Arvoisa rouva puhemies! Kyllä näissä puheenvuoroissa on selityksen makua, mutta sekin kuuluu politiikkaan ja eduskuntaan.
Eduskunta ja Suomi tarvitsee willerydmaneja. Koulukiusaaminen tarvitsee juuri willerydmaneja. Ajatelkaa, jos koulukiusaamiseenkin puututtaisiin samalla tavalla eli joukkovoimalla kaikki sanovat, että emme me kiusaa, ja kukaan ei puutu asiaan, ja sitten sieltä nouseekin joku, joka sanoo, että hei, mietitäänpäs, miten tämä asia menikään. On rohkeaa tulla sieltä kokoomuspuolueesta kertomaan mielipide tuosta pöntöstä ja kertomaan, että kokee, että tämä asia ei ehkä olekaan niin selkeä ja selvä, ja pohtii, toimitaanko tässä ihan täysin reilujen periaatteiden mukaisesti. Hienoa, Wille Rydman, kiitos puheenvuorostanne! Olen ihan samaa mieltä, että mikäli ei päästä yksimielisyyteen täällä, niin pysytään vanhalla linjalla ja kunnioitetaan niitä perinteitä. Me olemme Suomessa, meillä on vahvat perinteet täällä eduskunnassa. On tärkeää, että jokaisella on oma istumapaikkansa, ja on todellakin naurettavaa, että näistä istumapaikoista pitää edes keskustella.
Täällä puhuttiin pandoran lippaan aukaisemisesta, ja on muuten hirveän tärkeä asia, että sekin huomioidaan. Tein viime kauden päätteeksi lakialoitteen sotilastapaturma- ja palvelusairauslaista, joka astui vuoden alusta voimaan. Sillä annetaan korvauksia varusmiehille, jos armeijassa tapahtuu jotakin. Meillä on kuitenkin pimentoaika taaksepäin, jolloin varusmiehet eivät ole saaneet korvauksia, ja tein myös toisen lakialoitteen, jolla esitin, että korvauksia maksetaan taannehtivasti. Minulle perusteltiin täällä eduskunnassa, kun asiaa oltiin käsittelemässä, että emme voi avata tällaista pandoran lipasta, koska jos me nyt sallimme näin, niin pian tulee joku muu, joka myös vaatii taannehtivuutta. Se on ihan juurikin näin, että kuka tietää, missä istutte seuraavalla kaudella.
Jos me menisimme sillä tavalla, miten nykypäivänä työelämässä toimitaan, meillä olisi avokonttorit, ja kun henkilö tulee aamulla töihin tai istuntoon, hän ottaa sen paikan, minkä ehtii saamaan. Meillä olisi täysi vapaus valita niitä paikkoja. Jokainen ottaisi sen mielekkäimmän paikan. Näinhän se menee nykypäivänä työpaikoilla, eikä sitäkään kysytä, eikä avokonttoreissa kysytä, sinne laitetaan työntekijät. Miksi me emme voisi ottaa sellaista mallia tänne, että jokainen ottaa sen paikan, minkä ehtii? Silloinhan se vasta olisikin yhdenvertaista ja jokainen pääsisi etupenkkiin vuorotellen. Joka haluaisi istua takapenkissä, voisi istua siellä.
Minun äitini sanoi, että älä, sinä Arja, huoli, hyvä hevonen näkyy huononkin loimen alta. Se lienee tällainen savolainen sananlasku, kun siellä on juuret. Eli vaikka olisikin pimennossa tai vaikka olisikin kameroiden takana, niin ääni kuuluu viimeiseen saakka ja puheenvuorot, toimet ja teot ratkaisevat.
Tämä toimintatapa, mikä nyt eduskunnassa on käsittelyssä, on väärin, ja te kaikki tiedätte sen, että tällaisia päätöksiä ei tulisi tehdä. Se sotii aivan varmasti teidän monen oikeudentajua vastaan. Ei ole oikein, että kysymättä yhdeltä ryhmältä, kunnioittamatta yhden ryhmän mielipidettä tehdään tällaisia siirtoja. Minä ymmärrän RKP:tä pienenä ryhmänä, ja te olette olleet siellä laidassa, ja niin kuin sanoitte, perinteitä kunnioittaen, yli 80 vuotta, olette istuneet siellä, ja siellä ovat myös tulkkauspalvelut olleet. Kyllä minä näen kuitenkin tarpeellisena, että ne tulkkauspalvelut on, ja on hyvä asia, että se toimivuus on johdonmukaista ja jatkuvaa.
Minun mielestäni meidän tulisi pysyä tässä vanhassa istumajärjestyksessä ja muistaa se, että me olemme Suomen parlamentissa, me olemme eduskunnassa, me emme ole Pohjoismaiden neuvostossa, me emme ole EU:ssa. Ne ovat niitä sellaisia aasinsiltoja ja keppihevosia, millä tätä asiaa yritetään perustella ihmisille ja aivan kuin vähätellen sitä, jos me koemme, että meitä kiusataan. Kyllähän jokainen järkevä ihminen — ja täällä on järkeviä ihmisiä — ymmärtää sen, että kysymys ei ole siitä. Kysymys on periaatteesta ja siitä tunteesta, miltä minusta, miltä meistä tuntuu, kun ilman meidän ryhmän mielipiteen kunnioittamista te muut ryhmät joukkovoimalla — koska joukossa on voimaa — teette tällaisen siirron. Ja se ärsyttää, se tuntuu pahalta, se harmittaa, ja se on epäoikeudenmukaista, ja se on yksinkertaisesti väärin. Se on väärin.
Täällä on erittäin tärkeitä aiheita tulossa: Kyllä, vanhustenhoito. Kyllä, hoitajia lisää. Olisi pitänyt olla ensimmäisenä prioriteettikeskusteluna täällä, miten me tuomme yhdessä hoitajamitoituksen 0,7 lakiin. Tärkeimpiä asioita. [Paavo Arhinmäki: Miksi ette tuoneet sitä?] — Miksi ette tuoneet sitä? Minäpäs muistelen kautta 2011—2015. Edustaja Arhinmäki, ilmeisesti tarkoititte minulle nuo sananne. Sieltähän se hoitajamitoituksen heikentäminen lähti. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Se lähti sieltä. Sitä heikennettiin 0,5:een, ja te olitte silloin hallituksessa. Ikäihmisten palvelu- ja laatusuositusta heikennettiin. Se lähti teidän kaudestanne 0,5:een, ja silloin sitä aikaisempaa suositusta, joka oli 0,7—0,8, heikennettiin. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Minä tiedän, kun minä olin töissä ja tein niitä asioita. [Li Andersson: Mitä luki siellä teidän hallitusohjelmassanne?]
Kuten huomaatte, meille tulee erittäin mielenkiintoinen kausi, koska varmasti hoitajamitoituksesta ja hoitajista puhutaan. Nyt puhutaan istumajärjestyksestä. Hoitajat eivät ehdi istumaan. Elikkä tässä ei istumatyöstä ole kysymys, vaan siitä, että oikeudenmukaisesti paikat pidetään. Ja niin kuin tässä hyvissä puheenvuoroissa selitettiin, tämä keskialue on perussuomalaista politiikkaa. Se on erittäin hyvä paikka istua, minä myönnän sen, koska olen istunut siellä. Näkyvyys on hyvä, ja kuuluvuus on hyvä. Tärkeää on, että kunnioitetaan toinen toisiamme, ja yritän itse toimia sillä tavalla, mutta täytyy sanoa, että tämä alkulaukaus, mikä nyt eduskuntatyölle annetaan, ei sellaista signaalia anna. Se tarkoittaa sitä, että täytyy olla hyvinkin terävänä täällä ja pitää perussuomalaisten ja perussuomalaisten kansalaisten puolia. Ja kansalaisilta terveisiä: pahaa tuolileikkiä, ei näytä hyvältä. Mutta ei ole lapsellista vastustaa sitä. Aina pitää pitää puolia, aina pitää puolustautua. Ihmisillä tulee olla oikeus puolustautua, sillä se on minun mielestäni yksi perusoikeus, ja se on myös perustuslain suoma oikeus.