Aserikoksia koskevien rangaistusten koventaminen

Aserikoksia koskevia rangaistussäännöksiä on viimeksi arvioitu kokonaisuutena vuonna 1997. Vaarallisia esineitä ja toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvia esineitä ja aineita koskevat säännökset ovat vuodelta 2003.

Oikeusministeriössä rangaistussäännösten kokonaisarvion pohtiminen alkoi joulukuussa 2022, kun asetettiin hanke aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Vuoden 2023 helmikuussa oikeusministeriö julkaisi muistion aserikoksia koskevien rikoslain 41 luvun rangaistussäännösten nykytilanteesta. Muistiossa käsiteltiin myös mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarvetta ja toteuttamistapaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa esitetään aserikoksia koskevien rangaistussäännösten koventamista. Oikeusministeriö asetti 1.11.2023 työryhmän toteuttamaan hallitusohjelman aserikoksia koskevat toimenpidekirjaukset. Työryhmän tehtävänä oli aserikosten vaarallisuus ja vahingollisuus huomioon ottaen arvioida aserikoksia koskeva rikoslain (39/1889) 41 luku ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Työryhmän tavoitteena oli ajantasaistaa aserikosten rangaistussäännökset riittävän kattavasti ja niin, että ne muodostavat selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Erityisesti tuli kiinnittää huomiota ampuma-aserikoksiin, jotka kytkeytyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai muuten ryhmässä tapahtuvaan rikolliseen toimintaan.

Työryhmä ehdotti 24.4.2024 julkaistussa mietinnössä hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, että ampuma-aseen mukana pitäminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa ilman oikeutta aseen hallussapitoon ehdotetaan lisättäväksi törkeän ampuma-aserikoksen tekotavaksi, ja että törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistusta korotetaan niin, että se olisi kaksi vuotta vankeutta.

Työryhmä ehdotti, että uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi ampuma-aseen käsittely vakavaa rikollista toimintaa varten, josta tuomittaisiin enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Ampuma-aseen lainaaminen tai luovuttaminen järjestäytyneelle rikollisryhmälle tai sen yrittäminen katsottaisiin jatkossa tällaiseksi rikokseksi. Rikoksen selvittämisessä voitaisiin käyttää myös telekuuntelua. Lisäksi työryhmä ehdotti hallitusohjelmakirjauksien pohjalta, että enimmäisrangaistuksia korotetaan silloin, kun on kyse vaarallisen esineen hallussapidosta tai siitä, että pitää hallussaan esinettä tai ainetta, joilla voidaan vahingoittaa vakavasti toista henkilöä.

Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevien lakimuutosten kustannusvaikutukset olisivat noin 16,2 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta suurin osa liittyy ehdottomien vankeusrangaistusten määrän kasvuun ja keston pidentymiseen. Lisäksi rikosprosessiin liittyvät kustannusvaikutukset olisivat noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Aserikoksia koskeva mietintö oli lausuntokierroksella 24.4.–7.6.2024. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta 25.10.2024. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta 2024.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Aserikoksia koskevan rangaistussääntelyn muuttaminen. Oikeusministeriön hanke OM077:00/2022.
– Toimikausi 19.12.2022–30.6.2025.

Aserikoksia koskevien rangaistussäännösten tarkastelu / Janne Kanerva. Muistio 28.2.2023. Oikeusministeriön Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto.

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023.
– Luku 10.1: Kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan

Aserikoksia koskevan sääntelyn muuttaminen : työryhmämietintö / Janne Kanerva. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja, 2024:12.

Aserikoksia koskevan sääntelyn muuttaminen : lausuntotiivistelmä / Janne Kanerva. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2024:30.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto oikeusministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi, 25.10.2024.

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys HE 204/2024​  eduskunnalle aserikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi annettiin eduskunnalle 19.12.2024.

Aiheen aikaisempi käsittely

Lakialoite LA 105/2020 laiksi rikoslain 41 luvun 2 §:n muuttamisesta / Pihla Keto-Huovinen, kok

Lakialoite LA 57/2021 laiksi pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta / Jari Kinnunen, kok

Kirjallinen kysymys KK 635/2021 laittomista aseista järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä / Eveliina Heinäluoma, sd

Oikeusvertailevaa aineistoa

Aserikoksia koskevan sääntelyn muuttaminen : työryhmämietintö / Janne Kanerva. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja, 2024:12.
– Ruotsin, Norjan, Saksan, Viron, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan lainsäädäntöä selostetaan mietinnön luvussa 5.2 Ulkomaiden lainsäädäntö, s. 115–126.

Kansainvälinen sääntely

Yhdistyneet kansakunnat, YK:

UN convention against Transnational Organized Crime and the protocols thereto, (UNTOC), 2000.
– Suomennos: Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta, (Sops 20/2004).

General Assembly resolution 55/255 of 31 May 2001:
Protocol against the illicit manufacturing of and trafficking in firearms, their parts and components and ammunition, supplementing the United Nations Convention against Transnational Organized Crime.

Sääntely Euroopan unionissa

EU legislation on civilian firearms.

Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Vapenlag (1996:67)

Brottsbalk (1962:700)
– Heinäkuun 2023 alussa lisätty 29 luvun 2 a §:
29 kap. Om straffmätning och påföljdseftergift.

Lag (1988:254) om förbud beträffande knivar och andra farliga föremål.

Norja

Lov om straff (straffeloven), LOV-2005-05-20-28

Saksa

Waffengesetz (WaffG)
– rangaistussäännökset 51 ja 52 §

Viro

Karistusseadustik (lühend - KarS)
– käännös englanniksi: Penal Code

Yhdistynyt kuningaskunta

Firearms Act 1968

Ranska

Code de la sécurité intérieureArticles L311-2
– L311-2 artiklassa aseet jaetaan neljään luokkaan.

Rikoslaki: Code pénal

Aserikoksia koskevia rangaistussäännöksiä on myös puolustuslaissa: Code de la défense

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

Ampuma-aseet rikoksentekovälineinä ja rikosten kohteina : teema-analyysi / Mika Sutela. Helsinki, Poliisihallitus, 2024.

Katujengiin kuuluminen rangaistuksen koventamisperusteena / Sisällöllinen toimitus: Eduskunnan kirjasto. Helsinki, Eduskunnan kirjasto, 2024.

Rangaistuskäytännön käsikirja / Heikki Kemppinen, Johannes Koskenniemi, Maija Mononen, Heidi Myllys, Elisa Savolainen. Helsinki, Alma Talent, 2023.
Kemppisen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Rikosoikeus : rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano / Jussi Tapani, Matti Tolvanen, Heikki Kemppinen. Helsinki, Alma Talent, 2022.
Tapanin ym. julkaisun saatavauus Eduskunnan kirjastossa

Knivlagen : bakgrund och tillämpning / Niklas Dahlgren. Stockholm, Norstedts Juridik, 2021.
Dahlgrenin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kansalaisvaikuttaminen

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö aserikostyöryhmän mietinnöstä, VN/34181/2022.
– Lausuntoaika oli 24.4.–7.6.2024.

Sisällöllinen toimitus: Eduskunnan kirjasto, sähköposti: kirjasto@eduskunta.fi, joulukuu 2024, päivitetty 20.12.2024