Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna tarpeellisilta osin täytäntöön EU:n F-kaasuasetus ((EU) 2024/573) ja otsoniasetus ((EU) 2024/590), jotka ovat tulleet voimaan 11.3.2024. F-kaasu- ja otsoniasetus ovat suoraan velvoittavaa EU-lainsäädäntöä jäsenvaltioissa. Hallituksen esitys sisältää tarpeelliset kansalliset säännökset asetusten täytäntöönpanemiseksi toiminnanharjoittajien pätevöintijärjestelmän ja valvonnan osalta. Hallituksen esityksen perusteluissa ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Ympäristövaliokunta puoltaa siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna seuraavin huomautuksin.
Ympäristövaikutukset
Wienin yleissopimuksen Montrealin pöytäkirja on kaikkien maiden ratifioima sopimus, joka rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden sekä voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnettujen fluorihiilivetyjen tuotantoa, kulutusta ja kauppaa. EU:ssa Montrealin pöytäkirjan rajoitukset on toimeenpantu otsoni- ja F-kaasuasetuksilla. Fluorattuja kasvihuonekaasuja eli F-kaasuja käytetään laajasti yhteiskunnassa esimerkiksi kylmä-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa, rakennuksissa, ajoneuvoissa, ja myös erityisemmissä käyttötarkoituksissa kuten sähkönsiirto- ja jakelulaitteissa.
F-kaasut ja otsonikerrosta heikentävät aineet ovat ilmastoa hyvin voimakkaasti lämmittäviä kasvihuonekaasuja. F-kaasut eivät tuhoa otsonikerrosta, mutta ne ovat tyypillisesti satoja tai jopa tuhansia kertoja hiilidioksidia voimakkaammin ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Asetuksilla voidaan saavuttaa EU-tasolla noin 500 megatonnin CO2-ekv. päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Suomessa F-kaasuasetuksen arvioidaan vähentävän päästöjä 0,1 megatonnia vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennykset syntyvät F-kaasujen käyttömäärän pienenemisestä ja vuotojen hallinnan paranemisesta sekä välillisesti siitä, että käyttöön otettavat uudet laitteet ovat nykyisiä energiatehokkaampia. F-kaasuasetus johtaa F-kaasujen korvaamiseen suurelta osin ns. luonnollisilla kylmäaineilla (esimerkiksi hiilidioksidi, ammoniakki, propaani). Siirtyminen luonnollisilla kylmäaineilla toimiviin laitteisiin parantaa myös huoltovarmuutta, sillä tällä hetkellä suurin osa F-kaasujen tuotannosta tapahtuu EU:n ulkopuolella, mutta luonnollisten kylmäaineiden tuotannon laajentaminen EU:ssa on hyvin mahdollista.
Valiokunta pitää sääntelyä perusteltuna. On kuitenkin huomattava, että kun F-kaasuja käytetään lukuisissa käyttötarkoituksissa, sääntely myös vaikuttaa kustannuksia nostavasti useilla eri toimialoilla, kuten maataloudessa, elintarviketeollisuudessa, kuljetuksissa, päivittäistavarakaupassa ja kiinteistönpidossa. Yleisimpiä kotitalouksien ilmalämpöpumppuja tarkastusvelvollisuus ei kuitenkaan koske, sillä niissä kylmäaineen määrä on lähes aina alle tarkastusrajan.
Pätevyysvaatimukset ja pätevyyden osoittaminen
F-kaasuasetus muuttaa henkilöiden ja toiminnanharjoittajien pätevyysvaatimuksia, kun ne laajenevat kattamaan uusia käyttöaloja ja ns. luonnollisten kylmäaineiden käsittelyä. Luonnollisia kylmäaineita sisältävät laitteet ovat teknisesti erityyppisiä kuin F-kaasuja sisältävät laitteet. Niiden käsittely vaatii uudenlaista osaamista, jotta ne eivät aiheuta työturvallisuusriskiä tai vaaranna rakennusten paloturvallisuutta. Myös toimiala itse kannattaa pätevyysvaatimuksia.
F-kaasuasetus edellyttää pätevyyden määräaikaisuutta. Kansallisesti on säädettävä pätevöintijärjestelmästä eli koulutuksesta, pätevyyden osoittamisesta ja pätevyyden myöntämisestä, pätevöinnin voimassaolosta sekä sen uusimisesta. Hallituksen esityksellä ehdotetaan tehtäväksi tarpeelliset muutokset koulutusta ja pätevöinnin osoittamista koskeviin säännöksiin. Valiokunta kannattaa esitystä pätevyyden seitsemän vuoden voimassaolosta, joka on F-kaasuasetuksen sallima enimmäispituus.
Seitsemän vuoden välein suoritettavan kertauskurssin tai pätevyyden arvioinnin olennainen tarkoitus on se, että sillä ylläpidetään tietämystä kylmäaineiden ja energiatehokkuuden kehityksestä. Valiokunta katsoo, että kertauskurssien tulisi olla pätevyyden osoittamiseen verrattuna kevyempiä ja siten myös kustannuksiltaan edullisempia. Kertauskurssien sisältö määräytyy kuitenkin komission täytäntöönpanoasetuksilla, joita ei toistaiseksi ole käytettävissä. F-kaasuasetuksen 10 artiklan 9 kohdan mukaan kansallisesti voidaan säätää kertauskurssin tai muun arviointiprosessin yksityiskohdista. Kertauskurssin suorittamistapa vaikuttaa kustannuksiin eli kertauskurssien aiheuttamien kustannusten tarkka arviointi tällä hetkellä ei ole mahdollista. Valiokunta pitää tärkeänä, että kertauskursseista ja pätevyyden arvioinnista tarkemmin valtioneuvoston asetuksella säädettäessä otetaan huomioon myös velvoitteiden hoitamisen sujuvuus.
Hallituksen esityksen mukaan nykyisin pätevöityneiden henkilöiden on uusittava pätevyytensä viimeistään 12.3.2029. Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen esityksessä ehdotetaan samaa siirtymäaikaa uusille pätevyyttä edellyttäville käyttösektoreille ja niiden kylmäaineiden käsittelyssä, joilla aiemmin ei ole edellytetty pätevyyttä. Kylmäalan koulutusohjelmien, kouluttautumisen ja pätevyyden osoittamisen ja myöntämisen mukauttaminen uusiin vaatimuksiin vie aikaa ja yhdenmukaiselle siirtymäajalle on käytännön toimintalähtöiset perusteet.
Valvonta
Hallituksen esitys edellyttää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) pätevyysrekisteriin muutoksia, joista arvioidaan aiheutuvan noin 100 000 euron kertakustannus. Kylmäalan pätevyysrekisterissä on noin 29 000 henkilöä, joiden pätevyys on uusittava joka seitsemäs vuosi. Valtion talousarviossa osoitetaan TUKES:ille 280 000 euron määräraha tehtävien hoitoon.
F-kaasuasetuksen ja otsoniasetuksen valvonnan tehostaminen ja viranomaisyhteistyön lisääminen sekä kansallisella että EU-tasolla sekä toiminnanharjoittajien neuvonta edellyttävät riittäviä viranomaisresursseja. Liikkuvien laitteiden ilmastointilaitteiden vuototarkastusten asiakirjavalvonta olisi Suomen ympäristökeskukselle uusi tehtävä. Asetusten toimeenpanon ja valvonnan tehtävien arvioidaan edellyttävän Suomen ympäristökeskukselta yhteensä noin 8 henkilötyökuukauden resurssia vuodesta 2025 alkaen. Hallituksen esityksen lähtökohtana kuitenkin on, että valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanon mukaisesti rahoitustarve ratkaistaan luopumalla olemassa olevista tehtävistä tai tehostamalla olemassa olevien resurssien käyttöä. Valiokunta toteaa, että lakisääteisistä tehtävistä on huolehdittava ja siirtymävaiheessa toteutettava kunnollinen ohjeistus ja neuvonta todennäköisesti vähentäisivät myöhempää tarvetta puuttua valvonnassa epäkohtiin. Mahdollisuus varhaiseen panostukseen voisi siten vähentää kustannuksia jatkossa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä kunnan ympäristöviranomaiset yleisinä valvontaviranomaisina valvovat laitteiden vuototarkastuksia ja huoltokirjanpitoa. Niiden työmäärän ei arvioida kasvavan merkittävästi, koska F-kaasuja sisältävät laitteet poistuvat vähitellen käytöstä ja korvautuvat vaihtoehtoisia kylmäaineita sisältävillä laitteilla. Sääntelyn edellyttämän eräiden eristesolumuovien erilliskeräysvelvollisuuden myötä kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusviranomaisille tulee valvottavaksi yksi uusi jätelaji, mistä ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan merkittävää lisätyötä.