon. Vuosikate riitti kattamaan sekä poistot että nettoinvestoinnit. Tuloksen paranemisen taustalla olivat pääosin sote-uudistukseen liittyvät kertaluonteiset erät. Myös kuntakohtaisesti tarkasteluna vuoden 2023 tulokset olivat varsin vahvoja. Vahvimmat vuosikatteet ja tulokset olivat suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa, kun taas heikoin tilanne oli pienissä alle 2 000 asukkaan kunnissa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 15 vuonna 2023.
Syksyllä 2024 julkaistun kuntatalousohjelman mukaan kuntatalouden tilanne heikkenee vuonna 2024 jyrkästi, kun vuoteen 2023 kohdistuneet poikkeukselliset verorahoituserät poistuvat vahvistamasta kuntataloutta. Kuntatalouden tasapainoa kuvaavan kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan heikkenevän vuonna 2024 noin miljardi euroa negatiiviseksi.
Kehyskaudella toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan laskevan koko maan tasolla ja kaikissa kuntakokoryhmissä negatiiviseksi. Tämän taustalla on merkittävältä osin se, että nettoinvestoinnit pysyvät korkealla tasolla erityisesti suurissa kaupungeissa ja että sote-uudistuksen ns. verohännät poistuvat. Tilanne on heikoin pienemmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa. Suuremmissa kunnissa toiminnan ja investointien rahavirta ei enää heikkene merkittävästi vuoden 2025 jälkeen, mutta jää edelleen selvästi negatiiviseksi. Kaikkien kuntakokoryhmien sisällä on merkittävää vaihtelua talouden sopeutuspaineessa. Kuntien taloudellinen eriytyminen näkyy myös tulevaisuuden haasteiden eriytymisenä.
Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapainon arvioidaan syvenevän lähivuosina erityisesti kasvavien kustannusten, investointipaineiden ja sote-uudistukseen liittyvien valtionosuuksien täsmäytysten ja takaisinperinnän seurauksena. Hallintovaliokunta katsoo, että työllisyyskehityksellä on TE-uudistuksen jälkeen entistä suurempi vaikutus kuntien talouteen. Kuntatalous on siten aiempaa herkempi suhdannevaihteluille.
Kuntien tehtävistä säädettäessä on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan rahoitusperiaatteen mukaisesti. Valiokunta painottaa hallitusohjelman linjausta siitä, että valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet sekä mahdolliset tehtävien laajennukset rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Myös veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus tulee kompensoida kunnille.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) mukaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden laajennuksiin sekä uusiin tehtäviin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Hallintovaliokunta korostaa, että valtion rahoitusvastuun täysimääräinen toteutuminen edellyttää myös sitä, että uusien tai laajentuvien tehtävien ja velvoitteiden vaikutukset kuntatalouteen arvioidaan realistisesti.
Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen pitkällä aikavälillä nousee yhä tärkeämmäksi. Hallintovaliokunta tähdentää hallitusohjelman kirjausta siitä, että kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Myös normien purkua tulee jatkaa.
Valtion kuntakorvaukset ja tuki kotoutumisen edistämiseen
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta korvataan pakolaisten vastaanotosta aiheutuneet kustannukset kunnille, hyvinvointialueille ja Kansaneläkelaitokselle laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan. Selvityksen mukaan laskennallisten kustannusten arvioitu määrä vuonna 2025 on yhteensä noin 167,4 miljoonaa euroa ja todellisten kustannusten perusteella maksettavien kustannusten arvioitu määrä 330,4 miljoonaa euroa. Määrärahassa on kasvua noin 114,5 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2024 talousarvioon, mikä johtuu pääosin Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta pakenemaan joutuneiden tilapäistä suojelua saavien henkilöiden siirtymisestä kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien kustannusten korvausten piiriin.
Kuntatalousohjelman mukaan vuonna 2025 korvauksia arvioidaan maksettavan kunnille yhteensä noin 98 miljoonaa euroa. Lisäksi pakolaisten vastaanottoa kuntiin tuetaan EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston uudelleensijoittamisen erillismäärärahalla sisäministeriön momentilta.
TE-uudistuksen myötä osa kotoutumiskoulutuksen rahoituksesta kohdennetaan kunnille osana kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää. Kotoutumislain mukaisten korvausten piirissä olevien, kuten kansainvälistä suojelua saavat ja kotikunnan omaavat tilapäistä suojelua saavat, osalta rahoitus kohdennetaan kunnille osana laskennallista korvausta.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen osoitetaan noin 2,6 miljoonaa euroa. Määrärahassa on vähennystä 2,3 miljoonaa euroa vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahassa on huomioitu kotoutumislain kokonaisuudistuksesta johtuvat muutokset. Lisäksi määrärahan määrään vaikuttavat hallitusohjelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet.
Kuten talousarvioesityksessä todetaan, Suomeen kotoudutaan lähtökohtaisesti työllä. Kotoutumistoimien keskeinen tarkoitus on varmistaa mahdollisimman nopea siirtyminen työmarkkinoille riittävin valmiuksin. Valiokunta painottaa hallitusohjelman kirjausta siitä, että varmistetaan, että kotoutuminen on mahdollista molemmilla kotimaisilla kielillä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että kotouttamisen tehokkuutta edelleen parannetaan.