Yleistä
Hallituksen esityksen tarkoituksena on pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti edetä kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen täyskatteellisuutta. Täyskatteellisten lukuvuosimaksujen käyttöönottamisen tavoitteena on kattaa mainittujen korkeakouluopiskelijoiden kouluttamisesta aiheutuvat kustannukset. Hallituksen esitykseen sisältyvät säännösehdotukset myös nimellisen hakemusmaksun perimisestä, lukuvuosimaksujen kiertämisen estämisestä, tilauskoulutuksen ehtojen täsmentämisestä ja korkeakoulujen tietojensaantioikeudesta oleskelulupa-asioissa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosesityksin.
Lukuvuosimaksut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee periä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon ja alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyiltä EU/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kattavat maksut lukuvuodessa eli niin kutsuttu täyskatteellinen lukuvuosimaksu nykyisen enintään 1 500 euron lukuvuosimaksun sijasta. Maksun perimisvelvollisuuteen ehdotetaan lisättäväksi poikkeus, jonka mukaan tilapäistä suojelua saavat opiskelijat eivät kuulu lukuvuosimaksuvelvollisuuden piiriin.
Valiokunta pitää lukuvuosimaksuja koskevia säännösehdotuksia perusteltuina ja toteaa, että täyskatteellisuus vastaa keskeisten verrokkimaiden, kuten Ruotsin, Tanskan ja Norjan, käytäntöä ja antaa mahdollisuuden kohdistaa aikaisempaa enemmän resursseja korkeakoulujen koulutuksen laadun kehittämiseen. Valiokunta toteaa, että myöskään perustuslakivaliokunnalla ei ollut huomauttamista lukuvuosimaksuja koskeviin säännösehdotuksiin (PeVL 32/2024 vp, kappale 2).
Asiantuntijalausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka esitetty lukuvuosimaksujen muutos todennäköisesti lisää tulevaisuudessa korkeakoulujen tuloja, kyseisen tuoton positiivista merkitystä voi vähentää se, että korkeakoulujen perusrahoituksesta leikataan etupainotteisesti 20 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että lukuvuosimaksuja koskevat muutokset otetaan huomioon meneillään olevan korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusmallin uudistamista selvittävän työryhmän työssä, kuten hallituksen esityksessä (s. 3) on mainittu.
Valiokunnan näkemyksen mukaan maamme osaamistason nostamiseksi tulee panostaa kansainvälisten opiskelijoiden ja muiden osaajien kotouttamiseen ja luoda kansainvälisille opiskelijoille kannusteita jäädä maahamme töihin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Näiden tavoitteiden edistäminen on huomioitu hallituksen esityksen perusteluissa (s. 18) todeten, että esityksen valmistelun yhteydessä tehdyssä ja sen jälkeen tehtävässä valmistelutyössä arvioidaan tarve ja tapa luoda valtakunnallinen apurahajärjestelmä, jolla voidaan lisätä suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaa. Kyseisessä työssä arvioidaan myös keinoja lisätä valmistuneiden opiskelijoiden siirtymistä Suomen työmarkkinoille.
Valiokunta pitää myönteisenä, että lakiehdotuksissa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on annettu toimivalta määritellä eri koulutusohjelmien lukuvuosimaksut. Tämä mahdollistaa sen, että maksujen suuruuden määrittelyssä voidaan ottaa huomioon sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen että koulutusalojen väliset erot.
Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten kiinnittää huomiota lukuvuosimaksuja koskevien säännösten (yliopistolain 10 § ja ammattikorkeakoululain 13 a §) teknisluonteisiin täsmentämistarpeisiin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla.
Lukuvuosimaksujen kiertäminen
Lukuvuosimaksuvelvollisuudesta vapautuminen vaihtamalla oleskelulupaperustetta on tällä hetkellä laillista. Tästä on kuitenkin katsottu aiheutuneen ongelmia korkeakoulujen talouden ja koulutuksen suunnittelulle.
Saadun selvityksen mukaan korkeakouluilla, erityisesti ammattikorkeakouluilla, on ollut kasvava ongelma opiskelijoista, jotka hakeutuvat maahan opiskelemaan, mutta hakevat nopeasti muuta, useimmiten työntekijän oleskelulupaa. Lisäksi opiskelijat ovat voineet ilmoittautua pitkiksi ajoiksi poissaoleviksi, hakea työpaikkaa ja hankkia työntekijän oleskeluluvassa edellytettyä työhistoriaa, minkä on todettu vaikeuttavan opintotarjonnan suunnittelua.
Edellä mainittujen ongelmien ehkäisemiseksi ja korkeakoulujen lukuvuosimaksukertymän turvaamiseksi valiokunta pitää perusteltuna yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin esitettyä muutosta, jonka mukaan lukuvuosimaksuvelvollisuus säilyy, vaikka opiskelijan oleskelulupaperuste muuttuisi esimerkiksi työperusteiseksi.
Hakemusmaksut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Opetushallitukselle velvollisuus periä muun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta ja eräiltä muilta poikkeusryhmiltä lukukausikohtainen hakemusmaksu. Maksu koskee muita kuin jatkotutkintoa opiskelemaan hakevia henkilöitä. Esityksen mukaan maksun suuruudesta säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
Hakemusmaksun asettamisen tavoitteena on vähentää heikkolaatuisten hakemusten määrää, koska niiden käsittelystä on ollut paljon työtä korkeakouluille. Vuoden 2024 ensimmäisessä, pääosin vieraskielistä koulutusta koskevassa yhteishaussa hakijoita oli yli 60 000 jaossa olleisiin 8 300 opiskelupaikkaan. On huomattava, että korkeakoulujen on käsiteltävä myös sellaiset hakemukset, jotka eivät täytä hakukelpoisuuden ehtoja. Saadun asiantuntijalausunnon mukaan suurin osa mainitun kaltaisista hakemuksista tulee lukuvuosimaksuvelvollisilta opiskelijoilta, joten valiokunnan näkemyksen mukaan maksun kohdentaminen ehdotetulla tavalla on perusteltu.
Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten kiinnittää huomiota hakemusmaksuja koskevien säännösten (yliopistolain 8 a § ja ammattikorkeakoululain 12 a §) täsmentämistarpeisiin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla.
Tilauskoulutus
Tilauskoulutus on osa korkeakoulujen koulutusvientiä ja sen tarkoituksena on mahdollistaa tutkintokoulutuksen myynti liiketaloudellisin perustein tilaajan erilaisiin tarpeisiin. Tilauskoulutuksen järjestäminen perustuu korkeakoulun ja tilaajan väliseen sopimukseen, ja korkeakoulu päättää itsenäisesti kenelle, minkä sisältöistä ja minkälaiselle ryhmälle se tutkintokoulutusta myy. Tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat valitsee lähtökohtaisesti koulutuksen tilaaja, joten näissä tilanteissa ei sovelleta opiskelijavalintasäännöksiä.
Hallituksen esityksen mukaan tilauskoulutuksessa on havaittu ongelmia korkeakoulujen ja tilaajien välisissä sopimuksissa ja tilauskoulutusopiskelijoiden oikeuksien huomioimisessa. Tilaajina on voinut olla lainsäädännön tarkoituksen vastaisesti tahoja, joiden intresseissä ei ole opiskelijoiden kouluttaminen vaan taloudellisen voiton tavoitteleminen.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä puuttua kyseisessä tilauskoulutuksessa havaittuihin ongelmiin täsmentämällä lainsäädäntöä niin, että tilauskoulutusopiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista sovitaan entistä selkeämmin tilaajien ja korkeakoulujen välisillä sopimuksilla. Mainittujen opiskelijoiden asemaa parantavat myös ehdotetut säännökset korkeakoulujen velvollisuudesta tiedottaa tilauskoulutukseen hakeutuville opiskelijoille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten kiinnittää huomiota tilauskoulutusta koskevien säännösten (yliopistolain 9 § ja ammattikorkeakoululain 13 §) teknisluonteisiin korjaamistarpeisiin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla.
Oleskelulupia koskeva tiedonsaantioikeus
Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi korkeakouluille tiedonsaantioikeus niiden tarvitsemista hakijoiden ja opiskelijoiden oleskelulupatiedoista sekä oikeus antaa tietoja oma-aloitteisesti Maahanmuuttovirastolle. Kyseisen tiedonsaantioikeuden tarkoituksena on mahdollistaa lukuvuosimaksujen kiertämistä koskevan lainsäädännön täytäntöönpano. Hallituksen esityksen mukaan korkeakoulut voivat käyttää tietojensaantioikeuttaan myös muuhun kuin lukuvuosimaksujen perimiseen ja maksujärjestelyihin, apurahoihin sekä koulutusjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Valiokunta pitää kyseisiä säännösehdotuksia tarpeellisina.
Lopuksi
Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että lukuvuosimaksujen kiertämisen estämistä, toissijaista suojelua saavien lukuvuosimaksuttomuutta ja tiedonsaantia koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.10.2024. Kyseinen voimaantulon aikataulu ei kuitenkaan ole enää mahdollinen, ja saadun selvityksen mukaan tavoitteena on, että laki tulisi voimaan 1.11.2024.
Useat lausunnonantajat ovat esittäneet huolensa hakemusmaksuja koskevien säännösten voimaantulon kireästä aikataulusta. Saatuun selvitykseen viitaten valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena tehdä voimaantulosäännöksiin eräitä muutoksia. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että lakiesityksiin tehdään eräitä teknisluonteisia muutoksia yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin perustein.
Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä (s. 55) ja saadussa selvityksessä todettuun tarpeeseen seurata nyt esitettyjen muutosten vaikutuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaan erityisesti, kun siihen tulee lähivuosien aikana kohdistumaan useita eri muutoksia.