Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Voit tarkastella aiempien vaalikausien asioita valtiopäivittäin vuodesta 1983 lähtien.
Vaalikaudella tarkoitetaan eduskuntavaalien välistä aikaa, joka alkaa vaalien tuloksen vahvistamisesta ja jatkuu, kunnes seuraavat vaalit on toimitettu. Vaalikausi jakautuu valtiopäiviin. Valtiopäivät alkavat yleensä helmikuun alussa ja kestävät seuraavien valtiopäivien alkuun. Valtiopäivävuosi ei siis ole sama kuin kalenterivuosi.
Aiemmilta vaalikausilta ja valtiopäiviltä on koottu tilastotietoa vireille tulleiden, käsittelyssä olleiden ja päättyneiden valtiopäiväasioiden mukaan. Lisäksi löydät valtiopäivien ja vaalikausien alkamis- ja päättymispäivämäärät sekä tilastot täysistuntojen määristä ja kestoista.
Tilastot koskevat paikoin erimittaisia aikajaksoja. Vaalikaudesta 2015 lähtien loppuun käsitellyt asiat on ilmoitettu omana kokonaisuutenaan, koska niissä on käytetty aiemmasta poikkeavaa tilastointitapaa.
Vireilletulleet asiat valtiopäivittäin
Käsittelyssä olleet asiat valtiopäivittäin
Valtiopäivävuodesta 2015 lähtien loppuun käsitellyt asiat
Valtiopäivävuoteen 2014 mennessä loppuun käsitellyt asiat
Hyväksytyt lakiehdotukset ja muut päätökset
Valtiopäivien alkamis- ja päättymispäivämäärät
Vaalikausien alkamis- ja päättymispäivämäärät
Täysistuntojen lukumäärät ja kestot
Eduskunnan tärkein tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa. Eduskunta voi säätää uuden lain tai kumota tai muuttaa voimassa olevan lain. Tämä voi tapahtua hallituksen esityksestä, kansanedustajan aloitteesta tai kansalaisten tekemän lainsäädäntöaloitteen pohjalta. Kansalaisaloite otetaan eduskunnan käsittelyyn, jos aloitetta kannattaa vähintään 50 000 kansalaista. Lue lisää lakien säätämisestä eduskunnassa.
Lakiehdotus käsitellään eduskunnan täysistunnossa kahdesti. Muut päätösehdotukset käsitellään vain kerran. Tällaisia ainoan käsittelyn asioita ovat esimerkiksi kansainväliset sopimukset, valtion budjetti ja kansalaisaloite, joka sisältää toimenpide-ehdotukset.
Kuvio näyttää, kuinka monta lakiehdotusta eduskunta on hyväksynyt eri valtiopäivillä. Luvut sisältävät lakiehdotukset, jotka eduskunta on hyväksynyt sellaisenaan, muutettuna tai hyväksynyt lepäämään.
Alasvetovalikosta voit tarkastella hyväksyttyjä lakiehdotuksia vireilletulotavan mukaan. Saman vaalikauden valtiopäivät näkyvät kuviossa yhdellä värillä. Klikkaamalla Taulukko-linkkiä pääset tarkastelemaan kuvion tietoja taulukkonäkymässä. Lainsäätämisjärjestys-linkistä avautuvasta taulukosta voit tarkastella hyväksyttyjen lakiehdotusten määrää niiden lainsäätämisjärjestyksen mukaan.
Joissain tapauksissa sama laki voi olla eduskunnan käsiteltävänä kahteen kertaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos tasavallan presidentti jättää vahvistamatta lain. Tällöin lopullisen vahvistetun lain taustalla saattaa olla kaksi erillistä eduskunnan päätöstä. Nämä päätökset näkyvät erillisinä myös tilastossa.
Kuvio näyttää eduskunnan lakiehdotuksia koskevat päätökset valtiopäivistä 2015 alkaen. Tiedot on eritelty vaalikauden ja lakiehdotuksen vireilletulotavan mukaan. Huomioithan, että valtiopäiväasioita koskevat päätöstilastot löytyvät Tilastotietoa valtiopäiväasioista -sivulta.