Viimeksi julkaistu 25.10.2024 10.24

Valiokunnan mietintö TyVM 10/2024 vp HE 105/2024 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain 6 a §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain 6 a §:n muuttamisesta (HE 105/2024 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

  • sivistysvaliokunta SiVL 10/2024 vp 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamies Jasmiina Jokinen 
    oikeusministeriö
  • opetusneuvos Mervi Eskelinen 
    opetus- ja kulttuuriministeriö
  • asiantuntija Elina Hakala 
    Ihmisoikeuskeskus
  • yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman 
    yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
  • juristi Sonja Vahtera 
    Lapsiasiavaltuutetun toimisto
  • opetusneuvos Heidi Sairanen 
    Opetushallitus
  • erityisasiantuntija Nina Järviö 
    tasa-arvoasiain neuvottelukunta
  • pääsihteeri Juhani Kortteinen 
    Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
  • kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen 
    Suomen Kuntaliitto

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta
  • Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta
  • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
  • Helsingin kaupunki
  • Porvoon kaupunki
  • Tampereen kaupunki
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • STTK ry
  • Akava ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
  • Monimuotoiset perheet -verkosto
  • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
  • Seta ry
  • Sivistysala ry
  • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
  • Suomen Romaniyhdistys ry
  • Suomen Vanhempainliitto ry
  • Vammaisfoorumi ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslakia.  

Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien ei enää tarvitsisi laatia toimipaikkakohtaisia varhaiskasvatuksen toiminnallisia yhdenvertaisuussuunnitelmia. 

Varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja palveluntuottajilla olisi kuitenkin edelleen yleinen velvollisuus arvioida toimintansa vaikutuksia eri väestöryhmiin ja yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien olisi laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelma voitaisiin kuitenkin jatkossa tehdä yhteisesti koskemaan kaikkia varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan vastuulla olevia toimipaikkoja. Kunta vastaisi yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta myös sen alueella toimivien perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksen toimijoiden osalta. 

Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisestä kuntien tehtäväkentästä. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslakia siten, että varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien velvoite laatia varhaiskasvatuksen toimipaikkakohtaisia yhdenvertaisuussuunnitelmia poistetaan. Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisestä kuntien tehtäväkentästä. Esityksen mukaan se vähentää kuntien ja muiden varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien hallinnollisia tehtäviä ja merkitsee siten säästöjä näille toimijoille. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ymmärrettävänä, että normeja pyritään purkamaan ja painopistettä siirtämään hallinnosta lasten parissa tehtävään käytännön työhön. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana jäljempänä esitettävin huomioin. 

Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Yhdenvertaisuuslaissa säädetään kaikkien viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta. Esityksen mukaan kunnilla ja varhaiskasvatuksen yksityisillä palveluntuottajilla säilyy edelleen yleinen velvollisuus arvioida toimintansa vaikutuksia eri väestöryhmiin ja yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien on laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Esityksen mukaan suunnitelman voi kuitenkin jatkossa tehdä koskemaan yhteisesti kaikkia kyseisen järjestäjän tai palveluntuottajan toimipaikkoja. Perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksen toimijoiden yhdenvertaisuussuunnittelusta vastaa kuitenkin kunta osana kunnan varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelua. 

Kuten sivistysvaliokunta lausunnossaan (SiVL 10/2024 vp) toteaa, yhdenvertaisuuslain lisäksi varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuuden edistämisen velvollisuuksista säädetään nimenomaisesti voimassa olevassa varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Yhdenvertaisuuden turvaamisen vaatimukset sisältyvät myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä velvoittaviin valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Niiden arvoperusta muodostuu yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, lapsen oikeuksista, lapsuuden itseisarvosta, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja ihmisarvon loukkaamattomuudesta ja moninaisuudesta, perheiden monimuotoisuudesta sekä terveellisestä ja kestävästä elämäntavasta. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa, että velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa ei poistu, vaikka velvollisuus laatia toimipaikkakohtainen yhdenvertaisuussuunnitelma poistuu. Valiokunta myös kannustaa kuntia ja muita varhaiskasvatuksen järjestäjiä laatimaan toimipaikkakohtaisia suunnitelmia silloin kun niiden arvioidaan paikallisesti olevan tarpeen. Valiokunta katsoo, että varhaiskasvatus on keskeisessä asemassa yhteiskunnan yhdenvertaisuuden rakentamisessa. Yhdenvertaisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa on perusteltua lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ja sen saamissa asiantuntijalausunnoissa on korostettu toimipaikkakohtaisen suunnitteluvelvoitteen hyötyjä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Erityisesti lasten ja heidän huoltajiensa sekä henkilökunnan osallistaminen nähtiin tärkeänä etuna toimipaikkakohtaisessa suunnittelussa. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausunnossaan (SiVL 10/2024 vp) esittämään näkemykseen, jonka mukaan yhdenvertaisuuden suunnitelmallista edistämistyötä on jatkossakin mahdollista toteuttaa siten, että se on luonteva osa varhaiskasvatuksen kunkin toimipaikan työyhteisön toimintaa sekä tukee sen johtamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Riittävällä vuoropuhelulla lasten ja huoltajien kanssa voidaan turvata heidän näkemystensä huomioon ottaminen. Kuten sivistysvaliokunta on lausunnossaan todennut, myös varhaiskasvatuslaki sisältää velvoitteita osallistaa lapset ja heidän vanhempansa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 

Lopuksi

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty näkemys, jonka mukaan esitys velvoittaisi laatimaan uudet kunta- tai palveluntuottajatason suunnitelmat. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan kunta tai yksityinen palveluntuottaja voi halutessaan toteuttaa myös jatkossa varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteensa laatimalla yhden yhteisen suunnitelman sijaan erilliset suunnitelmat kuhunkin toimipaikkaan. Siten esitys ei esimerkiksi tarkoita sitä, että niiden kuntien tai palveluntuottajien, joissa on jo laadittu kaikissa toimipaikoissa omat yhdenvertaisuussuunnitelmat, tulisi laatia näiden lisäksi kunta- tai palveluntuottajatason suunnitelma. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 105/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 23.10.2024 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
varapuheenjohtaja 
Lauri Lyly sd 
 
jäsen 
Miko Bergbom ps 
 
jäsen 
Fatim Diarra vihr 
 
jäsen 
Jessi Jokelainen vas 
 
jäsen 
Tuomas Kettunen kesk 
 
jäsen 
Mikko Lundén ps 
 
jäsen 
Anders Norrback 
 
jäsen 
Karoliina Partanen kok 
 
jäsen 
Jorma Piisinen ps 
 
jäsen 
Mikko Polvinen ps 
 
jäsen 
Piritta Rantanen sd 
 
jäsen 
Tere Sammallahti kok 
 
jäsen 
Timo Suhonen sd 
 
varajäsen 
Pia Sillanpää ps 
 
varajäsen 
Juha Viitala sd 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Meri Pensamo  
 

Vastalause

Perustelut

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain 6 a §:ää siten, että varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja palveluntuottajilla ei enää ole velvoitetta laatia toimipaikkakohtaisia varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitelmia. Kyseinen velvollisuus on säädetty vuonna 2023 voimaan tulleella yhdenvertaisuuslain muutoksella, ja siihen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan suunnitelmat tulee olla laadittuina viimeistään 1.6.2025.  

Muutokset eivät edistä yhdenvertaisuutta

Hallituksen esittämillä muutoksilla yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteisiin olisi yhdenvertaisuuslain tavoitteiden saavuttamista heikentävä vaikutus. Ehdotetun lainmuutoksen myötä suunnitteluvelvoitteet olisivat eriytyneet syrjintäperusteittain. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole esitetty hyväksyttäviä perusteita tällaiselle erottelulle. 

Hallituksen esitys on selvästi yhdenvertaisuuslain tarkoituksen vastainen sekä ristiriidassa kansainvälisen normiston kanssa. Esitykseen sisältyy lapsiin kohdistuvia syrjiviä erotteluja ja eriytymistä sekä taannehtivia heikennyksiä, eikä niille ole esitetty hyväksyttäviä perusteita. Suunnitteluvelvoitteen poistamisen myötä varhaiskasvatus ja päiväkodeissa järjestettävä esiopetus olisivat jälleen ainoita koulutusjärjestelmän osia, joissa toimipaikkakohtaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien velvoitetta ei ole.  

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 2 artikla kieltää syrjinnän ja edellyttää sopimusvaltioilta aktiivisia toimia lasten suojaamiseksi kaikenlaiselta syrjinnältä. Nyt käsillä oleva esitys heikentää lasten suojaamista syrjinnältä.  

Muun muassa näillä perusteilla esitykseen sisältyvää koulujen ja päiväkotien toteuttamassa esiopetuksessa tapahtuvaa yhdenvertaisuussuunnittelun eriytymistä ei voida pitää hyväksyttävänä. Ilman toimipaikkakohtaisen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista olisi vaikea jälkikäteen arvioida sitä, miten edistämisvelvoitetta on toteutettu ja millaisiin toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi on ryhdytty.  

Esitys ei huomioi lapsen etua

Esityksessä ei ole otettu huomioon lapsen etua. Lapsia koskevissa lainsäädäntömuutoksissa lähtökohtina tulisi olla lapsen oikeuksien sopimus ja muut kansainväliset velvoitteet sekä niiden mukainen kansallinen lapsistrategia, jonka mukaan Suomen tulee mm. edistää suunnitelmallista eriarvoisuutta ja syrjintää ennaltaehkäisevää työtä. Lisäksi esitetyt muutokset lainsäädäntöön eivät ole linjassa YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamien suositusten kanssa. 

Esitetyt muutokset ovat myös valitettavia lasten osallistumisoikeuksien näkökulmasta. Toiminnallinen toimipaikkakohtainen yhdenvertaisuussuunnitelma on erinomainen paikka sekä ottaa lapset mukaan yhdenvertaisuustyöhön että toteuttaa ihmisoikeuskasvatusta. 

Lapsen oikeudet eivät saisi jäädä ainoastaan ylätason kirjauksiksi, vaan lainsäädännössä tulisi olla konkreettisia keinojan niiden tuomiseksi osaksi lasten arkea. Orpon hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut edistämään lasten oikeuksien toteutumista yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Nyt Orpon hallitus toimii juuri päinvastoin.  

Esitys ei tuo säästöjä

Normien purussa lähtökohtana pitäisi olla resurssien vapauttaminen varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseen, ei pelkästään julkisen rahoituksen vähentäminen. Yhdenvertaisuussuunnitelmavelvoitteen poisto jopa vaarantaa varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen.  

Tämän lisäksi esityksen mahdolliset säästöt ovat vähäiset. Velvoitteen poiston arvioidaan säästävän vuositasolla yhteensä noin 43 904 euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston valvontakustannusten säästöksi arvioidaan noin 22 500 euroa vuodessa. Tämä on marginaalisen pieni summa valtion budjetissa. 

Esitys ei myöskään välttämättä tosiasiallisesti välttämättä vähennä työn määrää ja tuo siten tavoiteltuja säästöjä, mutta saattaa viedä tärkeän työkalun, jolla yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa edistetään. Esityksen perusteella jää kyseenalaiseksi, miten merkittävästä hallinnollisen taakan vähenemisestä tai kustannussäästöstä olisi lopulta kyse.  

Yhdenvertaisuussuunnitelmien poistolla saattaa olla vaikutuksia mm. lasten ja nuorten osattomuuteen sekä syrjäytymiseen, joka lisää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Sen sijaan yhdenvertaisuutta edistämällä varmistetaan, että jokainen löytää oman paikkansa yhteiskunnassa ja lopulta tulee aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.  

Jokainen lapsi on erilainen ja arvokas omana itsenään, mikä on varhaiskasvatuksessakin pystyttävä huomiomaan, ja sille tulee turvata sekä resurssit että vahva lainsäädännön tuki. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hylätään. 
Helsingissä 23.10.2024
Fatim Diarra vihr 
 
Jessi Jokelainen vas 
 
Lauri Lyly sd 
 
Piritta Rantanen sd 
 
Timo Suhonen sd