Keskusta kantaa huolta julkisen talouden suunnitelman vaikutuksista ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen. Keskusta on myös huolissaan Orpon ja Purran hallituksen kyvystä kääntää Suomen talous ja työllisyys kasvuun.
Keskusta toteaa, että Orpon hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluille asettama alkuperäinen 1,4 mrd. euron sopeutustavoite yhden vaalikauden oli epärealistinen. Hallituksen säästöt johtavat hyvinvointialueilla pakkotahtiseen lähi- ja peruspalveluiden alasajoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vähentämiseen. Hallitus ajaa toimillaan hyvinvointialueita entistä ahtaammalle.
Hallituksen päättämät toimet talouden kuntoon saattamiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi ovat välttämättömiä, mutta tällä hetkellä näyttää, että toimenpiteiden hyödyt ovat laskennallisia ja niiden realisoitumiseen menee todella pitkä aika. Hallituksen toimet ovat myös osin keskenään ristiriitaisia.
Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa, mutta ajaa samalla hyvinvointialueiden talouden niin ahtaalle, että välttämättömien palveluiden järjestäminen on mahdotonta. Palveluiden alasajo johtaa siihen, että läheiset joutuvat ottamaan aiempaa enemmän vastuuta hoitoa ja hoivaa tarvitsevista läheisistään.
Hyvinvointialueilla on pula ammattitaitoisesta ja osaavasta työvoimasta. Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki on räikeässä ristiriidassa työvoiman saatavuuden parantamiseen tähtäävien keinojen kanssa.
Julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi on välttämätöntä, että hyvinvointialueet onnistuvat uudistamaan toimintaansa kestävästi. Keskusta toteaa, että se edellyttää sääntelyn keventämistä ja velvoitteiden joustavoittamista, mutta myös riittävää rahoitusta suhteessa todelliseen tarpeeseen.
Hyvinvointialueiden muodostumisen myötä valtiolla on vahva ohjausvaikutus, joten alueille on taattava parempi toimintavapaus normeja purkamalla. Keskusta lisäisi paikallista valtaa valita parhaiten sopivia ratkaisuja ja lisätä joustoa palveluiden järjestämisen tapoihin ja purkaisi valtakunnallisia sitovia normeja.
Hallitusohjelma sisälsi jo lähes 1,65 mrd. euron sopeutukset hyvinvointialueille. Tästä sopeutustarpeesta noin 550 milj. euroa hallitus aikoo toteuttaa lakimuutoksin, joiden laskennallinen vaikutus vähennetään suoraan sote-rahoituksesta. Orpon ja Purran hallitus päätti kehysriihessä lisätä lakimuutoksin tehtäviä säästöjä lähes 600 milj. eurolla. Hallitus leikkaa siten hyvinvointialueiden rahoitusta lakimuutoksin 1,15 mrd. euroa. Sen lisäksi hallitus edellyttää, että hyvinvointialueet säästävät tämän lisäksi omilla tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävillä toimillaan 1,1 mrd. euroa. Orpon ja Purran hallituksen leikkauslistalla on siten yhteensä 2,25 mrd. euron edestä suomalaisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluita vuoteen 2028 mennessä.
Keskustan ja Orpon hallituksen isoin näkemysero politiikassa on juuri suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja niiden rahoituspohjan turvaamisessa. Keskusta ei leikkaisi lakimuutosten vaikutuksina syntyviä arvioituja laskennallisia säästöjä pois hyvinvointialueiden rahoituksesta. Keskustan perusperiaatteena on, että tarkoituksenmukaiseksi arvioituja hyvinvointialueiden kustannuspainetta hillitseviä lakimuutoksia voidaan säätää ja tuoda siten hyvinvointialueille joustavuutta palveluiden järjestämiseen, Keskusta antaisi kuitenkin hyvinvointialueiden pitää näihin tehtäviin ja velvoitteisiin varattu rahoitus, eikä sitä imuroitaisi valtiolle. Hyvinvointialueille olisi tällöin runsaammin liikkumatilaa ja aidosti mahdollisuus järjestää alueensa asukkaille tarpeelliset perustuslainmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Keskustan mielestä hyvinvointialueet voivat muun muassa uusia toimintatapoja hyödyntämällä löytää kustannussäästöjä, mutta hallituksen aikataulu ja tavoitetaso hyvinvointialueiden omille säästöille on täysin epärealistinen. Keskusta pidentäisi hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa, kuten on esittänyt jo syksyllä 2023. Tämä mahdollistaisi hyvinvointialueiden talouden vakauttamisen hallitusti ilman lähi- ja peruspalveluiden äkkiväärää alasajoa.
Keskustan esittämän keinovalikoiman avulla hyvinvointialueille mahdollistetaan talouden tasapainottaminen pitkäjänteisellä ja määrätietoisella, mutta järkevällä tavalla.
Keskusta toteuttaisi osan hallituksen esittämistä toimista. Keskusta pitää tärkeänä, että jokaisella ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalla ikääntyneellä on mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoivaa. Keskusta olisi tämän vuoksi valmis laskemaan ympärivuorokautisen hoivan vähimmäishenkilömitoituksen 0,6:een nykyisen 0,65 sijaan. Hoivapaikkoja on jouduttu eri puolilla Suomea sulkemaan henkilöstöpulan vuoksi henkilöstömitoituksen kiristyttyä. Keskustan mielestä tulisi tarkastella myös sitä, mitä valvonnassa luetaan mitoitukseen kuuluvaksi ja avartaa tätä tulkintaa. Mitoituksessa tulee myös huomioida kannustavalla tavalla teknologian hyödyntämistä osana hoitoa.
Keskusta olisi valmis kumoamaan lainsäädännössä hoitotakuuseen tehdyt tiukennukset. Samalla keskusta haluaa kuitenkin varmistaa, että rahoitusmalli kannustaa hoitojonojen purkamiseen. Keskusta näkee, että hyvinvointialueilla on oltava kannuste hoitaa hoitoa tarvitsevat ihmiset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaivojen ja ongelmien pitkittymisestä voi seurata kustannusten kasvua pidemmällä aikavälillä.
Keskusta pitää tärkeänä, että sosiaalihuollon palveluvalikoimaa ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa tarkastellaan osana hukkajahtia. Vaikuttamattomia toimia tulee välttää ja harkita, mitkä asiat kuuluvat julkisen sektorin kustannettavaksi. Keskusta olisi valmis rajaamaan esimerkiksi ajokorttien ikäkausitarkastukset julkisten sote-palveluiden ulkopuolelle.
Edellä kuvatut Keskustankin kannattamat toimet vahvistaisivat hyvinvointialueiden liikkumatilaa 426 milj. eurolla, kun keskusta ei leikkaisi muutosten laskennallisia säästöjä pois hyvinvointialueilta.
Keskusta ei hyväksy lainkaan hallituksen esittämiä toimia, joilla leikataan vammaispalveluista (65 milj. euroa) ja korotetaan asiakasmaksuja (100 milj. euroa).
Hallituksen esittämien toimenpiteiden lisäksi keskusta etsisi noin 600 milj. euron säästöjä seuraavaksi kuvaamillamme tavoilla.
Keskusta käynnistäisi toimenpideohjelman sääntelyn sujuvoittamiseksi, normien purkamiseksi ja hukkajahdiksi hyvinvointialueilla. Hukkajahdissa tarkastellaan, mitä pykäliä tai säännöksiä voidaan poistaa tai keventää ja mitä toimintoja tai minkälaista päätöksentekoa voidaan automatisoida. Keskustan mielestä muissakin julkisrahoitteisissa toiminnoissa kuin vain hyvinvointialueilla on käytävä systemaattisesti läpi, miten erilaista yhteiskunnan normitusta voidaan purkaa.
Hyvinvointialueet toimivat nyt valtion vahvassa säädös- ja rahoitusohjauksessa. Keskustan mielestä alueille voi ja tulee antaa toimintavapautta palveluiden järjestämistapaan. Periaatteena tulisi olla, että valtio asettaa tavoitteet ja hyvinvointialue saa joustavan sääntelyn puitteissa itse etsiä tarkoituksenmukaisia ja kyseiselle alueelle parhaiten sopivia keinoja.
Keskusta luopuisi alle tuhannen synnytyksen sairaaloissa poikkeusluvan hakemisvelvoitteesta. Keskusta helpottaisi vainajien siirtokuljetusten toteuttamista. Toteuttaisimme myös viime vaalikaudella pitkälle valmistellun lainsäädännön alihankinnasta. Keskeisenä tavoitteena on oltava palvelunohjauksen saaminen toimivaksi ja hoitopolkujen rakentaminen ehyiksi.
Keskusta toteuttaisi yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin rakenteellisen muutoksen siten, että olemassa oleva rahoitus kohdennettaisiin uudelleen rajaten se hammashoitoon, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin, joiden korvaustaso nousisi nykyisestä ja muut palvelut poistuisivat kokonaan Kela-korvattavuuden piiristä.
Hyvinvointialueiden ohjaus säilytettävä sosiaali- ja terveysministeriössä
Keskustan suhtautuu kielteisesti hallituksen tavoitteeseen siirtää hyvinvointialueiden yleinen ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöstä valtiovarainministeriöön. Ohjaaminen ei voi tapahtua yksinomaan valtiovarainministeriöstä eurot edellä, vaan ohjauksessa tulee ymmärtää syvällisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan kokonaisuus ja merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle.
Sosiaali- ja terveysministeriön on aidosti johdettava sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista. Palveluiden uudistamisessa tarvitaan kansallista johtajuutta, jonka tulee toimia saumattomassa yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli painopisteen siirtäminen perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tätä tavoitetta tulee pitää edelleen kirkkaana ja keskeisenä palvelupäätöksiä tehdessä. Hyvinvointialueiden ja kuntien välistä kumppanuutta ihmisten terveyden edistämisessä tulee vahvistaa.
Monikanavarahoituksen purkamisessa edettävä
Osaoptimoinnin vähentämiseksi ja julkisen sektorin kokonaiskustannusten nykyistä paremman hallinnan kannalta on välttämätöntä, että monikanavarahoitusta kyetään purkamaan nykyisestä. Esimerkiksi Kela-kyytien rahoitusvastuu on siirrettävä Kelalta hyvinvointialueille. Tällöin hyvinvointialueilla on arvioitava tarkoituksenmukaista palvelujen tuotantotapaa ja palveluverkkoa myös palveluiden piiriin hakeutumiseen yhteydessä julkiselle sektorille aiheutuvien matkakustannusten näkökulmasta.
Keskusta uudistaisi sairausvakuutuskorvauksia siten, että Kela-korvauksen saisi ainoastaan aikuisten suunterveydenhuoltoon ja naistentautien hoitoon ja hedelmöityshoitoihin. Rajauksesta säästyvä summa kohdennettaisiin uudelleen näihin palveluihin, jolloin näistä palveluista maksettavat korvaukset olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia. Keskusta ei tue hallituksen linjaa nostaa Kela-korvauksia ja rahoittaa korotus myymällä valtion omaisuutta.
Ihmisille annettava palvelulupaus
Keskustan mielestä suomalaisilla on oikeus tietää yhteiskunnan palvelulupaus siitä, mitkä palvelut julkinen terveydenhoito pystyy laadukkaasti ihmisille tarjoamaan. Kyse on siitä, mitä palveluita suomalaiset voivat odottaa saavansa verorahojensa vastineeksi.
Yhteiskunnassa on tarpeen avata julkinen keskustelu siitä, mitä palveluita julkinen sote tuottaa ja mitkä palvelut siirretään osin tai kokonaan ihmisten omalle vastuulle. Tosiasia on, että sen enempää veroeurot kuin työvoimakaan eivät riitä kattamaan nykyisellä väestökehityksellä nykyisiä vastuita ja lääketieteen kehittymisen myötä koko ajan kasvavaa ja laajenevaa palveluvalikoimaa.
Yhteiskunnan palvelulupausta voitaisiin tarkentaa jo lyhyellä aikavälillä esimerkiksi siten, että matkailijoiden rokotukset jäisivät pois hyvinvointialueiden tehtävistä, ajokorttien vaatimat lääkärintodistukset siirrettäisiin kokonaisuudessaan yksityiselle sektorille hoidettavaksi ja luovuttaisiin aselupiin liittyvien lääkärintodistusten julkisrahoitteisuudesta. Erilaisten todistusten ja lausuntojen tarpeellisuutta ja käyttötarkoitusten tarkoituksenmukaisuutta olisi myös syytä arvioida valtakunnallisesti.
Palvelulupauksen toteuttamiseksi tarvitaan myös systemaattinen tapa kartoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta sekä priorisoida näitä veronmaksajien rahoittamiin palveluihin ja ihmisten itsensä hankkimiin palveluihin. Luokittelua tehtäisiin asiantuntijatyönä ja sitä päivitettäisiin säännöllisesti.
Hyvinvointialueen palvelutuotannon kustannusten avoimuutta lisättävä
Keskusta avaisi viipymättä hyvinvointialueiden järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuslaskenta avoimeksi, jotta saadaan vertailukelpoista tietoa. Tämä edellyttää hyvinvointialueilta yhtenäisiä kustannuslaskentaperusteita, jotta palvelutuotteet saadaan vertailukelpoisiksi.
Hyvinvointialueilla tule olla mahdollisuus kokeiluihin ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon.
Keskusta pitää tärkeänä, että erityisesti paljon terveydenhuollon palveluja tarvitseville otettaisiin uudelleen käyttöön omalääkäri tai oma tiimi -malli. Oma lääkäri - mallin hyödyistä on kansainvälistä näyttöä. Sen käyttöönotto vähentää jo lyhyellä aikavälillä erikoissairaanhoitoon kirjoitettujen lähetteiden määrää ja sairaalahoidon päivystykseen hakeutumisen tarvetta. Oma lääkäri -malli lisää myös potilaiden ja asiakkaiden tyytyväisyyttä terveyspalveluita kohtaan, parantaa hoitoon sitoutumista ja pidentää eliniän odotetta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan hoidon jatkuvuutta parantamalla on mahdollista vaikuttaa myös erikoissairaanhoidon käyttöön sitä vähentäen. Oma lääkäri tai oma tiimi -mallin käyttöönotto hillitsisi todennäköisesti terveydenhuollon kustannusten kasvua.
Keskusta edistäisi ammatinharjoittajamallin käyttöönottoa koko Suomessa. Ammatinharjoittamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö ei ole julkisessa virassa eikä muussakaan palvelussuhteessa, vaan tuottaa palvelut itsenäisesti suoraan asiakkaalle. Ammatinharjoittajamallin tavoitteena on sitouttaa yksityissektorilla toimivia lääkäreitä pitkiin hoitosuhteisiin hyvinvointialueen järjestämisvastuun piirissä.
Työhyvinvoinnin kehittämiseksi voitaisiin kokeilla esimerkiksi tiimeille kannustinpalkkauksia ja paikallisesti sovittavia työaikajärjestelyitä.
Keskusta tavoittelee säästöjä vuokratyövoiman käytön kuriin laittamisella
Hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta on heikentänyt kasvava kalliin vuokratyövoiman käyttö, jolla hyvinvointialueet ovat paikanneet henkilöstöpulaansa. Keskusta edellyttää hallitukselta määrätietoisia toimia vuokratyövoiman käytön tarpeen vähentämiseksi ja vuokratyötekijöiden käyttöä julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa koskevan sääntelyn luomiseksi. Vuokratyömarkkinat voitaisiin saada kuriin asetuksella siten, että velvoitetaan lääketieteen opiskelijoita olemaan suorassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen. Opiskelijat eivät voisi siten tulla työhön hyvinvointialueille vuokratyöyritysten palkkaamina.
Tekoälyn hyödyntämistä edistettävä valtakunnallisesti
Keskusta tavoittelee Suomesta tekoälyn johtavaa hyödyntäjää. Suomessa tarvitaan nyt määrätietoisia toimia tekoälyn kansallista käyttöönoton edistämiseksi. Suomen tulee olla tekoälyn hyödyntämisen mallimaa.
Hyvinvointialueilla on rohkeasti etsittävä keinoja tuottavuuden vahvistamiseksi. Tämä toteutuu ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja -malleja, esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa ennakkoluulottomasti hyödyntämällä. Myös sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä säätelevä toisiolaki on saatava ketterämmäksi.
Keskusta näkee tarpeelliseksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden mittaamiseksi määritellään kansallisia indikaattoreita, joilla kerätään tietoa kaikkien hyvinvointialueiden osalta ja niille toteutetaan seurantaa. Indikaattoreille voitaisiin seurata muun muassa potilaan toimintakyvyn muutoksia, operaatioiden koettua hyötyä ja hoitoketjujen toimivuutta.
Sähköisten palveluiden volyymia tulee kasvattaa merkittävästi
Suomessa tulee määritellä kansallisesti, millaisia tavoitteita potilastietojärjestelmille asetetaan.
Hallituksen linjauksen mukaisesti Suomessa on siirryttävä digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi kirjepostin sijaan ensisijainen vaihtoehto olisi sähköinen posti. Samalla on huolehdittava, että vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia esimerkiksi fyysisissä palvelupisteissä on tarjolla heille, jotka eivät pysty eri syistä käyttämään digipalveluita. Palveluiden käytön ohjaukseen tulee myös panostaa, jolloin yhä useampi ihminen saa käyttöönsä laajan digitaalisen palveluvalikoiman.
Etävastaanottojen määrää tulee lisätä merkittävästi nykyisestä. Erityisesti päivystyksellisissä asioissa tulisi lisätä etävastaanottoa tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi.