​​​Äänestämisen nykykäytännöt

​​Äänestäminen tarkoittaa menettelyä, jossa tehdään valinta kahden tai useamman vaihtoehdon välillä siten, että ratkaisu perustuu eri vaihtoehtojen saamaan kannatukseen. Eduskunnassa äänestykset liittyvät pääsääntöisesti lakiehdotusten sisältämien pykälien tai lausumien hyväksymiseen tai hylkäämiseen sekä valtion talousarvion käsittelyyn. Tällöin äänestyksiä on sekä valiokunta- että täysistuntokäsittelyvaiheissa.

​​​Tarvitseeko asiasta äänestää?

Täysistunnossa kansanedustajat voivat tehdä käsittelyn pohjana olevasta valiokunnan mietinnöstä poikkeavia ehdotuksia. Ensimmäisen käsittelyn yleiskeskustelussa lakiehdotusta koskeva muutosehdotus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että ehdotus jo sisältyisi mietintöä koskevaan vastalauseeseen. Lisäksi yksittäinen kansanedustaja voi täysistunnossa aina tehdä muutosehdotuksen, vaikka mietintö olisi yksimielinen. Äänestyksiä ei kuitenkaan tarvita, jos täysistunnossakaan ei esitetä muutosehdotuksia.

Yleinen harhaluulo on, että eduskunnan täysistunnoissa äänestetään usein tai kaikkien käsittelyssä olevien asioiden yhteydessä. Tosiasiassa äänestäminen on paljon vähäisempää, sillä eri ajankohtina tehtyjen kartoitusten mukaan vain 10–25 prosentissa lakiehdotusten käsittelyistä äänestetään. Suurin osa asioista päätetään yksimielisesti.

​​Talousarviota käsitellessä äänestetään kaikista kansanedustajien tekemistä muutosehdotuksista talousarvioon. Alla oleva kuvio kertookin äänestysten painottumisesta.

Ryhmäkuri

Perustuslain 29 §:ssä todetaan seuraavasti: ”Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.”

Kansanedustaja ei siten ole oikeudellisesti velvollinen noudattamaan muilta tahoilta, kuten valitsijoilta, hallitukselta, viranomaisilta, etujärjestöiltä tai puolue-elimiltä, tulevia ohjeita.

Puolueilla on kuitenkin merkittävä rooli muun muassa valtiopäivien toiminnassa. Saman puolueen listoilta valituiksi tulleet kansanedustajat muodostavat eduskuntaryhmän. Edustajien toiminta täysistunnossa ja valiokunnissa äänestyksineen tapahtuu paljolti sen mukaan, mitä eduskuntaryhmissä on etukäteen sovittu. Tämä niin sanottu ryhmäkuri mahdollistaa sen, että eduskunta pystyy toimimaan. Siksi äänestyksissä kansanedustajat äänestävät yleensä eduskuntaryhmässä sovitun linjan mukaisesti. Ryhmäkuri ei ole käytössä kaikissa eduskuntaryhmissä.

Omantunnonkysymykset

Omantunnonkysymyksiksi tai -asioiksi kutsutaan esimerkiksi sellaisia eettisesti vaikeita asioita tai aiheita, joissa jokaisen kansanedustajan on hyvä muodostaa kantansa itsenäisesti ilman ryhmäkuria. Tällöin kansanedustaja voi myös eduskunnan äänestyksissä äänestää kuten haluaa eli niin sanotusti omantuntonsa mukaan. Kansanedustajan päätökseen ei puututa esimerkiksi eduskuntaryhmässä tehtävällä äänestyslinjauksella. Perinteisesti tällaisia omantunnonasioita ovat olleet esimerkiksi alkoholia, ydinvoimaa, aborttia tai eutanasiaa koskevat asiat.

Äänestykset lakiehdotusten käsittelyssä

Eduskunnan keskeisin tehtävä eli lakien säätäminen tapahtuu valiokunnissa ja täysistunnossa. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi joko hallituksen esityksenä, kansanedustajan lakialoitteena tai kansalaisaloitteena. Hallituksen esitykseen tai lakialoitteeseen sisältyy yksi tai useampi lakiehdotus. Lakiehdotuksella ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, muutettavaksi olemassa olevaa lakia tai kumottavaksi olemassa oleva laki.

​​Lähetekeskustelu

Eduskunnan käsiteltäväksi annetun asian käsittely alkaa lähetekeskustelulla. Sen lopuksi esitetään puhemiesneuvoston ehdotus siitä, mihin valiokuntaan asia lähetetään mietinnön antamista varten. Lisäksi voidaan ehdottaa, että asia lähetään myös yhteen tai useampaan valiokuntaan lausunnon antamista varten. Lähetekeskustelussa on mahdollista tehdä puhemiesneuvoston ehdotuksesta poikkeava ehdotus valiokuntaan lähettämisestä. Jos valiokuntaan lähettämisen ehdotusta kannatetaan, siitä äänestetään. Puhemiesneuvosto voi myös tarkistaa kantaansa muutosehdotuksen mukaiseksi, jolloin äänestystä ei tarvita.

​​Valiokuntakäsittely

Valiokuntakäsittely alkaa, kun täysistunto on lähettänyt asian valiokuntaan. Valiokunta antaa käsittelyn lopuksi lakiehdotuksesta joko mietinnön tai lausunnon sen mukaan kuin lähetekeskustelussa on päätetty. Mietintö sisältää valiokunnan näkemyksen ja perustelut kyseisen asian päättämisestä. Mietintöön voi sisältyä myös lausumaehdotuksia eli ehdotuksia eduskunnan kannanotoiksi. Lisäksi mietinnön antavan valiokunnan jäsen voi liittää mietintöön vastalauseen, jos hän ei kannata mietintöä sellaisenaan.

Yksi tai useampi valiokunta voi ennen mietinnön valmistumista antaa asiasta myös lausunnon, joka toimitetaan mietinnön antavalle valiokunnalle. Lausunnon antavan valiokunnan jäsen voi liittää lausuntoon eriävän mielipiteen.

Valiokunta päättää asioista yksimielisesti tai äänestämällä. Äänestys on toimitettava jokaisesta käsittelyn pohjasta eroavasta ehdotuksesta, jota on kannatettu.

Talousarvion käsittelyn osalta valiokunnassa käydään talousarvion pääluokittainen yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen käsittely äänestyksineen. Asia otetaan aina myös erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn.​​

​​Mietinnön pöydällepano

Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, se esitellään täysistunnossa pantavaksi pöydälle johonkin tulevaan täysistuntoon. Puhemiesneuvosto tekee ehdotuksen pöydällepanon ajankohdasta.​​

​​Ensimmäinen käsittely

Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käydään yleiskeskustelu ja sen jälkeen yksityiskohtainen käsittely, jossa lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Käsittelyn pohjana on valiokunnan antama mietintö ja sen mukainen päätösehdotus. Valiokunta on voinut tehdä mietintöön huomattaviakin muutoksia hallituksen esitykseen verrattuna. Valiokunta voi ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään, hyväksytään muutettuna, hylätään tai että hyväksytään uusi lakiehdotus.

Yleiskeskustelu

Yleiskeskustelun kuluessa kansanedustaja voi lausua käsityksensä asiasta ja tehdä halutessaan muutosehdotuksia valiokunnan mietinnön kokonaisuuteen tai lakiehdotuksen pykäliin. Yleiskeskustelun päätyttyä asian käsittely keskeytetään, jos on tehty mietinnöstä poikkeava ehdotus, jota on myös kannatettu. Ehdotuksista äänestäminen tapahtuu yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Yksityiskohtainen käsittely​​

Yleiskeskustelussa tehdyistä kannatetuista ehdotuksista äänestetään yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Jos mietinnöstä poikkeavia ehdotuksia ei ole, lakiehdotusten sisältö todetaan hyväksytyksi mietinnön mukaisena.

Jos valiokunnan mietinnössä oleva ehdotus häviää äänestyksessä, asia lähetetään suureen valiokuntaan. Suuren valiokunnan mietinnön valmistuttua asian ensimmäinen käsittely jatkuu. Käsittelyn pohjana on tällöin suuren valiokunnan mietintö.

Suuri valiokunta voi päätyä samaan lopputulokseen kuin täysistunto. Tällöin täysistunnossa käydään vain keskustelu, aiempi eduskunnan tekemä päätös hyväksytään, minkä jälkeen ensimmäinen käsittely todetaan päättyneeksi. Suuri valiokunta voi myös ehdottaa eduskunnan päätökseen muutoksia, jolloin eduskunta päättää niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos asiassa tehdään kannatettu ehdotus, siitä äänestetään. Tällöin äänestyksen voittaneesta ehdotuksesta tulee eduskunnan lopullinen kanta kyseisessä asiassa.​​

​​Toinen käsittely

Lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä päätetään lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdollisista eduskunnan lausumista. Käsittelyn pohjana on ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti.

Valiokunta voi mietinnössään ehdottaa eduskunnan hyväksyttäviksi lausumia, joissa hallitusta voidaan velvoittaa esimerkiksi seuraamaan voimaan tulevan lainsäädännön vaikutuksia. Myös kansanedustaja voi ehdottaa lausumaa. Jokaisesta lausumasta päätetään erikseen. Mikäli mietinnöstä poikkeavia lausumaehdotuksia ei ole, mietinnön lausumaehdotukset todetaan hyväksytyiksi mietinnön mukaisina.

Keskustelussa on mahdollista tehdä lakiehdotuksen hylkäysehdotus ja mietinnöstä poikkeava lausumaehdotus. Ehdotuksia on myös kannatettava, jolloin niistä äänestetään. Asia voidaan panna toisessa käsittelyssä kannatetusta ehdotuksesta myös pöydälle, jos eduskunta niin äänestämällä päättää.​

​​Yksinkertainen enemmistö ja määräenemmistö

Pääsääntöisesti eduskunnassa toimitettavat äänestykset ratkaistaan annettujen äänien kesken yksinkertaisella enemmistöllä, mikä tarkoittaa yli puolta läsnä olevien antamista äänistä.

Jos lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista taikka perustuslakiin tehtävää rajattua poikkeusta, noudatetaan niin sanottua vaikeutettua säätämismenettelyä. Tällöin laki hyväksytään tavalliseen tapaan, mutta se jätetään lepäämään seuraavalle vaalikaudelle. Se tarkoittaa, että seuraava vaaleilla valittu eduskunta käsittelee lepäämään jätetyn lakiehdotuksen vielä toisen kerran.

Asian käsittelyä ja lain voimaantuloa voidaan nopeuttaa siten, että asian toisessa käsittelyssä julistetaan ehdotus ensin kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan enemmistöllä annetuista äänistä, minkä jälkeen lakiehdotus on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä. Määräenemmistöä vaativissa äänestyksissä annettujen äänien määrään ei lueta tyhjiä eikä hylättyjä ääniä.

Jos lakiehdotus on jätetty lepäämään, se lähetetään seuraavien vaalien jälkeen valiokuntaan, joka laatii siitä mietinnön. Lakiehdotukseen ei saa ehdottaa sisällöllisiä muutoksia, vaan valiokunta voi ehdottaa vain, että lakiehdotus hyväksytään tai hylätään. Asia käsitellään yhdessä menettelyssä, ja se on hyväksyttävä määräenemmistöllä eli kahdella kolmasosalla annetuista äänistä.​​

​​Talousarvion käsittely

Valtiovarainvaliokunnan talousarviomietintö vastalauseineen valmistuu valtiopäivittäin joulukuun alussa, minkä jälkeen asia siirtyy täysistuntokäsittelyyn. Eduskunnan täysistunnossa käydään jokaisesta talousarvion eli budjetin pääluokasta yleiskeskustelu ja kaikista kansanedustajien tekemistä muutosehdotuksista äänestetään.​

Valtion talousarviota eli budjettia käsiteltäessä jokaisesta pääluokasta käydään yle​is­keskustelu ja kaikista kansanedustajien tekemistä muutosehdotuksista äänestetään.​​​​​​

​​Päätös- ja äänestysehdotukset, äänestystapa

Äänestäminen valiokunnassa

Valiokunta päättää kulloinkin käytettävästä äänestystavasta, mutta yleensä valiokunnassa äänestetään kädennostolla. Avoin äänestys nimenhuudon mukaan on kuitenkin toimitettava, jos puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai yksikin valiokunnan jäsen sitä vaatii.

Puheenjohtaja esittää valiokunnalle selonteon kannatetuista ehdotuksista siinä järjestyksessä kuin ne on tehty. Selonteon jälkeen puheenjohtaja ehdottaa, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Äänestys­järjestyksen tultua hyväksytyksi puheenjohtaja tekee äänestysesityksen siten, että vastaus ”jaa” taikka ”ei” ilmaisee valiokunnan päätöksen. Äänestysesitys on tehtävä aina niin, että pohjaehdotusta tai sitä lähimpänä olevaa ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa”. Äänestysjärjestyksestä voi lukea tarkemmin Valiokuntaopas 2023 -julkaisun​ sivulta 49.

Kun äänet on laskettu, puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksen. Tulos lasketaan annettujen ”jaa”- ja ”ei”-äänten perusteella. Myös tyhjien äänien määrä kirjataan pöytäkirjaan. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Äänestäminen täysistunnossa

Täysistunnossa puhemies tekee päätös- ja äänestysehdotukset. Puhemies ilmoittaa myös äänestystavan.

Päätös- ja äänestysehdotukset

Asian täysistuntokeskustelun päätyttyä puhemies esittää selonteon tehdyistä päätösehdotuksista. Kansanedustajan tekemää ehdotusta on kannatettava, jotta se otetaan äänestettäväksi. Selonteon jälkeen puhemies tekee ehdotuksen siitä, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Äänestys­järjestyksen tultua hyväksytyksi puhemies tekee sellaisen äänestysesityksen, että vastaus ”jaa” tai ”ei” ilmaisee eduskunnan päätöksen.

Jos on useampia päätösehdotuksia, asetetaan aina yksi ehdotus vastaesitykseksi valiokunnan mietintöä vastaan, kunnes kaikista ehdotuksista on äänestetty. Samansisältöiset tai samaa asiaa koskevat ehdotukset asetetaan äänestettäväksi yhdessä jotakin seuraavaa ehdotusta vastaan. Äänestysesitys on tehtävä aina niin, että pohjaehdotusta tai sitä lähimpänä olevaa ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa”. Äänestettäessä voi äänestää myös tyhjää.

Jos haluaa selvittää tietyn äänestyksen sisältöä jälkikäteen, voi tutkia asiasta käytyä keskustelua täysistuntopöytäkirjoista, mietintöön tehtyjä vastalauseita tai esitettyjä vastaehdotuksia.

Äänestystapa

Täysistunnossa äänestys toimitetaan koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai lippuäänestyksenä. Äänestyksessä voidaan myös yhdistää eri äänestystapoja. Puhemies ilmoittaa äänestystavan, mutta äänestys toimitetaan nykyisin ensisijaisesti koneäänestyksenä, jossa ääni annetaan äänestysjärjestelmällä.

Avoin lippuäänestys toimitetaan silloin, jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa tai jos uusittukaan koneäänestys tai äänestys seisomaan nousten tai äänestystapoja yhdistelemällä toimitettu äänestys ei puhemiehen mielestä ole antanut luotettavaa vastausta. Avoin lippuäänestys toimitetaan myös, jos äänet ovat uusitussakin koneäänestyksessä menneet tasan.

Avoin lippuäänestys toimitetaan täysistunnon nimenhuudon mukaan käyttämällä erivärisiä lippuja. Lipuissa tulee olla painettuna kansanedustajan nimi sekä sana ”jaa”, ”ei” tai ”tyhjä”. Muunlainen äänestyslippu hylätään. Edustajat tuovat äänestyslippunsa täysistuntosalin uurnaan siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä huudetaan.

Kun ”jaa”- ja ”ei”-äänet on laskettu, puhemies toteaa äänestyksen tuloksen. Keskustelua ei sen jälkeen enää sallita. Kaikki tulokset ovat julkisia, ja ne säilytetään ja julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.​​

​​Luottamusäänestykset

Eduskunnassa toimitetaan äänestys hallituksen luottamuksesta esimerkiksi välikysymysten, valtioneuvoston tiedonantojen sekä talousarvion käsittelyn yhteydessä. Äänestys voidaan toimittaa myös yksittäisen ministerin luottamuksesta. 

Täysistunnossa esiteltyyn välikysymykseen on vastattava 15 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on lähetetty valtioneuvostolle. Hallituksen tai ministerin nauttimasta luottamuksesta toimitetaan äänestys, jos välikysymyksestä käydyn keskustelun aikana on tehty epäluottamusehdotus koko hallitukselle tai ministerille. 

Valtioneuvoston eduskunnalle antama tiedonanto otetaan esittelyn jälkeen täysistunnon käsiteltäväksi. Hallituksen tai ministerin nauttimasta luottamuksesta toimitetaan äänestys, jos tiedonannosta käydyn keskustelun aikana on tehty epäluottamusehdotus hallitukselle tai ministerille.

Kansanedustaja voi tehdä epäluottamusehdotuksen joko yhdelle ministerille tai koko hallitukselle minkä tahansa asian käsittelyn yhteydessä, josta eduskunta päättää. Epäluottamusehdotusta tulee toisen kansanedustajan kannattaa. Annettuja epäluottamusehdotuksia voi tutkia tarkemmin Eduskunnan kirjaston laatimasta koosteesta Milla​isia epäluottamuslauseit​a on ehdotettu annettavaksi ministerille tai hallitukselle?

​​Ministerin virkatoimen lainmukaisuus ja kansanedustajan syytteeseen asettaminen

Luottamusäänestyksiksi voidaan lukea myös tilanteet, jolloin eduskunnassa käsitellään ministerin virkatoimen lainmukaisuutta tai suostumuksen antamista kansanedustajan syytteeseen asettamiseen.

Ministerin virkatoimen lainmukaisuutta tai suostumuksen antamista kansanedustajan syytteeseen asettamiseen koskevia tapauksia on kerätty Eduskunnan kirjaston laatimiin koosteisiin Mill​oin valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinnassa on päädytty syytteeseen?​ ja Milloin on pyydetty eduskunnan suostumusta kansanedustajan syytteeseen asettamiseen?​