Suomen Tasavallan hallitusmuoto: annettu Helsingissä heinäk. 17 p:nä 1919. Kuva Eduskunnan kirjasto

​Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919 -tietopaketti

Osa 2. Tasavallan paluu

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1919 Suomelle tasavaltaisen hallitusmuodon kansanedustajien tekemän lakialoitteen pohjalta. Valtionhoitaja vahvisti perustuslain 17. heinäkuuta, minkä jälkeen eduskunta valitsi Suomen ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin.

Hallitusmuotokamppailun ytimessä oli kysymys valtionpäämiehen valtaoikeuksista. Dramaattisten vaiheiden jälkeen vahvistettu tasavaltainen hallitusmuoto oli presidenttikeskeinen kompromissi, jossa näkyi sitä edeltävien vaiheiden, eduskuntavallan ja monarkian vaikutus.

Tietopaketin ensimmäisessä, vuonna 2018 julkaistussa osassa kerrottiin, miten eduskunta päätyi syksyllä 1918 valitsemaan Suomen hallitusmuodoksi monarkian. Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919 -tietopaketti : Osa 1: Kun eduskunta valitsi Suomelle kuninkaan.


Teksti: Joni Krekola, huhtikuu 2019, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Lisää tietoa tynkäeduskunnasta.

Saksaan ja monarkismiin tukeutunut politiikka tuli Suomessa tiensä päähän marraskuun lopulla 1918.

Lisää tietoa Aunuksen retkestä ja Pietarista.

Ulkopoliittisesti Suomessa elettiin yhä poikkeuksellisen levottomia aikoja.


Lisää tietoa hallitusmuotoesityksen etenemisestä.

Suomesta tuli tasavalta kansanedustajien tekemän lakialoitteen pohjalta.

​Tutustu tietopaketin lähteisiint

Tietopaketissa käytetyt lähteet.

Lisää tietoa eduskuntavaaleista ja hallituksen vaihdosta.

Kevään 1919 vaalit osoittivat, että suomalainen demokratia oli toipumassa sisällissodan katastrofista.

Lisää tietoa hallitusmuotoesityksestä.

Tasavaltaisen hallitusmuodon ytimessä oli kysymys valtionpäämiehen valtaoikeuksista.

Lisää tietoa hallitusmuodon vahvistamisesta.

K. J. Ståhlbergiä voidaan pitää tasavaltaisen hallitusmuodon pääarkkitehtina.