Kansalaisuuslain asumisaikaedellytysten muuttaminen

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että kansalaistamisen ehtoja uudistetaan tällä hallituskaudella. Kansalaistaminen tarkoittaa kansalaisuuden myöntämistä hakemuksesta. Hallitusohjelman tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä ja kannustaa kotoutumiseen.

Hallitusohjelmassa esitetään muutoksia muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn. Lisäksi hallituksen tavoitteena on ottaa käyttöön kansalaisuuskoe. Kansalaisuuslain uudistukset toteutetaan kolmessa erillisessä sisäministeriön hankkeessa.

Suomen kansalaisuudesta säädetään Suomen perustuslaissa ja tarkemmin kansalaisuuslaissa. Perustuslain mukaan Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella. Kansalaisuuslaissa säädetään yksityiskohtaisemmin kansalaisuuden saamisen edellytyksistä.

Myös useat kansainväliset sopimukset, joissa Suomi on sopijaosapuolena, sisältävät kansalaisuuteen liittyviä määräyksiä. Näistä tärkeimmät ovat eurooppalainen yleissopimus kansalaisuudesta (kansalaisuusyleissopimus) ja yleissopimus kansalaisuudettomuuden vähentämisestä. Muita kansalaisuusasioihin vaikuttavia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ovat esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus, yleissopimus lapsen oikeuksista sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus.

Kansalaisuuslain uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan asumisaikaa koskevia hallitusohjelmakirjauksia. Merkittävä uudistus on yleisen asumisaikaedellytyksen pidentäminen yhtäjaksoisen asumisen osalta kahdeksaan vuoteen nykyisen viiden sijaan. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla oleskelu. Myös asumisaikaan luettavien ulkomaanpäivien määrää on tarkoitus vähentää. Tarkoituksena on lisäksi poistaa kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus sekä tarkastella muita asumisaikaa koskevia poikkeusperusteita.

Sisäministeriö lähetti 9.2.2024 lausuntopyynnön kansalaisuuslain uudistamisen ensimmäisestä vaiheesta. Lausuntopyyntöön sisältyi luonnos hallituksen esitykseksi. Vastaukset tuli antaa viimeistään 11.3.2024. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2024.

Kansalaisuuslain muuttamisen toinen vaihe koskee nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä. Toisen vaiheen uudistuksia käsittelevä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2024.

Lakiuudistuksen kolmannessa vaiheessa toteutetaan kansalaisuuskokeen käyttöönottoa ja kaksoiskansalaisuutta koskevat hallitusohjelman tavoitteet. Kansalaisuuskoetta käsittelevä hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025.

Tässä tietopaketissa seurataan ensimmäistä kansalaistamisen muutoshanketta.

Hallituksen esitys HE 27/2024 laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta annettiin eduskunnalle 18.4.2024.

Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2024.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Sisäministeriön kansalaisuuslain muuttamista valmisteleva hanke, vaihe 1, Asumisaikaedellytykset, SM034:00/2023

Hankkeen asettamispäätös, 16.10.2023.

Hankkeen toimikausi on 16.10.2023–30.6.2024.

Hanke-sivun Asiakirjat-osiosta löytyvät muun muassa lausuntopyyntö, hallituksen esityksen luonnos ja lausuntoyhteenveto.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto sisäministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta kansalaisuuslain muuttamisesta. Valtioneuvoston kanslia, VN/9769/2024-VNK-2, 9.4.2024.

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys HE 27/2024 laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta annettiin eduskunnalle 18.4.2024.

Lähetekeskustelussa, jota käytiin 25.4., 2.5. ja 3.5.2024, asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 16/2024, 7.5.2024.

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 14/2024, 19.6.2024.

Valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot

Ensimmäinen käsittely 24.6.2024:
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 27/2024 sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.
Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Toinen käsittely 28.6.2024:
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.

Aiheen aikaisempi käsittely

Lakialoite LA 56/2014 laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta / Vesa-Matti Saarakkala, ps

Kirjallinen kysymys KK 28/2016 Suomen kansalaisuuden poisottamisesta terrorismista tuomitulta Suomen kansalaiselta / Rami Lehto, ps

Lakialoite LA 12/2018 laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta / Ville Tavio, ps

Hallituksen esitys HE 272/2018 laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta

Kirjallinen kysymys KK 545/2020 Suomen kansalaisuuden automaattisesta periytymisestä ja asevelvollisuudesta / Tom Packalén, ps

Lakialoite LA 2/2020 laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta / Ville Tavio, ps

Lakialoite LA 17/2022 laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta / Mari Rantanen, ps

Kirjallinen kysymys KK 777/2022 Suomen kansalaisuuden menettämisestä kaksoiskansalaisen syyllistyttyä rikolliseen toimintaan myös muualla kuin Suomessa / Timo Heinonen, kok

Hallituksen esitys HE 64/2022 laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta
– Tällä esityksellä ehdotettiin pääasiassa säädöshuollollisia muutoksia, joilla oli tarkoitus selkeyttää nykylainsäädäntöä. Esityksen mukaan sanojen lapsi ja kansalaisuudettomuus määritelmiä ajantasaistettaisiin ja asumisajan laskennan sääntelyä selkeytettäisiin. Hanke kuitenkin raukesi vaalikauden 2019–2023 lopussa.

Oikeusvertailevaa aineistoa

Kansainvälinen sääntely

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 8/1976)

Eurooppalainen yleissopimus kansalaisuudesta (SopS 94/2008)

Explanatory Report to the European Convention on Nationality, European Treaty Series – No. 166, Euroopan neuvosto

Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (Sops 77/1968)

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus,
(SopS 37/1970)

Yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59–60/199)

Pohjoismainen kansalaisuussopimus (SopS 68–69/2012)

Valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskeva yleissopimus (SopS 80/1968)

Yleissopimus kansalaisuudettomuuden vähentämisestä (SopS 96/2008)

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948)

Sääntely muissa maissa

Hallituksen esityksen luonnoksen luvussa 5.2. kerrotaan muiden maiden lainsäädännöistä ja käytännöistä.

Ruotsi

Lag (2001:82) om svenskt medborgarskap

Ruotsin kansalaisuutta koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa:

Regeringskansliet, Skärpta krav för svenskt medborgarskap, 8.9.2023

Regeringskansliet, Ändringar i medborgarskapslagen, 24.1.2024

Norja

Lov om norsk statsborgerskap (statsborgerloven) LOV-2005-06-10-51

Tanska

Danmarks Riges Grundlov LOV nr 169 af 05/06/1953, 44 §

Bekendtgørelse af lov om dansk indfødsret LBK nr 1656 af 23/12/2022

Saksa

Staatsangehörigkeitsgesetz (StAG)

Itävalta

Bundesgesetz über die österreichische Staatsbürgerschaft (Staatsbürgerschaftsgesetz 1985 – StbG)

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

Citizenship and residence sales : rethinking the boundaries of belonging / Dimitry Kochenov, Kristin Surak (eds.). Cambridge University Press, 2023.
– Kochenovin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Perusoikeudet / Pekka Hallberg, Heikki Karapuu, Tuomas Ojanen, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori, Veli-Pekka Viljanen. Alma Talent, 2023.
– Saatavilla Verkkokirjahylly-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa

Vilka effekter har ändrade regler för medborgarskap? / Eskil Wadensjö. Artikkeli sivuilla 57–59 julkaisussa Ekonomisk Debatt, 51 (2023):6.

Denationalisation and its discontents : citizenship revocation in the 21st century : legal, political and moral implications / Christian Prener. Brill Nijhoff, 2022.
– Prenerin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Medborgarskap under förändring : medborgarskap, åsikter och värderingar om migration och integration / Patricia Mindus. Artikkeli sivuilla 1–28 julkaisussa Värderingsförändringar i ett Europaperspektiv: Hot mot vår säkerhet? ed. Björn Körlof. Kungliga Krigsvetenskapsakademien, 2022.

Migration and multiculturalism in Scandinavia / Eric Einhorn. The University of Wisconsin Press, 2022.
– Einhornin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Nationality and statelessness in Europe : European law on preventing and solving statelessness / Caia Vlieks. Intersentia, 2022.
– Vlieksin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Citizenship as status, habitus and acts : language requirements and civic orientation in Sweden. Tommaso Milani, Simon Bauer, Marie Carlson, Andrea Spehar, Kerstin von Brömssen. Artikkeli sivuilla 756–772 julkaisussa Citizenship Studies 25 (2021):6.

Maahanmuuton lait ja menettelyt: käytännön käsikirja / Anna-Maija Juvonen. Edita, 2021.
– Juvosen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Krav på kunskaper i svenska och samhällskunskap för svenskt medborgarskap. SOU 2021:2.

Ändrade regler i medborgarskapslagen. SOU 2021:54.

Citizenship in the Nordic Countries : past, present, future / Arnfinn H. Midtbøen, Simon Roland Birkvad, Marta Bivand Erdal. Nordic Council of Ministers, Nordic Council of Ministers Secretariat, 2018.

Claiming citizenship rights in Europe: emerging challenges and political agents / Daniele Archibugi. Routlegde, 2018.
– Archibugin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Good practices in nationality laws for the prevention and reduction of statelessness : handbook for Parliamentarians N° 29. Inter-Parliamentary Union (IPU), the United Nations High Commissioner for Refugees (UNHCR), 2018.

Citizenship : identity, institutions, and the postmodern challenge. Kalu Ndukwe Kalu. Routlegde, 2017.
– Kalun julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Tap av norsk statsborgerskap : utredning fra utreder oppnevnt av Barne-, likestillings- og inkluderingsdepartemenet 5. september 2014. Norges offentlige utredninger, 2015:4.
– NOU-julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Nationality and statelessness : handbook for parliamentarians N° 22. Inter-Parliamentary Union (IPU), the United Nations High Commissioner for Refugees (UNHCR), 2014.

Kirjallisuutta aiheesta ”kansalaisuus” Eduskunnan kirjastossa