Arvoisa puhemies! Tämä on siis mietinnön esittelypuheenvuoro, ja sanon muutaman sanan henkilökohtaisia näkemyksiäni sitten tuossa jossakin vaiheessa keskustelua.
Tässä kyse on siis siitä, että työttömyysturvalakia muutetaan sillä tavalla, että työttömällä, joka on yli 25‑vuotias, olisi oikeus työttömyysetuuteen opiskellessaan ammatillisia valmiuksia tai yritystoimintaa tukevissa opinnoissa sillä tavalla, että nuo opinnot eivät saa kestää yli kuutta kuukautta. Hänellä säilyisivät silti ne velvoitteet, jotka liittyvät normaalisti työttömyysturvaan, elikkä olisi työn vastaanottovelvollisuus ja olisi velvollisuus osallistua myös hänelle osoitettuihin aktiivitoimenpiteisiin. Tämän ehdotetun mallin keskeisin ero tähän nykyiseen omaehtoisen opiskelun mahdollisuuteen on siinä, että enää työ- ja elinkeinotoimisto ei tee arviota siitä, onko tuo koulutus sellaista, että se edistää työnhakijan työllistymistä, eli tämä tarveharkinta purkautuu. Opiskella saa, vaikka työllistyminen ei sitä edellyttäisikään.
Ajatuksena tässä taustalla on se, että työttömät pystyisivät nykyistä joustavammin osallistumaan esimerkiksi lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen ja sen luonteisiin opintoihin ja että se rohkaisisi työttömiä työnhakijoita opiskelemaan eikä tarvitsisi pelätä, onko tämä minun opiskeluni sellaista, joka sitten vie työttömyysturvan. Näitä rajanvetotapauksia tällä hetkellä on luvattoman usein, tai sitten tapahtuu niin, että TE-toimisto harkitsee, että tämä koulutus ei edistä kyseisen työnhakijan työllistymistä, ja tässäkin saattaa TE-toimiston ja työnhakijan välillä olla ristiriitaa siitä, miten he tulkitsevat tuon koulutuksen laadun.
Valiokunta pitää tätä uudistusta tervetulleena ja tarpeellisena ja ehdottaa sen hyväksymistä muuttamattomana mutta nostaa esiin muutaman asian:
Sitä, että opiskelumahdollisuuksien joustavoittaminen koskee vain 25 vuotta täyttäneitä työnhakijoita ja että tuetaan ainoastaan lyhytkestoista koulutusta, pidetään perusteltuna siitä näkökulmasta, että kun opintoetuudet — olipa kyse sitten aikuisopiskelijoista tai puhumattakaan nuorista opiskelijoista — ovat tasoltansa heikompia kuin työttömyysturva, meillä muuten kävisi niin, että ihmisiä ikään kuin ajautuisi työttömyyteen sen vuoksi, että he sitä kautta saisivat paremman opintotuen, ja se ei voi olla tarkoituksenmukaista. Toisaalta ajatellaan myös, että tämä lyhytkestoisuus on perusteltua oikeastaan tästä samasta näkökulmasta.
Mutta samaan aikaan valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että meidän aikuiskoulutusjärjestelmäämme ja myös tätä etuusjärjestelmää, joka sillä puolella on, pitäisi uudistaa sillä tavalla, että nykyisin olisi helpompi opiskella.
Tälle koulutukselle ei ammatillisten valmiuksien ja yritystoiminnan tukemisen lisäksi aseteta muita edellytyksiä, ja valiokunta lähtee siitä, että tätä todellakin pitää tulkita laveasti, niin että tämän soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät vain selkeästi harrastusluonteiset opinnot. Kieliopinnot, luku- ja kirjoitustaidon opinnot sekä tietoteknisiä valmiuksia antavat opinnot mainitaan esimerkkeinä siitä, että ne parantavat ammatillisia valmiuksia vaikka eivät suoraan olekaan ammatillisia opintoja.
Valiokunta on hiukan huolissaan siitä, miten tätä tulkintaa sitten tosiasiallisesti tehdään, ja edellyttää, että TE-toimistoille on selkeä ohjeistus ja henkilöstön koulutusta, jotta ei tule sitten niitä yllätystilanteita, joissa tulkinnat menevät ristiin esimerkiksi eri TE-toimistojen välillä tai sitten niin, että asiakkaat kokevat, että tällä todellakin on merkitystä ammatillisesti kehittymisessä, ja TE-toimisto katsoo, että ei ole — koska nykymaailmassa monenlaiset koulutukset saattavat tukea esimerkiksi yritystoimintaa. Lisäksi valiokunta korostaa sitä, että työnhakijoille pitää antaa kattavasti tietoa eri kouluttautumismahdollisuuksista ja yksityiskohtaista ja konkreettista tietoa siitä, mitkä sitten lopulta hyväksytään tämmöiseksi omaehtoiseksi opiskeluksi, että työttömyysturvaa ei menetetä.
Lisäksi valiokunta huomauttaa, että työnhakijoiden lyhytkestoisten opiskelumahdollisuuksien parantaminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä uudistumista. Tällä hetkellä tällaista koulutustarjontaa on hyvin vähän, ja monta kertaa voi olla niin, että on vaikea erottaa, mikä on ikään kuin itsenäistä täydennyskoulutusta ja mikä on sitten sitä ammatillista, tutkintoon tähtäävää koulutusta. Esimerkiksi opetusministeriön visiossa lähdetään siitä, että meillä tulevaisuudessa pitäisi olla enemmänkin integroitu, tutkintoon tähtäävä koulutus, josta sitten osat voisivat toimia ammatillisena täydennyskoulutusosiona, ja tällaista niin sanottua moduulikoulutusta meillä on jo nytkin. Valiokunta oli huolissaan siitä, ettei tule vääriä tulkintoja, joissa tällaista täydennyskoulutusmoduulia pidetäänkin ammattiin tai tutkintoon tähtäävänä, ja toivoi, että tätä asiaa selkiytettäisiin ohjeistuksissa.
Lisäksi valiokunta huomauttaa siitä, että jos työnhakija alun perin lähtee enintään kuuden kuukauden pituisiin opintoihin ja sitten jossakin tilanteessa ne venyvät yli kuuden kuukauden mittaisiksi, niin opintojen viivästyminen ei vaikuttaisi tähän tulkintaan silloin, kun se johtuu työnhakijasta johtuvasta syystä, ja tätä valiokunta pitää perusteltuna. Mutta joskus voi olla myös niin, että se ei johdu opiskelijasta vaan jostakin muusta syystä — esimerkiksi opiskelija on vähän virheellisten tietojen varassa lähtenyt opiskelemaan ja kuvitellut, että se kestää alle kuusi kuukautta — ja tässä toivotaan, että kun työttömyysturvan kesto taas on sitten TE-toimiston harkinnassa, siinä harkinnassa otettaisiin huomioon se, että koulutusjärjestelmä ei vielä tunnista näitä ehdotetun mallin keston mukaisia kuuden kuukauden pituisia opintokokonaisuuksia.
Lisäksi kun työnhakijan pitää tässä mallissa olla työmarkkinoiden käytettävissä, valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työnhakijalle pitää olla selkeää se, että hänen todellakin pitää ottaa vastaan töitä, jos hänelle sellaisia on tarjolla, ja sitten toisaalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että silloin, jos tarjotaan aktiivitoimia, niiden pitää tässä tilanteessa olla perusteltuja.
Lisäksi lopuksi työvaliokunta kiinnittää huomiota siihen ja pitää positiivisena sitä, että tämäntyyppinen opiskelu täyttää myös aktiivimallin edellytykset silloin, kun se rytmittyy oikealla tavalla. Valiokunta pitää tätä kannatettavana.
Sitten ehkä vielä se asia, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että työttömyysturvan kehittämisessä sitä pitäisi yksinkertaistaa ja työttömyyden aikaisia eri tukimuotoja yhdenmukaistaa ja tämä esitys saattaa viedä tästä poispäin, ja siinä mielessä on syytä seurata, mitä jatkossa tulee tapahtumaan. Tämä oli ehkä vielä sellainen mainitsemisen arvoinen asia.
Valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause, ja tuo vastalause koskee 25 vuoden ikärajaa.
Puhemies Paula Risikko
:Puhujalistalle.